täydellinen perhe oli pettymys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "illusia"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

"illusia"

Vieras
Jostain tuli mieleen vuosien takainen asia. Tämä tapahtui, kun itselläni ei ollut vielä lapsia.

Ihailin yhtä perhettä, joka oli mielestäni oikein unelmaperhe. Herttaisen oloinen äiti, kaksi pientä lasta ja selvästi lapsistaan välittävä isä. Näin heitä joitakin kertoja kavereiden juhlissa. Katsoin heitä aina ihaillen ja mietin, että haluaisin olla kuin tuo äiti ja haluaisin juuri tuollaisen perheen.

Ehdin olla tuossa illuusiossa ehkä vuoden. Kunnes miespuolinen ystäväni oli tämän perheen isän kanssa jutellut. Tämä ystäväni oli kehunut tälle täydellisen perheen isälle heidän perhettään. Ja tämä täydellisen perheen isä kertoi kertoi katkerana, ettei ollut itse asiaa valinnut vaan tämä nainen oli tullut vahingossa raskaaksi eikä tämä täydellisen perheen isä uskonut, että se oli oikeasti vahinko. Ystäväni oli jutellut tämän täydellisen perheen isän kanssa paljon sinä iltana ja oli käynyt ilmi, ettei perheen isä ollut kovinkaan onnellinen siitä, että hän oli joutunut perustamaan perheen tämän naisen kanssa, mutta oli halunnut ydinperheen ja siksi tehnyt toisenkin lapsen naisen kanssa.

Minulle tuon kuuleminen oli iso asia, kun olin niin ihaillut heidän perhettään. Se oli valtavan suuri pettymys. Asia tuli mieleen nyt vuosia myöhemmin, en ole perhettä edes nähnyt tuon asian jälkeen. Miten sitä voikin pettyä niin paljon siitä, että oma kuvitelma toisista särkyy. Asia ei edes liitttynyt minuun mitenkään muuten kuin että ihailin tuota perhettä ja petyiin. Tiedän, että paljon naiset raskautuu vasten miehen tahtoa, mutta silti, se perhe oli niin täydellisen oloinen etten olisi halunnut, että haavekuvani särkyy.
 
Itselläni ei ole ihanne ihmisiä eikä ihanneperheitä, jostain syystä moinen kuullostaa jotenkin kauhean naivilta.

Jokaisella ihmisellä on omat taustansa/taakkansa ja elämä tuo eteen erilaisia tilanteita... näyttipä tilanne ulospäin miltä tahansa. Siinä on riittävästi puuhaa, kun itse keskittyy omaan eloonsa ja perheeseensä ja pyrkii tekemään muille niin kuin itse toivoisi itselle tehtävän.
 
Täydellinen perhe = perhe josta ei tiedä kaikkea
Joka perheessa on jotain korjattavaa. Nuorempana minullakin oli yksi perhe, jota vaikutti kaikin puolin täydelliseltä. Mutta tuskinpa heilläkään enää niin täydellistä on kuin silloin nuoruuden huumassa. Toista yhtä ihanteellista perhettä en ole vielä tavannut.
 
Hih. Minullakin on ihanneperhe. Koulukaverin perhe. Kaverini on nätti ja pieni ja siro ja kiva. Ja oli niin rakastunut mieheensä nuorena. ja miehensä häneen. Saivat korkeakoulutetuiksi melko nuorina lapset. Ihanneperhe siksi että molemmat hyvistä perheistä ja mahtavat tukiverkot siis. Koulukaverillani on unelmavanhemmat. (ehjä perhe) Luulen, että ovat edelleen rakastuneita. en ole nähnyt vähään aikaan.
Kivoja ihmisiä. Kohteliaita ja hyvätapaisia ja fiksuja. (vaikka joskus ällöttikin se heidän rakastunut olotila, en jaksa toisten siirappisuutta, mutta ihana pariskunta kaiken kaikkiaan)
 
[QUOTE="vieras";23126096]Vahingossa raskaaksi ja ihan kaksi kertaa? Ihannemies osaa myös ehkäisyn jalon taidon...[/QUOTE]

Ei kai se toinen lapsi ollut vahinko vaan suunniteltu. Mutta en muista enempää yksityiskohtia kuten että miksi mies lapsia lisää teki. Oletan vain, että halusi varmaan isomman perheen ja kun asia oli jo hänen puolestaan päätetty eli yksi lapsi oli niin luonnollista kai se on tehdä lisää.

Tuon tapausen jälkeen minäkään en ole enää kuvitellut mitään perhettä ihanneperheeksi. Mutta silloin olin vielä nuori ja uskoin liiankin helposti sen mitä näin.
 
kuulostaa ihan aloittajan kateudelta. tosi typerää. jos mies osaisi noin teeskennellä ihanaa isää ja puolisoa, niin ei takuulla jollekin ap:n juoru-ukkopuolisolle kertoisi tuollaista. Ei ole edes uskottava juttu yhtään.
Ihanneperheitä on kyllä, en usko yhtään että minun tuntemassa perheessä on mitään salaista tai salattua.
 

Yhteistyössä