Tarrautuva 11kk - mikä avuksi?

Meillä tuo neiti on todella sylivauva edelleen, ikää nyt 11kk. Aiemmin ollut todella reipas esim leikkimään yksinään lattialla kun minä teen kotitöitä, mutta nyt viimeisen kuukauden aikana on alkanut vaatia äidin/isän seuraa 24/7. Ei kelpaa lelut, ei mikään, vain syli. Ja kun ikävä kyllä joskus pitää ne pyykit laittaa koneeseen tai imuroida, en voi millään istua koko päivää sohvalla vaavi sylissä. Apua...?

Ja kesällä olisi taloon tulossa uusi vauva, niin pelkään että sitten on kaksi "vastasyntynyttä" sylissä, koko ajan... Onko kellään mitään neuvoja miten voisin helpottaa pikkuneidin oloa niin että tajuaisi ettei äiti jätä vaikka joskus esim pyykkiä kylppärissä laittaa?

 

Mulla oli nuorin tytöistä melko lailla mussa kiinni 2-vuotiaaksi asti. Oli tosi paljon sylissä ja yksin ystäväni sanoi, ettei ole ihan äsken nähnyt lasta, joka on noin "liki" äitiä. Pikku hiljaa alkoi irrottaa otettaan musta. Kyllä hänelle isäkin kelpasi, jos olin esim. lenkillä mut jos vaan olin kotona, niin vain minä kelpasin sylittelijäksi.

 

Aika auttaa. :xmas: Ei varmaan paljon auta tämä vastaus kuitenkaan.

 

Meillä sama homma, neiti nyt 1v1kk. Jos minä olen kotona näköetäisyydellä niin vain äiti kelpaa ja tunkee syliin mutta jos olen kotoa pois niin pärjää isin kans mainiosti.

 

Kuulostaa hyvin tutulta. Meillä tuo helpotti noin 1,5-vuotiaana... Nyt tuolla ikää 1 v 8 kk. Ja parin viikon päästä syntyy uusi vauva. Olen tosi tyytyväinen, että tilanne on jo erilainen, mutta kai se sinä pakon edessä olisi oppinut olemaan itsekseenkin... Muutama kuukausikin voi tehdä jo ihmeitä pienen kehityksessä.

 

just aamummalla laitoin aloituksen samasta asiasta. Mun nuorimmainen nyt 12kk on ihan mahdoton mun perään, edes huussiin ei yksin pääse. Mun kimpussa kokoajan ja haluaa huomiota ja syliä. Kävellyt jo reilun kuukauden ja vaappuu mun perässä mitä teenkin. Ota tytsi mukaan kotitöihin, tuo meidän neiti ottaa pyykkiä koneesta ja rakastaa tyhjentää astianpesukonetta. Ruokaa tehdessä olen ottanut mukaan syöttötuolissa katselemaan mutta nyt tuo kapuaa siitäkin ylös. Lastenmusiikki vähän auttaa ja tietysti jos isosisko jaksaa leikkiä.

 

Aika. Onneksi teillä sentään isä kelpaa, meillä ei kelvannut tuossa vaiheessa kuin äiti.. Oli sitten kiva käydä vessassakin, kun toinen huusi oven takana.

 

Meillä tosiaan onneksi iskäkin kelpaa, joskus jopa paremmin kun äiti...

Sitten samoihin aikoihin kun tämä tarrautuminen alkoi, myös yöt rupesivat menemään ihan päin peetä. Täysi pyöriminen ja hyöriminen ja juttelu käynnissä klo 12-03, ei auta yhtään mikään, olen maitoa tarjonnut etc. mutta ei, neiti vaan jutskailee ja konttailee ympäri sänkyä. Ja annas olla jos satun laittamaan pitkäkseen ja sanon että nyt nukutaan, sitten alkaa huuto. Eli leikkiä pitäisi... On siis nukkunut yöt läpeensä 3kk--> eli aika outoa tällainen... Ei kävele vielä, eli ainakaan sen taidon oppiminen ei valvota.

Alan olla aika väsynyt...:/

 

keään on vielä aikaa. pidä lasta sylissä, pian se ei tuu vaikka kerjäät.