Tarviiko mieheltä luvan...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kermaperuna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Neslihan:
Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Mutta siltikin yhteishuoltajuus on persiistä, oli avoliitossa tai eronnut. Ei hyvä homma.

Miksi? Eikö lähtökohtana kuitenkin yleensä ole se, että jos kaksi ihmistä tekee tähän maailmaan lapsen, niin he myös yhdessä häntä kasvattavat ja hänen asioistaan päättävät? Suostuisitko itse siihen, että elät saman katon alla siippasi ja lapsenne kanssa, mutta sulla ei ole mitään sanomista lapsen asioihin, koska et ole huoltaja? :o
Eron jälkeen yhteishuoltajuus voi olla perseestä, jos toinen osapuoli on hankalaa sorttia. Mutta toisilla se toimii mitä mainioimmin.


En suostunut yhteishuoltajuuteen edes avoliittoni aikana, ja hyvä niin. Ihan lastenvalvoja sanoi, että hän neuvoo että ei kannata ottaa yhteishuoltajuutta, tulee vain ongelmia.
Ja onneksi en ottanut. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sirkkeli:
Mun mielestä yhteishuoltajuus on hyvä juttu. Voi isäkin osallistua vanhempainiltoihin yms. hoitaa lapsen asioita, eikä mun täydy äitinä juosta pää kolmantena jalkana...

Kyllä isä voi osallistua vanheimpainiltoihin ja mihin vain tsempaloihin, vaikka äitillä olis virallinen huoltajuus yksin.
 
Katoin v**u googlesta, ja löysin oheisen tekstin: Mitkä ovat lapsia koskevat kansainväliset matkustusrajoitukset?
Kansainvälisten lapsikaappausten estämiseksi monet hallitukset ovat alkaneet vaatia, että maastapoistumisen ja maahantulon yhteydessä esitetään virallinen todistus sukulaisuudesta tai vanhemman tai laillisen huoltajan lupa, mikäli hän ei ole lapsen mukana matkalla. Alaikäisten lasten (alle 18 vuotta) vanhempien pitäisi hankkia asiakirja todisteeksi laillisesta huoltajuudesta ennen matkustamista. Jos alaikäinen lapsi matkustaa vain toisen vanhemman kanssa, poissa olevan vanhemman pitäisi antaa notaarin vahvistama suostumus. Jos vain toisella vanhemmalla on laillinen huoltajuus, kyseisen vanhemman on oltava valmis todistamaan se lentoyhtiöille ja viranomaisille. Tapauksissa, joissa alaikäinen lapsi matkustaa yksin tai jonkun muun seurassa, molempien vanhempien (ja asiakirjalla vahvistetun yksinhuoltajan) on toimitettava notaarin vahvistama suostumus. Jos matkustavan lapsen sukunimi ei ole sama kuin äidin ja/tai isän sukunimi, vanhempien olisi valmistauduttava todistamaan lentoyhtiöille ja viranomaisille, että he todella ovat lapsen vanhemmat.
 
Voi hyvä tavaton, jos todistuksia tarvittais! Meilläkin lapsi on ihan kristillisessä avioliitossa syntynyt mutta kun meillä vanhemmilla on eri sukunimet. Mies kun kantaa nykyisin isäpuolensa nimeä ja oli omaa sukua Lahtinen. Kaiken lisäksi mies on vielä opettaja eli pitkät kesälomat ja aatoksissa on ollut että hän lähtee lasten kanssa käymään reissussa ilman minua kesäkuussa ja heinäkuussa mennään sitten yhdessä mökille.
Entä sitten jos lapset olisivatkin alkunsa saaneet luovutetulla munasolulla / siittiöillä, milläs muulla kuin kirkonkirjoilla todistat vanhemmuuden? Jos nekään enää kelpaavat. Geenitestit??!! NO WAY
 
Alkuperäinen kirjoittaja Neiti Neponen:
Soitin siljalle ja sanoivat että tarvitsee mahdollisten ongelmien välttämiseksi kirjallisen luvan isältä...

Ai jaa :laugh:, me oltiin ekalla reissulla ilman miestä kun tyttö oli 4 viikon ikäinen, sen jälkeen ollaan menty parikymmentä kertaa Siljalla ja Vikingillä, eikä kukaan koskaan ole tullut kysymään mitään isän lupia :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Alkuperäinen kirjoittaja Neslihan:
Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Mutta siltikin yhteishuoltajuus on persiistä, oli avoliitossa tai eronnut. Ei hyvä homma.

Miksi? Eikö lähtökohtana kuitenkin yleensä ole se, että jos kaksi ihmistä tekee tähän maailmaan lapsen, niin he myös yhdessä häntä kasvattavat ja hänen asioistaan päättävät? Suostuisitko itse siihen, että elät saman katon alla siippasi ja lapsenne kanssa, mutta sulla ei ole mitään sanomista lapsen asioihin, koska et ole huoltaja? :o
Eron jälkeen yhteishuoltajuus voi olla perseestä, jos toinen osapuoli on hankalaa sorttia. Mutta toisilla se toimii mitä mainioimmin.


En suostunut yhteishuoltajuuteen edes avoliittoni aikana, ja hyvä niin. Ihan lastenvalvoja sanoi, että hän neuvoo että ei kannata ottaa yhteishuoltajuutta, tulee vain ongelmia.
Ja onneksi en ottanut. =)

Mutta eikö isällä ole oikeus anoa oman lapsensa huoltajuutta, jos haluaa, vaikka lapsen äiti ei siihen suostuisikaan? Ja jos isyys tunnustetaan niin onhan se isä sitten automaattisesti huoltaja...aika erikoinen avoliitto, jos asutaan yhdessä ja tehdään lapsi, mutta isyyttä ei kuitenkaan koskaan tunnusteta :). Mutta ehkä se on ihan fiksua, jos mies on tietyntyyppinen (mulla ei tosin ole aavistustakaan millainen sun ex on, mutta parilla kaverilla on lastensa yksinhuoltajuus ja se on täysin ymmärrettävää kun niiden exiä katsoo...).
 
En minä ole ainakaan ikinä tarvinnut mieheltäni mitään kirjallista lupaa, kun olen esikoisen kanssa mennyt esim. Viroon. Olemme naimissa, mutta meillä on eri sukunimet ja eri kansalaisuudet! Poijilla on isän sukunimi ja kaksoiskansalaisuus, mutta esikoisella on suomen passi. Ja minä olen meidän perheessä se ei-suomalainen :) Kyllä esimmäisellä kerrallä vähän jänskätti, muttei mitään kysytty!
 
Yhteishuoltajuus voi myös toimia.
Turha sitä yksin oman kokemuksen perusteella on täysin tyrmätä.
Meillä ollut mitään ongelmia missään virallisissa eikä ei-virallisisssa asioissa.
 
Tuli tässä mieleen, että ei oo kyllä käyny mielessäkään tuollanen tilanteessa, jossa vanhemmat asuu saman katon alla. Meilläkin kun OLI puhetta Ranskaan lähdöstä niin me oltas menty niin, että mies olis siellä jo ollu. Noh, hankala olis ollu sitä selvitystä tehä, ku olis miehen pitäny sen vuoksi lentää Suomeen, jotta olis saanu nimen alle ja me oltas sit lasten kanssa päästy kans Ranskaan.
 
En usko sillä sittenhän mun exä ja sen äiti on luvatta käyneet mun pojan kanssa Tallinnassa ja meillä on yhteishuoltajuus.
Mutta kyllä ripitin kun sain kiertotietä kuulla ihan sen takia, että mikäli reissussa oiskin jotain sattunut ja niillä oli kuitenkin mun oma lapsi mukana.
 

Yhteistyössä