Tapaamisoikeus

tyttö on nyt 5v, ihana pikku prinsessani. Erottiin tytyn isän kanssa kun tyty oli 3 kk:tta. Syitä en nyt lähde tähän kirjaamaan. ongelma on se,että ex:n mielestä olen karmea akka joka ei anna hänen tavata lastaan. On pitkiäkin aikoja jolloin kaikki sujuu kutakuinkin hyvin. Erosta lähtien ex on ollut muuttamassa milloin mihinkin, oli puoli vuotta mm Espanjassa... rauhanturvajoukkoihin lähtee mielessään tämän tästä. Nyt opiskelee pohjois-suomessa. Me asumme etelä-suomessa.
Ongelma on tämä: yhteishuoltajuus, sopimus tehtiin aikoinaan missä lukee että tyty on joka toinen vkl isällä. Ei siinä mitään...mutta kun hän ei muka koskaan tiedä milloin tulee pohjoisesta. Tai muutenkaan mistään. Yks kaks hän soittaa että nyt tulen ja otan tytyn. sitten hirveä raivari jos se ei meille sovi. Pikkasen vaikea suunnitella mitään menoja kun ei tiedä koska se taas tulee. omasta mielestäni olen ollut joustava...tyty on ollut hänellä aina kun on hän on tullut koulusta. Joskus 5 pv,joskus 2. Tyty itse ei aina halua mennä, ja se on sitten minun vikani. Olen puhunut ja puhunut...ei auta. Sitten on niitä viikkoja jolloin hän hakisi tytön yöksi joka toinen päivä! Ja paska minä kun en suostu. Minusta tytöllä on oltava rutiinieja mitkä tuo turvaa. Jokaisen isi reissun jälkeen menee luonnollisesti pari päivää "kotiutumiseen" ...tyttö on tosi väsynyt ja nukkuu tosi paljon tullessaan kotiin. Toivottavasti saitte selvää ja osaisitte antaa vähän vinkkejä. Ja kiitos jos jaksoitte lukea.

 

teidän täytyy varmaan tehdä sellainen sopimus että jos se on joka toinen viikonloppu ni se on sitten kanssa että ukkos saa suunnitella omat menonsa sen mukaan... onhan se muuten äidille ja lapselle stressaavaa ja epäoikeudenmukaista kun ei tiedä milloin haetaan ja koska taas mennään... ethän sinä voi elää hänen menojensa mukaan kun kerran olette eroneetkin ni eikös olekkin jo aika aloittaa se oma elämä se miehen palveleminen loppui jo siloin 3kuukautta sitten... =) onnea elämään! :hug:

 

\

teidän täytyy varmaan tehdä sellainen sopimus että jos se on joka toinen viikonloppu ni se on sitten kanssa että ukkos saa suunnitella omat menonsa sen mukaan... onhan se muuten äidille ja lapselle stressaavaa ja epäoikeudenmukaista kun ei tiedä milloin haetaan ja koska taas mennään... ethän sinä voi elää hänen menojensa mukaan kun kerran olette eroneetkin ni eikös olekkin jo aika aloittaa se oma elämä se miehen palveleminen loppui jo siloin 3kuukautta sitten... =) onnea elämään! :hug:

Kiitos vastauksestasi! :hug: Sen verran vielä että elelen nyt avioliitossa...tyttö on nyt jo 5v,ja tätä tapaamisrumbaa on jatkettu tosiaan se 5 v. Nyt tuntuu vaan että en enää jaksa... Isä on tietenkin tärkeä tytöllemme,ja juuri sen takia oon ottanu kaiken sonnan niskaan tähän saakka. ex jaksaa mesota siitä että hänellä on oikeus... Eikös se kumminkin pitäisi ajatella tytön parasta? en tarkoita että hän olsi pahasta tytölle,mutta joku rytmi elämässä on oltava. Ikinä en voi sanoa tytölle että esim. tiistaina iskä tulee,kun se voi muuttua yks kaks. huoh.

 

Siis jos teidän papereissa lukee että tapaaminen joka toinen viikonloppu, niin se myös tarkoittaa sitä, onhan siinä molempien allekirjoitus! Jos tämä ei toteudu niin ota yhteys lastenvalvojaan ja tehkää uusi sopimus. Kyllä miehen pitää pystyä järjestämään elämänsä niin että sitoutuu siihen minkä on allekirjoittanut. Meillä on sopimus että tapaamisista sovitaan ja se on toiminut tähän asti. Lapsen isä asuu reilun 200 km päässä ja poika on hanen luonaan yleensä viikon verran aina 3:en kuukauden välein.
Kun muutin avomieheni kanssa yhteen niin lapseni isä yritti että voisi hakea pojan useammin, tietenkin jonkinlaisen mustasukkaisuuden vuoksi (kun joku toinen nyt kasvattaa hänen lastaan), mutta sanoin että se ei onnistu, meillä on oma elämä ja omat rutiinit ja niitä ei lähdetä muuttamaan. Meillä myös joskus menee pari päivää aikaa "toipumiseen" kun lapsi tulee kotiin. Ilmenee mm. niin että hän on minun sylissäni kaiken aikaa, ei mee nukkumaan yksin, ei halua tarhaan jne... Näin meillä! Koita jaksaa... nää on vaikeita asioita mut ne ei selviä kuin keskustelemalla! Ja pitää muistaa et laosi on se tärkein ja lapsen edut! :hug:

 

Kyllä se munkin mielestä on niin et jos tapaamiset on sovittu joka toinen viikonloppu, niin silloin ne on joka toinen viikonloppu. jos ei isälle sovi, niin omapahan on murheensa, pakkohan teidän on saada elää niin että ei tarvi toista (aikuista miestä) ottaa menoissaan huomioon ja että on se tietty sovittu rytmi. Mikäli isälle ei käy niin sitte tapaamiset siirtyy kahdella viikolla eteenpäin. kyllä se tosiaan on se aikuinen, jonka pitää ne omat aikataulunsa sovittaa lapselle, eikä toisinpäin. Pidä pintas, niinhän sanotaan että anna pirulle pikkusormi, niin se vie koko käden!!! :hug:

 

meillä ei mitään sovittuja tapaamisia, suunnittelen omat menoni ja jos meidän menot sopii aikatauluun niin isä saa tavata. tai jos ilmottaa muutaman päivän etukäteen niin toki yritän sovittaa aikatauluuni.