Tästä varmaan ollut jo monta aloitusta mutta eilinen 45min dokumentti!

[auttakaa huolestunutta]

Minä epäilen että minun kummitytölläni on alkava syömishäiriö... On vajaa 8 vuotias ja oli erittäin paljon samanlainen kun tuon dokumentin tyttö. Olen paljon tekemisissä kummilapseni kanssa ja hän on meillä paljon yötä, asuu joskus noin viikonkin meillä. Olen erittäin huolestunut Mitä voisin tehdä? Miten voin puhua tämän kummilapsen äitille ettei loukkaannu ja pahoita itsekkin mieltään? Tämä lapsi on erittäin nirso ruoasta eikä syö oikeastaan mitään, joitakin tiettyjä ruoka-aineita vaan, ei välttämättä koko ruokaa, esim. jos on kalapuikkoja ja perunamuusia, lapsi saattaa syödä vain perunamuusin eikä koskekaan kalaan :/ Voiko tuon ikäiselle lapselle jo puhua ihan suoraan asiasta että on huolissaan hänen syömisestä että syömättömyyteen voi sairastua..?? Voinko "pakottaa" lapsen syömään edes puolet annoksesta jonka on ottanut lautaselleen, vaikka ei tykkäisi?? Minun mielestä kaikesta ruoasta ei tarvitse tykätä mutta siltikin on syötävä edes puolet, onko tämä teidän mielestä ok? Siis tarkoitan näillä sitä kun lapsi on meillä kylässä ja yötä.. KIITOS KAIKILLE!!

 

[x]

Jotkut lapset vaan ei syö, eikä siinä auta mikään. Ihmetellä täytyy välillä, miten miehen siskon poika ja tyttö (10v ja 6v) ylipäätään jaksavat olla aina liikkeessä ja touhussa siihen nähden miten olemattoman vähän he syövät. Molemmilla kylkiluut paistavat ja neuvolassa seurataan painoa, mutta ei se vähäruokaisuus näitä lapsia tunnu mitenkään haittaavan. Ihan näyttävät muuten terveiltä ja normaaleilta. Ilmeisesti heille ei vaan ruoka maistu.

 

[huolestunut ap]

Jotkut lapset vaan ei syö, eikä siinä auta mikään. Ihmetellä täytyy välillä, miten miehen siskon poika ja tyttö (10v ja 6v) ylipäätään jaksavat olla aina liikkeessä ja touhussa siihen nähden miten olemattoman vähän he syövät. Molemmilla kylkiluut paistavat ja neuvolassa seurataan painoa, mutta ei se vähäruokaisuus näitä lapsia tunnu mitenkään haittaavan. Ihan näyttävät muuten terveiltä ja normaaleilta. Ilmeisesti heille ei vaan ruoka maistu.

Mutta jos tämä mun kummilapseni jättää tietoisesti kaiken herkun pois, ei juo limsaa, ei mehua, ei suklaata, ei kakkua, ei keksiä jne jne... Ja muutenkin vaikutti paljon tuon dokumentin tytöltä Sotkee lautasella ruokaa ja piilottaa lattialle tai lautasen reunojen alle, mukamas että olisi tippunut lautaselta...

 

[vieras]

Ota asia äidin kanssa puheeksi. Ei tämä nykypäivän laihuuden ihannnointi hyvää tee kellekään, varsinkaan lapsille. Joka tuutista pursuaa, miten pitää olla laiha ja kaunis.

 

[x]

Jotkut lapset vaan ei syö, eikä siinä auta mikään. Ihmetellä täytyy välillä, miten miehen siskon poika ja tyttö (10v ja 6v) ylipäätään jaksavat olla aina liikkeessä ja touhussa siihen nähden miten olemattoman vähän he syövät. Molemmilla kylkiluut paistavat ja neuvolassa seurataan painoa, mutta ei se vähäruokaisuus näitä lapsia tunnu mitenkään haittaavan. Ihan näyttävät muuten terveiltä ja normaaleilta. Ilmeisesti heille ei vaan ruoka maistu.

Mutta jos tämä mun kummilapseni jättää tietoisesti kaiken herkun pois, ei juo limsaa, ei mehua, ei suklaata, ei kakkua, ei keksiä jne jne... Ja muutenkin vaikutti paljon tuon dokumentin tytöltä Sotkee lautasella ruokaa ja piilottaa lattialle tai lautasen reunojen alle, mukamas että olisi tippunut lautaselta...

Jos noin on, niin sitten varmaan huolestuisin itsekin. Herkkuja yleensä menee kaikille, vaikka ruoka tökkäisikin. Yritä jutella lapsen äidin kanssa asiasta, mutta tee se hyvässä hengessä. Toi vieraassa paikassa syöminen saattaa myös olla eri juttu kuin kotona. Nää meidän sukulaislapset syö (äitinsä mukaan) kylässä vielä vähemmän kuin kotona, ja jos ovat kylässä ilman vanhempiaan, niin sit ruoan menekki on lähes olematonta. Lieneekö jotain koti-ikävää vai mitä, en tiedä.

 

[aina]

Ei tuo mikään nykyajan vitsaus ole.
Itse olen yli kolmekymppinen ja olin aikoinaan 5v jo hoidossa syömishäiriön vuoksi.
En syönyt mitään, ja jos söin niin vain tiettyjä juttuja vähän nakersin.
Siitä ei ole tietoa mistä se minulle aikoinaan tuli, mutta edelleen on sairaus ja se on vaaniva vaara.
Olen ollut aikuis iälläkin hoidossa anoreksian takia ja toisen lapsen syntymän jälkeen olin taas lähellä sortua todella pahoin.
Nyt välillä seesteisempää ja välillä mäkisempää, mutta aika hyvin menee kuitenkin.

 

[aina]

Siis tarkoitin 5 vuotiaana, en 5 vuotta kuten tuosta vois näköjään ymmärtää kun niin epäselvästi laitoin.

 

[huolestunut aapee]

Jotkut lapset vaan ei syö, eikä siinä auta mikään. Ihmetellä täytyy välillä, miten miehen siskon poika ja tyttö (10v ja 6v) ylipäätään jaksavat olla aina liikkeessä ja touhussa siihen nähden miten olemattoman vähän he syövät. Molemmilla kylkiluut paistavat ja neuvolassa seurataan painoa, mutta ei se vähäruokaisuus näitä lapsia tunnu mitenkään haittaavan. Ihan näyttävät muuten terveiltä ja normaaleilta. Ilmeisesti heille ei vaan ruoka maistu.

Mutta jos tämä mun kummilapseni jättää tietoisesti kaiken herkun pois, ei juo limsaa, ei mehua, ei suklaata, ei kakkua, ei keksiä jne jne... Ja muutenkin vaikutti paljon tuon dokumentin tytöltä Sotkee lautasella ruokaa ja piilottaa lattialle tai lautasen reunojen alle, mukamas että olisi tippunut lautaselta...

Jos noin on, niin sitten varmaan huolestuisin itsekin. Herkkuja yleensä menee kaikille, vaikka ruoka tökkäisikin. Yritä jutella lapsen äidin kanssa asiasta, mutta tee se hyvässä hengessä. Toi vieraassa paikassa syöminen saattaa myös olla eri juttu kuin kotona. Nää meidän sukulaislapset syö (äitinsä mukaan) kylässä vielä vähemmän kuin kotona, ja jos ovat kylässä ilman vanhempiaan, niin sit ruoan menekki on lähes olematonta. Lieneekö jotain koti-ikävää vai mitä, en tiedä.

Lapsi ei syö kotonaankaan!! Yrittää syödä todella sotkuisesti joka paikassa, pahemmin kuin 1-vuotias, eli jos laskee kuinka paljon ruokaa on lattioilla ja muualla niin siinä olisi se koko annos mikä oli lautaselle laitettuna.. Lapsi on ollut aina kaikkiruokainen, mutta sitten yhtäkkiä tuli todella nirsoksi ja se vaan on pahentunut... Lapsi ei kasva ja on usein kipeä, voiko hänellä olla joku puutostila??

 

[Kata-76]

Lapsi ei syö kotonaankaan!! Yrittää syödä todella sotkuisesti joka paikassa, pahemmin kuin 1-vuotias, eli jos laskee kuinka paljon ruokaa on lattioilla ja muualla niin siinä olisi se koko annos mikä oli lautaselle laitettuna.. Lapsi on ollut aina kaikkiruokainen, mutta sitten yhtäkkiä tuli todella nirsoksi ja se vaan on pahentunut... Lapsi ei kasva ja on usein kipeä, voiko hänellä olla joku puutostila??

Ota ensimmäisenä yhteyttä vanhempiin ja kerro anoreksia-epäilystäsi. Tässä pitää varmaan olla todella hienovarainen, että vanhemmat eivät koe syyllisyyttä asiasta. Neuvolasta (ihan vaikka oman alueen lähineuvolasta) voinee myös kysellä tietoja, että miten yleensä tällaisissa tapauksessa menetellään.

Lisätietoja
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00034

 

[huolestunut aapee]

Lapsi ei syö kotonaankaan!! Yrittää syödä todella sotkuisesti joka paikassa, pahemmin kuin 1-vuotias, eli jos laskee kuinka paljon ruokaa on lattioilla ja muualla niin siinä olisi se koko annos mikä oli lautaselle laitettuna.. Lapsi on ollut aina kaikkiruokainen, mutta sitten yhtäkkiä tuli todella nirsoksi ja se vaan on pahentunut... Lapsi ei kasva ja on usein kipeä, voiko hänellä olla joku puutostila??

Ota ensimmäisenä yhteyttä vanhempiin ja kerro anoreksia-epäilystäsi. Tässä pitää varmaan olla todella hienovarainen, että vanhemmat eivät koe syyllisyyttä asiasta. Neuvolasta (ihan vaikka oman alueen lähineuvolasta) voinee myös kysellä tietoja, että miten yleensä tällaisissa tapauksessa menetellään.

Lisätietoja
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00034

Tää onkin niin paha tilanne, lapsen vanhemmat ovat minulle erittäin läheisiä ja tuntuu varmasti pahalta kuulla se näin läheiseltä ihmiseltä, mutta ihan lapsen vuoksi se on pakko, menköön sitten vaikka ystävyys.. Ja luulen että vanhemmat ovat liian lähellä lasta ja hänen syömistottumuksia joten eivät osaa ajatella että ne eivät ole ihan ok.. Mutta yksi kysymys vielä, voinko MINÄ vaatia meillä ollessa syömistä?? Inhoan ruoan heittämistä pois ja muutenkin, jos edes meillä yrittäisi syödä..?? Onko väärin?