Mä haluan tän lapsen maailmaan, tai mä joudun johonkin osastolle. Ei nuppi kestä. Ei voi liikkua, veriarvot on päin perkelettä, kuten vointikin. Ei ihan totta jaksa. Mä en kestä, kun ei pääse edes kunnon kävelylle, kun on niin v.tun vaivanen. Ei voi tehdä mitään. Paitsi istua. Syödä voi aina joskus, mut siitäkin tulee vaan paska olo.
Ja jos joku sanoo jotain mun mielestä väärää, tai katsoo mua väärin, tai mitä tahansa, niin mä voisin sillä sekunnilla tempoa sitä henkilöä pitkin seiniä. Kärsivällisyys on todellakin nollissa nyt. Ei onneksi lasten suhteen, niin kanssa jaksan pehmoilla normaalisti. Mutta...kaikki muut ympärillä saavatkin sitten osansa... :ashamed:
Ja jos joku sanoo jotain mun mielestä väärää, tai katsoo mua väärin, tai mitä tahansa, niin mä voisin sillä sekunnilla tempoa sitä henkilöä pitkin seiniä. Kärsivällisyys on todellakin nollissa nyt. Ei onneksi lasten suhteen, niin kanssa jaksan pehmoilla normaalisti. Mutta...kaikki muut ympärillä saavatkin sitten osansa... :ashamed: