Tapaaminen vanhan kiusaajan kanssa

["myyjä"]

sattui eilen outo juttu:
tuli ostaja hakemaan vaunuja, jotka olin myynyt huutiksessa ja hän sattuikin olemaan sama ilkiö, joka kiusasi minua koko yläasteen ajan, siis se oikein joukon johtaja ja yllyttäjä.
kouluajasta on jo aikaa ja kumpikin kai tunsi toisensa, vaikka en etukäteen ollut osannutkaan arvata, kun sukunimi oli muuttunut. Heidi kun Heidi..
kumma tilanne, menin ihan puihin ja olin aivan kuin en olisi ikinä tavannutkaan. jotenkin jäi kuitenkin paska fiilis.

 

[....]

eikö se tunnistanu sua?

 

["vieras"]

No ei kai tuossa tapauksessa mitään kuulumisia ole syytä alkaa vaihtamaankaan. Ihan normaalisti toimit.

 

["myyjä"]

eikö se tunnistanu sua?

no kyllä epäilemättä, vaikka mullakin siis uus nimi. mutta molemmat oltiin kylmän asiallisia ja niinkuin ei olisi koskaan tavattukaan.
silti jotenkin tympii, en olis halunnut sille edes myydä vaunuja, vaikka ihan sama kai se on , kuka mitäkin ostaa.
en olisi ehkä vaan halunnut enää koskaan törmätä koko paskiaiseen.

 

[Iivana, mut ei se julma]

Itse sain kusipään maineen yläasteella kun puutuin noihin hommiin ja yritti ne muakin kiusata, mutta eivät pystyneet. Muistakaa kaikki puuttua jos näette tuollaista.

 

["minni"]

Itse sain kusipään maineen yläasteella kun puutuin noihin hommiin ja yritti ne muakin kiusata, mutta eivät pystyneet. Muistakaa kaikki puuttua jos näette tuollaista.

Mä en puuttunut ja se asia on jotenkin nyt aikuisena kiusannut mua tosi pahasti. Koen olleeni osana kiusaajien joukkoa. Nyt puutun jos vastaavaa tapahtuu vaikka työpaikalla.

 

["vieras"]

Mä myönnän et häviin hyllyjen väliin kaupassa jos epämielyttäviä ihmisiä näkyvillä. Enkä myöskään muuttaisi takaisin kotikaupunkiini ikinä! Kiusaaminen jättää ikuiset arvet. Ihan oikein toimit, mutta ymmärrän että jäi huono fiilis