tänään... :(

[3o]

mitään ajattelematta tukistin lastani.miten paha olo onkaan.lapsi alko itkeä ja kysy "mitä äiti teki" :`(


oon nii väsyny tohon uhmaamiseen ja oman ääneni kuuntelemiseen kun kaiken saa jankuttaa kymmenen kertaa että lapsi kuuntelee.
ja KAIKESTA tekee pelleilyä,ja suuttumiskohtauksia.ei pue,ei syö,ei siivoa leluja ilman vinkunaa.enää.ylenkatseinen ilme ja "ei tarvii,en halua,en kuullut,en vastaa"

syntymästä asti hän oli niin enkeliä kuin olla voi.nukku pienestä asti koko yön,söi kaikkea,ei nirsoillut.hymyili lähes kokoajan.

oon niin hämmentyny tästä mitä tää on nyt,se ei tunnu lainkaan samalta lapselta enää edes.
vaikka tiedän että onkin,ja testaa rajoja.
tein väärin tukistaessani ja onneks siitä on huono omatunto. tiedän että tein väärin.
millaista on muiden uhmaikäisillä? joku sanoo että vaikeaa,mutten silti käy käsiksi.tiedän,en minäkään ennen tätä,enkä käy toiste.
miten mä saan meidän suhteen pysymään hyvänä? oon aina kasvattanu porkkanalla,en kepillä.leikkinyt paljon,pitänyt suhdetta hyvänä ja lämpimänä.nyt se on ihan muuta ollu syksyn jälkeen.oon hämmentynyt.

 

[30]

up

 

["Vieras"]

Meillä tyttö on ollut "haastellinen" ja uhmakas lähes syntymästään asti. Nyt on kohta 2-vuotias ja suunta tuntuu menevän aina huonompaan. Koskaan en ole tukistanut, mutta lähellä on ollut sata kertaa. Mulle itselleni tuli täysin yllätyksenä se, ettei kaikki lapset ole enkeleitä edes pikkuisena vauvana.
Meillä ei nukuta, ei syödä, ei vaihdeta vaippaa saati käydä potalla, ei pueta eikä myöskaan riisuta ilman jumalatonta raivoamista ja rimpuilua. Hoidossa ollessaan on kuitenkin kuin enkeli ja kaikki sairaudet voi pois sulkea. Meillä vaan uhmataan huvin vuoksi ja toivottavasti tilanne joskus rauhottuu.
Meidän neidillä on kova oma tahto, kaikki täytyisi saada tehdä itse ja jos ei heti onnistu niin suuttuu siitäkin. Turhautuu todella helposti ja itsehillintää ei ole lainkaan. Tyttö on kehitykseltään muita ikäisiään edellä, osaksi oman tahtotilansa ansiosta. Plaah, meni nyt ihan asian vierestä mutta sympatiat sulle!

 

["röyhkeä koira"]

Sympatiat täältäkin. Koita ottaa rauhallisesti vaan ja rauhoitella lastakin.

 

[mr.jättiläinen]

Meillä 1,6 vuotias totesi tänään että "isi anna rahaa" ja osoitteli lompakkoa. En antanut ja sehän sai tunnin kestävän raivarin. Luulin että tämä tulisi eteen vasta vähän myöhemmin. :/

 

[3o]

kiitso vastauksesta.on niin paha mieli kyllä itsellä.lapsi varmaan jo unohti.tämä loppuu nyt kyllä tähän,ja tästälähin laitan silmät kiinni ja hengitän syvään,ellen heti ole valmis puhumaan rauhallisesti.

 

[hyytikyppynen]

Ohi se mennee. Joskus. Kiltit vauvat kasvaa vähemmän kilteiksi naperoiksi, niin se vaan mennee. Sitte ne jotka on oikeita piruja vauvana, on ko herran enkeleitä isompina.

Ja siihen tukistukseen, jos se oli vain tämä yks kerta, ei kannata ottaa siitä suurempaa taakkaa. Jos se alkaa toistua niin sitte on ongelma.



Vaikkakaan en muista yhtään pahalla niitä tilanteita ko äiti tukisti, ihan aiheesta Mut se on eri aihe se

 

["vieras"]

On sellainen kirja mitä ammattilaiset suosittelee, nimeltä Ihmeelliset vuodet. Perustuu positiiviseen kasvatukseen.

 

["aloittaja"]

joo,on muakin kai tukisteltu lapsena.tai ainakin pikkusisaruksiani on ja mutkin siihen hommaan velvotettiin kun äiti ei saanu niitä ite kasvatettua, enkä mä nyt sillon esiteininä ymmärtäny että ei niitä tukistelemalla kasvateta. huoh.pitää vaan kerätä voimia ja tehä miehenkin kanssa selväks tää asia,että missä menee raja.