Täysin erilainen siisteystaso - Kannattaako yrittää?

[Siivoussipuli]

Seurustelen miehen kanssa, joka kaikesta päätellen on mun kanssani aivan eri linjoilla siisteyden suhteen. Emme asu (vielä) yhdessä, mutta asiasta on puhuttu ja mies on kaikin puolin ihana luonne, hauska ja lempeä sekä vastuuntuntoinen. Mutta nyt mietityttää tämä siisteysasia, tiedän näet kokemuksesta, että se todella voi muodostua suhteessa isoksi asiaksi pitemmän päälle...

Miehen kämppä on kaoottinen. Vaatteita lattioilla ja sohvilla, keittiö täynnä roskia, joka tasolla likaisia astioita ja romua. Vessa on paskanen ja lattioihin jää sukat kiinni, pölypallot juoksee nurkissa. Minä taas olen hyvin siisti ihminen, en mitenkään järjettömyyksiin asti mutta perussiistiä täytyy olla. Mies jaksoi suhteen alkuaikoina skarpata ja piti kämppänsä suhteellisen järjestyksessä, nyt viime aikoina on vähän ote herpaantunut, mikä häntä itseään ei näytä lainkaan häiritsevän.

Mun luonani ollessaan mies saattaa käyttäytyä kuten kotonaan, huomaamattaan eli heittää sukat keskelle lattiaa ja jättää astioita lojumaan. Kun nätisti huomautan, hän selvästi ärtyy mutta korjaa jälkensä.

Mitä luulette, kannattaako yhteenmuuttoa harkitakaan, kuinka todennäköistä tällaisen sottapytyn muuttuminen siistimmäksi on? Minä nimittäin en kykene siisteystasoani juurikaan laskemaan ja tiedän, että jos vuodesta toiseen mun osani on siivota miehen jälkiä pyrkiessäni oman tasoni mukaiseen siisteyteen, turhaudun ja lopulta suhteen käy huonosti.

Ja onko teistä kohtuullista vaatia, että asuinkumppani ei viskelisi vaatteitaan lattioille ja jättäisi esim. Tyhjää röökiaskia tai jäätelön käärepaperia siihen, mihin se kädestä sattuu tippumaan?

 

[Tuhlaajatytär]

Eipä tuo miksikään muutu. Joko hyväksyt asian tai jatkat mataa.

 

["Hmj"]

Todellakin on kohtuullista vaatia, ettei saman katon alla asuva kumppani jätä roskia, likaisia vaatteita yms ympäriinsä lojumaan! Mielestäni tuosta pitäisi keskustella, ennen yhteenmuuttoa. Kyllä järki sanoo, ettei jotain käytettyjä nenäliinoja, tiskejä, pyykkejä viskota lattialle sinne tänne, vaan normaali aikuinen terve ihminen saa ne kyllä kerättyä ja vietyä paikoilleen.

 

[Ap.]

Asiasta on kyllä jonkin verran puhuttu ja mies on sanonut, ettei jaksa yksin asuessaan pitää siisteyttä yllä ja että yhdessä jonkun kanssa asuessaan toimisi eri tavalla. Mutta hieman nyt pistää miettimään, näinköhän todella olisi : / jos ihmisen elämäntapa on hyvin boheemi, kuinkahan helppoa tuollaisia tapoja on muuttaa... Mun taloudenpitoani usein kehuu kyllä ja hieman harmittelee, että oma kämppä on niin sekaisin. Kovasti haluaisi yhteen muuttaa. Päätyisinköhän minä taloudenhoitajaksi ensisijaisesti : /

 

["Valma"]

Olen naimisissa tällaisen kanssa Tai siis hän oli pahimmillan samanlainen. Ensimmäistä kertaa hänen luonaan käydessäni hän oli siivonnut. Ja siivousurakassa oli auttanut yhteinen ystävämme. Mm. vessa oli kuulemma ollut AI-VAN kauhea. Olisin varmaan kääntynyt ovelta takaisin kotiini, jos sitä ei olisi ollut siivottu.

No tästä kaikesta on aikaa. Yhteen muutettuamme tilanne on aika paljon muuttunut. Osin johtuu miehen muutoksesta, mutta isolta osaltaan minä korjailen tavaroita. Ei kyllä roskia jätä mihinkään, mutta esim. lehdet (joita tulee lähes kymmenen erilaista) kertyvät karmeiksi kasoiksi ihan minne tahansa. Kaikki pöytätila täyttyy pikkuhiljaa hänen roinistaan, kunnes saan hepulin ja siirrän ne johonkin laatikkoon sängyn alle. En muista hänen koskaan niitä sieltä hakeneen.

Mies kyllä joskus ja jouluna siivoaa, kun oikein painostan, mutta vessaa ei ole koskaan pessyt. Hän vaan toteaa, ettei sitä voi pestä, kun siellä ei ole lattiakaivoa. Hänen käsityksensä mukaan vessan pitäisi pestä suihkuttamalla vettä seinille. huokaus.

Mutta sinun ei siis kannata luottaa siihen, että mies muuttuu, vaikka toki hän voi ainakin osittain sitäkin tehdä. Jos epäilet, ettet kestä hänen käyttäytymistään nyt kun suhde on tuore, et varmasti sitä kestä muutaman vuoden jälkeen, kun alkuhuuma on ohi.

 

["mammutti"]

jos se mies tahtoo muuttua, niin siun on sanottava sille, että ei sit ärise jos pyydät tekemään jotain esim edes siivoamaan omat jälkensä. ja meillä mies on siivojan poika, joka kyl osaa pitää kotia siistinä, mut esim vessaa ei ollut koskaan pessyt kun yhteen muutettiin (tosin mies muutti kotoaan, niinkun minäkin) niin minä neuvoin melkein kädestä pitäen miten se vessa pestään ja hyvinhän tuo sen oppi. usein sanon miehelle siivouspäivänä vaikka näin: "sinä viet matot ulos ja otat lapset mukaan, minä sillä välin raivaan paikkoja, imuroin ja luuttuan niin sit kun tuutte sisään, niin sinä voit pestä vessan" eikä oo mitään ongelmaa kun ei jätä vaihtoehtoja. ja meillä mies jättää joskus likaset sukat makkarin lattialle, mut sen vielä siedän kun muuten niin siisti mies on. ja myönnettäköön, et itelläki jääpi ne sukat joskus lattialle päiväksi, mut ite ne kyl sit sieltä keräänkin

 

[2good2be4gotten]

Olen naimisissa vastaavan kanssa.

Lähtökohtaisesti ei kannata uskoa että mies tuosta muuttuisi, niin ei sitten jatkuvasti tarvitse riitaa kehittää aiheesta.

Jos minulle siivousinto olisi yksi tärkeimmistä kriteereistä puolisoa mietittäessä olisin etsinyt samanlaisen siisteysintoilijan kun itse olen. Miehen kanssa naimisiin mentäessä tiesin mitä sain; minä siivoan kuten ennenkin ja mies korjaa jälkensä ja joskus innostuu lasten kanssa korjaamaan esim.lelut paikoilleen.

Asiasta saisi halutessaan joka päivä riidan aiheen mutta hyväksymällä nuo erot tuossa asiassa toisissamme jää hyvää riitelyaikaa käytettäväksi muihin aiheisiin.

 

[Vaahtokarkkiaurinko]

Kyllä se voi muuttua. Tosin meillä se muuttuminen alkoi jo nuorena ja ennen lapsia.

Mun ukko oli tommonen. Alkuvuosina tapeltiin aina siitä, kun vaatteita oli läjissä siellä täällä, pyykkejä ei saanu koneeseen eikä astioita pesty jne.

Nykyisin meillä menee toisinpäin. Vuosien saatossa mä olen oppinut sietämään pientä (hmm... tällä hetkellä jos katsoo ympärilleen tuo sana tuntuu vähän liian lievältä ) epäjärjestystä ja vastaavasti mun miehestä on tullut pirun paljon siistimpi. Usein se on nykyisin se, joka mulle naputtaa pöydillä olevista astioista tms. Ja itse asiassa viime aikoina se on ollutkin tuo ukko, joka on enemmän pessyt pyykkiä ja laittanut astioita koneeseen...

Ei toki kannata luottaa täysin siihen, että toinen muuttuu. Mutta ihmiset kyllä muokkautuu ajan kanssa toisilleen sopivammiksi, halusipa tai ei.

 

["Entinen Ksantippa S."]

[QUOTE="Hmj";26104471] Kyllä järki sanoo, ettei jotain käytettyjä nenäliinoja, tiskejä, pyykkejä viskota lattialle sinne tänne, vaan normaali aikuinen terve ihminen saa ne kyllä kerättyä ja vietyä paikoilleen.[/QUOTE]

Täällä ilmoittautuu yksi epänormaali, sairas aikuinen!

Ja vastaus alkuperäiseen kysymykseen: ehkä ei kannata yrittää, jos jo alkuhuumassa asia kovasti mietityttää.