TÄRKEÄÄ! Kertokaa mielipiteenne, kiitos!

[Apu tarpeen]

Arvostaisin tosi paljon, jos kertoisitte ajatuksianne / mielipiteitänne / ehdotuksianne seuraavaan asiaan:

Mieheni lupaa usein minulle ja lapsille asioita, jotka sitten eivät toteudu - hyvin suurissa asioissa ja pienissä arkisissa asioissa. Hän kaunistelee asioita. Hän sanoo, että "HÄN SOVELTAA LUPAUKSIAAN TILANTEEN MUKAAN". Olen kertonut, että tämä loukkaa minua ja on vastoin moraaliani. Lupaa muutosta, mutta toistaa käyttäytymismallia. On myös piilottanut minulta tekemiään asioita, jotka ovat myöhemmin tulleet ilmi. On muuten ns. kunnon mies sikäli, ettie juo, lyö eikä haikaile muita naisia. On ahkera ja yleisesti ilmeisesti arvostettu ihminen.

Olemme käyneet pariterapiassa ja siellä muutoksen tärkeyttä on miehelleni painotettu. Lupaa sielläkin muuttua, vaan ei onnistu. Parisuhteemme kärsii, koska en tiedä mihin luottaa. En myöskään halua lasten oppivan selkärangattomiksi.

miten toimisin? Miten itse toimisit? Kertokaa rehellisesti ajatuksianne, kiitos. Tulostan ketjun miehellenikin, jos siitä olisi apua.

 

[Minkki]

Toi on kyllä todella vaikea tilanne, jos tuo on vain yksinkertaisesti miehen perusluonne. Tosi ikävää käytöstä ja itse pahoittaisin myös sellaisesta kovasti mieleni. Sellaisesta käytöksestä varmasti kärsii kunnioitus toista kohtaan ja jos ei suhteessa ole kunnioitusta, siltä katoaa pohja...

 

[Ap]

Toi on kyllä todella vaikea tilanne, jos tuo on vain yksinkertaisesti miehen perusluonne. Tosi ikävää käytöstä ja itse pahoittaisin myös sellaisesta kovasti mieleni. Sellaisesta käytöksestä varmasti kärsii kunnioitus toista kohtaan ja jos ei suhteessa ole kunnioitusta, siltä katoaa pohja...

Se juuri onkin ongelma, kun arvostus vähenee hitaasti, mutta varmasti luottamuksen mukana. Olen yrittänyt antaa anteeksi ja joka kerta muistuttaa (terapeutin ohjeen mukaan ), milloin on kyseessä lupaus ja milloin jotain spekulointia.

 

[vieras]

Ai tulostat ketjun miehellesikin. Mene pyytämään mielipiteitä joltain muulta palstalta, niin voit saada muitakin kuin sinua tukevia mielipiteitä. Mikä arvo on mammojen halauspalstan vastauksilla miehellesi.

 

[kyy]

Onkohan meillä sama mies??

Oma mies lupaa kanssa, kun ei halua kieltäytyä vaikkei olisi pienintäkään aikomusta toteuttaa lupaustaan. Hänen mielestään on helpompi luvata turhaan kuin esim. tapella asiasta. Itse olen sopeutunut tilanteeseen ja löytänyt oman keinoni helpottaa mielipahaa noista turhista lupauksista. Mutta jatkuva lupausten rikkominen on minusta ainakin rinnastettavissa ihan fyysiseenkin pettämiseen. :/

 

[Liekki]

Kuulostaa miellyttämisenhaluiselta mieheltä. Lupauksista täytyy pitää kiinni, siihen rakentuu luottamus. Ja ilman luottamusta ei parisuhteessa pärjää. Luottamusta on myös harvinaisen vaikea saada enää takaisin. Miehesi "raiteille saaminen" vaatii paljon töitä. Ensimmäiseksi hänen tulisi lopettaa lupausten tekeminen. Jos niistä ei pysty pitämään kiinni tai on epävarma pystyykö siihen, ei tulisi luvata ollenkaan. Lupailijan puoliso joutuu pettymään paljon ja se on superraskasta. (Itse myös kokeneena... )

Kokeeko hän tarvetta miellyttämiseen (lue: lupailuun ) koska tuntee huonoa omaatuntoa jostain? Lapset muistavat lupaukset ja VARSINKIN pettymykset loppuikänsä. Roolimallina isän tulisi lopettaa satuilu ja keskittyä olemaan valehtelematta läheisilleen. Oli sitten kuinka arvostettu tai kunnollinen ihminen tahansa...

 

[Uudi]

Ei ole hyvää käytöstä tuollainen. Varmasti vaikuttaa lasten kehitykseen. Perusluottamus ja turvallisuus voi pahasti horjua, kun isään ei voi luottaa, joka kuitenkin on lapsille hyvin tärkeä henkilö.

Miten sitten isompina, oppivatko luottamaan sellaisiinkaan joihin voi luottaa ? Aika rikkinäistä tulee olemaan elämä, jos perusluottamus on jo lapsuudessa horjutettu.
Enkä yhtään ihmettele, että sinulla on huoli tästä ja itselläsikin paha mieli.
Kyllä nyt on miehellä vakava muutoksen paikka. Miten se onnistuu vaikea sanoa, jos terapiakaan ei ole puhutellut.
Tarttisiko pidempää yksilöterapiaa ?? Menisikö edes ?? Miten häntä itseään on kohdeltu lapsena herää kysymys ??

Vaikea sanoa miten toimia, jos lupaukset ei pidä. Selvää on kuitenkin, että muutosta on tultava, eihän tuota kukaan jaksa.

 

[Auts!]

Olen ihan samanlainen Mulle tuo johtuu siitä, että innostun niin herkästi kaikesta ja sitten tulee lupaitua kaikkea.

 

[Ap]

Ai tulostat ketjun miehellesikin. Mene pyytämään mielipiteitä joltain muulta palstalta, niin voit saada muitakin kuin sinua tukevia mielipiteitä. Mikä arvo on mammojen halauspalstan vastauksilla miehellesi.

Mies tietää asian ja on kiinnostunut mielipiteistä. Mutta mitä palstaa sinä ehdottaisit? Minua kiinnostaisi ilman muuta myös miesten ajatuksista. Ei tämä varmastikaan ole sukupuolisidonnainen asia, vai onko? Entä jos nainen toimisi näin?

 

[Mrs Shillelagh]

Ehkä hän on vaan savolainen.

 

[Miä]

Voisitko siä antaa jonkun esimerkin tuosta käytöksestä? Kuulostaa hyvin tutulle

 

[Uudi]

Ai tulostat ketjun miehellesikin. Mene pyytämään mielipiteitä joltain muulta palstalta, niin voit saada muitakin kuin sinua tukevia mielipiteitä. Mikä arvo on mammojen halauspalstan vastauksilla miehellesi.

Miksei saisi tulla häntä tukevia mielipiteitä ? Hänhän tässä vääryydestä kärsii lapsineen.

 

[Miä]

Ehkä hän on vaan savolainen.

Ei myökään ihan noin pahoja yleensä olla.

 

[Ap]

Onkohan meillä sama mies??

Oma mies lupaa kanssa, kun ei halua kieltäytyä vaikkei olisi pienintäkään aikomusta toteuttaa lupaustaan. Hänen mielestään on helpompi luvata turhaan kuin esim. tapella asiasta. Itse olen sopeutunut tilanteeseen ja löytänyt oman keinoni helpottaa mielipahaa noista turhista lupauksista. Mutta jatkuva lupausten rikkominen on minusta ainakin rinnastettavissa ihan fyysiseenkin pettämiseen. :/

Osuit naulankantaan. Minusta olisi parempi olla lupaamatta mitään tai sanoa, että on epävarma asiasta kuin lupailla turhia. Ja huom. Kyse on ollut myös todella suurista asioista, joiden kohdalla lipeämisistä on ollut suurta haittaa.

 

[Ap]

Kuulostaa miellyttämisenhaluiselta mieheltä. Lupauksista täytyy pitää kiinni, siihen rakentuu luottamus. Ja ilman luottamusta ei parisuhteessa pärjää. Luottamusta on myös harvinaisen vaikea saada enää takaisin. Miehesi "raiteille saaminen" vaatii paljon töitä. Ensimmäiseksi hänen tulisi lopettaa lupausten tekeminen. Jos niistä ei pysty pitämään kiinni tai on epävarma pystyykö siihen, ei tulisi luvata ollenkaan. Lupailijan puoliso joutuu pettymään paljon ja se on superraskasta. (Itse myös kokeneena... )

Kokeeko hän tarvetta miellyttämiseen (lue: lupailuun ) koska tuntee huonoa omaatuntoa jostain? Lapset muistavat lupaukset ja VARSINKIN pettymykset loppuikänsä. Roolimallina isän tulisi lopettaa satuilu ja keskittyä olemaan valehtelematta läheisilleen. Oli sitten kuinka arvostettu tai kunnollinen ihminen tahansa...

Uskon myös näin. En usko, että olisi kyse ilkeydestä, vaan kyvyttömyydestä olla rehellinen silloin, kun on odotettavissa negatiivista keskustelua tai kun ei osaa sanoa ei. Eikä kyse ole tilanteista, joissa pyytäisin tai painostaisin jossain asiassa, vaan ihan oma-aloitteisesti ilmoittautuu vaikkapa jäävänsä hoitamaan sairasta lasta ja meneekin sitten töihin tms.

 

[Eräs]

Minulla oli sama ongelma ja miellyttämisenhalusta olen jättänyt asioita kertomatta, muunnellut niitä tai luvannut turhia. Mies uhkasi erolla jos asiat ei muutu. Kävimme ensin yhdessä parisuhdeterapeutilla mutta jatkoin käyntejä yksin koska syyksi paljastui lapsuudenkodin asiat, josta miellyttämisenhalu on lähtöisin. Muuttuminen on minulla vielä kesken ja vie monia vuosia. En ennen uskonut että asia on ongelma kunnes mies sai niin tarpeekseen että oli eroamassa. Vasta silloin aloin ymmärtämään että käytös ei ole normaalia. Sitä ennen en ajatellut että olisin lapsille huono malli, lupasin vaan muuttua päästäkseni siitä tilanteesta pois. Ja sitten jatkoin normaalisti.

Tärkeää olisi siis että mies itse ymmärtää että teot on väärin ja tahtoo muuttua. Kukaan muu ei siihen pysty.

 

[Ap]

Ei ole hyvää käytöstä tuollainen. Varmasti vaikuttaa lasten kehitykseen. Perusluottamus ja turvallisuus voi pahasti horjua, kun isään ei voi luottaa, joka kuitenkin on lapsille hyvin tärkeä henkilö.

Miten sitten isompina, oppivatko luottamaan sellaisiinkaan joihin voi luottaa ? Aika rikkinäistä tulee olemaan elämä, jos perusluottamus on jo lapsuudessa horjutettu.
Enkä yhtään ihmettele, että sinulla on huoli tästä ja itselläsikin paha mieli.
Kyllä nyt on miehellä vakava muutoksen paikka. Miten se onnistuu vaikea sanoa, jos terapiakaan ei ole puhutellut.
Tarttisiko pidempää yksilöterapiaa ?? Menisikö edes ?? Miten häntä itseään on kohdeltu lapsena herää kysymys ??

Vaikea sanoa miten toimia, jos lupaukset ei pidä. Selvää on kuitenkin, että muutosta on tultava, eihän tuota kukaan jaksa.

Ihan perusmukavasta perheestä on, mutta surullista kyllä myös äitinsä kertoo "hätävalheita" eikä rehellisyys ole samanlainen itsestäänselvyys kuin itselleni. Silti hyvä anoppi ja paljon hyvää olisi sanottavaa isovanhempanakin. Mies voisi mennä psykoterapiaan, mietin vain, että kaunistelisiko sielläkin, kun tuntuu muokkaavan asioita mielessään itselleenkin. Perusluottamus horjuu ilman muuta lapsilla, mutta myös itsellänikin. Se syö arkea ja se syö läheisyyttä, kun kokee pettymystä niin monesti. Enkä nyt kirjoita mitään tunnistettavaa enkä siis miehen tietämättä. Molemmat haluamme muutosta ja joskus anonyymit ulkopuolisen ajatukset voivat antaa uutta näkökulmaa. Kiitos jo näistä hyvistä vastauksista!

 

[Ap]

Olen ihan samanlainen Mulle tuo johtuu siitä, että innostun niin herkästi kaikesta ja sitten tulee lupaitua kaikkea.

Ota tämä ketju tosissasi ja huomioi läheisesi. Hyvä, että ainakin tiedostat asian. Yritä sinä saada taipumus muutettua .

 

[Ap]

Ehkä hän on vaan savolainen.

heh. Ei ole.

 

[Ap]

Voisitko siä antaa jonkun esimerkin tuosta käytöksestä? Kuulostaa hyvin tutulle

Kysyin mieheltä mitä saan kirjoittaa... Sanoi, että on "lupaillut kaikenlaista". Suurimpia en voi kirjoittaa, koska ne ovat olleet niin traumaattisia, että joku tunnistaisi. Pienet ovat arkisia asioita lasten ja minun osalta, viimeisin tuo sairaan lapsen hoitoon liittynyt tilanne, joka tapahtui kahtena päivänä peräkkäin .

 

[Uudi]

Kaikkea hyvää toivon teille. Tuo psykoterapia vois olla hyvä ajatus, mutta siinä täytyy kyllä sitten olla 100 % asiassa mukana. Tsemppiä. :hug:

 

[Ap]

Minulla oli sama ongelma ja miellyttämisenhalusta olen jättänyt asioita kertomatta, muunnellut niitä tai luvannut turhia. Mies uhkasi erolla jos asiat ei muutu. Kävimme ensin yhdessä parisuhdeterapeutilla mutta jatkoin käyntejä yksin koska syyksi paljastui lapsuudenkodin asiat, josta miellyttämisenhalu on lähtöisin. Muuttuminen on minulla vielä kesken ja vie monia vuosia. En ennen uskonut että asia on ongelma kunnes mies sai niin tarpeekseen että oli eroamassa. Vasta silloin aloin ymmärtämään että käytös ei ole normaalia. Sitä ennen en ajatellut että olisin lapsille huono malli, lupasin vaan muuttua päästäkseni siitä tilanteesta pois. Ja sitten jatkoin normaalisti.

Tärkeää olisi siis että mies itse ymmärtää että teot on väärin ja tahtoo muuttua. Kukaan muu ei siihen pysty.

Erittäin suuri kiitos kertomuksestasi! Antoi edes vähän toivoa. Ole sinä tarkka asiassa äläkä palaa entiseen. Näyttää siltä, että opittujen taipumusten poisoppiminen on vaikeaa. Olen ollut pitkämielinen ja ymmärtäväinen, mutta kieltämättä ero on houkutellut monesti. En vain haluaisi rikkoa perhettä, kun miehessä on paljon hyvääkin.

 

[Ap]

Kaikkea hyvää toivon teille. Tuo psykoterapia vois olla hyvä ajatus, mutta siinä täytyy kyllä sitten olla 100 % asiassa mukana. Tsemppiä. :hug:

Kiitos! Ollaan tästä puhuttu ja on sillä pariterapeutilla käynyt yksin välillä, mutta ongelmana on ilmeisesti se, että jos en ole paikalla, mies kertoilee hyviä juttuja perheestämme. Terapeutti totesikin, että tilanne on sikäli epäreilu, että ongelmien esiinnostaminen jää minun ikäväksi tehtäväkseni. Välillä oikeasti tuntuu kuin puhuisimme eri todellisuudesta. Selvää ainakin on, että mies toistaa jatkuvasti "olevansa omissa ajatuksissaan", eikä edes huomaisi mitään ongelmaa salailuissa, lupausten toteuttamatta jättämisiä elleivät ne olisi minulle tai lapsille ongelma. Sen olen tehnyt, että aina keskeytän, Jos kuulen hänen lupaavan lapsille jotain mistä tiedän, ettei ole toteutumassa. Eräs iso lapselle tärkeä hankinta oli sovittu ensi kesälle, mutta mies omatoimisesti päättikin sanoa lapselle, että hän voikin ehkä saada sen jouluksi. Tyttö totesi, että "älä anna turhia toiveita, kun asia on jo sovittu"... Surullista!

 

[Ap]

Nostan aviomieheni lukemisen helpottamiseksi, mutta saa toki lisääkin kommentoida ja ehdottaa asiallista miesten suosimaa palstaa, josta ehkä saisi miesnäkökulmaa tai jos jonkun palstalaisen mies on kiinnostunut ketjun lukaisemaan, niin sekin voisi miehelleni olla ok juttu. Ketjun vastauksia piti tähän asti asiallisina ja osuvina kommenttiensa perusteella.