O
onneton
Vieras
Moi
Onko kellään samaa tilannetta, toivoisin jonkinlaisia vinkkejä...
Lapsi nyt 6 v, olemme eronneet hänen ollessa 6kk. Tähän saakka tapaamiset, joka toinen viikonloppu, ovat sujuneet suhteellisen onnistuneesti. Nyt jo kahtena sunnuntaina lapsen tullessa kotiin alkaa viikonlopun vietto kuulostaa todella pahalta. Edellisenä kertana kertoi kuinka isää on uuden naisystävän kanssa haettu tietystä ravintolasta yöllä. Nyt tänään itkien kertoo olleensa hoidossa tutulla naisella la-su. Isä ollut naisystävänsä kanssa juhlimassa. Lapsi kertoo isän juoneen kossua ja kaljaa viiteen saakka. Eli keskustelua sitten käyty hänen läsnäollessaan. "Hoitotädin" luona lapsi nukkuntu sohvalla, ollut ilman vaihtovaatteita yms.
kaikinpuolin paha mieli jää tapaamisesta lapselle kuten itsellenikin. En haluaisi jatkossa asettaa häntä vastaaviin tilanteisiin. Lapsen isän kanssa ei voi keskustella, koska puhelimeen hän ei vaivaudu vastaamaan. Nämä ovat ehkä pieniä asioita, mutta selkeästi on havaittavissa kuinka asiat vaikuttavat lapseen.
En haluaisi heidän tapaamisiaan rajoittaa enkä olla esteenä hyvälle suhteelle, mutta kuinka saada toinen osapuoli tajuamaan ettei ko toiminta voi jatkua?
Kertokaa hyvät ihmiset mielipiteitänne...
Onko kellään samaa tilannetta, toivoisin jonkinlaisia vinkkejä...
Lapsi nyt 6 v, olemme eronneet hänen ollessa 6kk. Tähän saakka tapaamiset, joka toinen viikonloppu, ovat sujuneet suhteellisen onnistuneesti. Nyt jo kahtena sunnuntaina lapsen tullessa kotiin alkaa viikonlopun vietto kuulostaa todella pahalta. Edellisenä kertana kertoi kuinka isää on uuden naisystävän kanssa haettu tietystä ravintolasta yöllä. Nyt tänään itkien kertoo olleensa hoidossa tutulla naisella la-su. Isä ollut naisystävänsä kanssa juhlimassa. Lapsi kertoo isän juoneen kossua ja kaljaa viiteen saakka. Eli keskustelua sitten käyty hänen läsnäollessaan. "Hoitotädin" luona lapsi nukkuntu sohvalla, ollut ilman vaihtovaatteita yms.
kaikinpuolin paha mieli jää tapaamisesta lapselle kuten itsellenikin. En haluaisi jatkossa asettaa häntä vastaaviin tilanteisiin. Lapsen isän kanssa ei voi keskustella, koska puhelimeen hän ei vaivaudu vastaamaan. Nämä ovat ehkä pieniä asioita, mutta selkeästi on havaittavissa kuinka asiat vaikuttavat lapseen.
En haluaisi heidän tapaamisiaan rajoittaa enkä olla esteenä hyvälle suhteelle, mutta kuinka saada toinen osapuoli tajuamaan ettei ko toiminta voi jatkua?
Kertokaa hyvät ihmiset mielipiteitänne...