tänään oli mielenkiintoinen keskustelu radiossa aamulla lasten satujen ym sensuroinnista.

[mietteitä]

puhuttiin kuinka esim. punahilkka satua on kuulemma siloiteltu ettei lapset saa traumoja. alkoholi, tupakka, humalaiset, kiroilu, kaikenlainen "aikuisten elämä" on poistettu lasten elämästä, saduista jne. äidit ja isät kuiskuttaa kotona sanan viina tai tupakka jne..... onko tämäkään nyt oikein? ennen lapsille oli opettavaisia tarinoita joissa peloteltiin jopa kuolemalla jos ei vaikkapa syö, ei tulisi kuulonkaan enää... kasvatetaanko me lapsia liikaa pumpulissa nykyään, siloitellaan tietä ettei lapsi kuule tai näe mitään ikävää?

 

[irina]

Hohhoijaa...taas tämä sama avaus. Lueppa joku ruotsalainen lehti, niin huomaat, etä tästä asiasta vouhkattu ja meuihkattu koko kevät.

Olipa taas vaihteeksi uudenkarhea aloitus!

 

[p]

Tätä mäkin oon miettiny. Sitäkään hauskaa lastenlaulua, oliko vihanneslaulu vai mikä nimeltään, ei enää lauleta, koska siinä sanotaan että "punajuuri potkaisi naurista( jotenki noin..) Lapset kuulemma saa vääriä vaikutteita.

 

[p]

Hohhoijaa...taas tämä sama avaus. Lueppa joku ruotsalainen lehti, niin huomaat, etä tästä asiasta vouhkattu ja meuihkattu koko kevät.

Olipa taas vaihteeksi uudenkarhea aloitus!

No kerroppa meillekkin, mitä siellä aiheesta sanottiin, suomeksi kiitos!

 

[ap]

Hohhoijaa...taas tämä sama avaus. Lueppa joku ruotsalainen lehti, niin huomaat, etä tästä asiasta vouhkattu ja meuihkattu koko kevät.

Olipa taas vaihteeksi uudenkarhea aloitus!

No kerroppa meillekkin, mitä siellä aiheesta sanottiin, suomeksi kiitos!

no anteeksi kovasti. minä kun en lue sellaisia lehtiä. en tiennyt.

 

[vieras]

...ja samalla tv:n lastenohjelmat suorastaan pursuaa "actionia" ja väkivalta...

 

[ap]

...ja samalla tv:n lastenohjelmat suorastaan pursuaa "actionia" ja väkivalta...

aivan. tuossa asiassa on aivan mieletön ristiriita.

 

[vieras]

Minä en ole kuullut yhtäkään tällaista aloitusta, eikä varmasti ole meuhkattu aiheesta.

Mulla vaan tuli mieleen, että oisko tässä asiassa käytännössä kahden portaan lapsia. Niitä joilta kaikki siivotaan j a sit niitä jotka elää sitä valitettavasti joka päivä arjessaan (kiroilu, humalaiset jne.)

 

[Lilii lisänimetön]

Täällä ei mielestäni ole kauheasti asiasta meuhkattu? Tai mä olen täällä kyllä aika vähän :xmas: että ehkä en ole huomannut.

Tuohan oli tosiaan Ruotsista tuo uutinen. Aikuiset eivät osta lapsilleen kirjoja, joissa on kirosanoja tai tupakkaa tms, mutta silti kyselyjen mukaan on "teoriassa" ihan hyväksi, että Muumipappa juo kaikkea mitä juo, Nuuskamuikkunen tupakoi ja Eemeli tuli känniin käyneistä kirsikoista. Että hiukan on kaksinaismoralismia ilmassa.

 

[jaa-a]

Ihan hyvä aihe. Tosin eihän tämä nyt niinkään uusi asia ole kuin irina antaa ymmärtää Jo Grimmin sadut olivat hieman siloiteltuja versioita kansansaduista, joista osa oli tarkoitettu aikuisille. Disney puolestaan on silottanut ja monen mielestä jopa vesittänyt entisestään näitä perinteisiä satuja.

Jossain määrin kannatan sensurointia. Esim. "alkuperäinen" Lumikki on todella väkivaltainen, veri siinä vain tirskuu ja kostomeiningillä mennään. Mutta totta on sekin, että lapsi kuulee sadun eri tavalla kuin aikuinen, kiinnittää eri tavalla huomiota asioihin.

Satu on turvallinen keino tutustua pelottaviin asioihin. Loppujen lopuksi lapsikin tietää, ettei ole tosi kyseessä. Lisäksi lapsi osaa itse valita ikäkauteensa sopivat sadut. Kun joku tietty satu pitää lukea uudestaan ja uudestaan kerta toisensa perään, on siinä jotakin juuri ajankohtaista lapselle.

 

[vierailija]

Miksi lastensaduissa pitäisi käsitellä viinaa tai tupakointia? Ehkä sitten myös perheväkivaltaa, raiskauksia ja vaikkapa nälänhätää ja kansanmurhia? Eihän lapsia saa pumpulissa kasvattaa.

 

[jaa-a]

Minä en ole kuullut yhtäkään tällaista aloitusta, eikä varmasti ole meuhkattu aiheesta.

Mulla vaan tuli mieleen, että oisko tässä asiassa käytännössä kahden portaan lapsia. Niitä joilta kaikki siivotaan j a sit niitä jotka elää sitä valitettavasti joka päivä arjessaan (kiroilu, humalaiset jne.)

Näin jos ajatellaan, niin silloinhan tuo teoria satujen opettavaisuudesta ja totuttamisesta elämää varten pätee varsin hyvin molempiin ryhmiin. Ensin mainitut oppivat, että kaikilla elämä ei ole helppoa ja jälkimmäiset lapset taas saavat samaistumiskohteita. Eikä tietenkään ole mitään omaa teoriaani tämä vaan jo vuosikymmeniä opetettua

 

[ap]

Minä en ole kuullut yhtäkään tällaista aloitusta, eikä varmasti ole meuhkattu aiheesta.

Mulla vaan tuli mieleen, että oisko tässä asiassa käytännössä kahden portaan lapsia. Niitä joilta kaikki siivotaan j a sit niitä jotka elää sitä valitettavasti joka päivä arjessaan (kiroilu, humalaiset jne.)

no mä en tähän usko, että se olisi noin vahvasti jokotai. meillä juodaan alkoholia, mutta ei känniin, multa saattaa päästä kirosana joskus, joskus mökillä kuistilla saunan jälkeen poltan tupakan. en usko että lapseni ovat tälläisestä traumoja saaneet vaan näkeävät ihan normaalia elämää. joku ottaa kaljan kaksi, saattaapa poltella savukkeenkin ja jos varpaaseen sattuu, pääsee "ai perkele".... meillä on luettu pienestä pitäen myös sellaista kirjaa joka on jostain 50-luvulta, jotain lasten runoja ja opettavaisia tarinoita. sellaista kirjaa ei nykypäivänä ikinä julkaistaisi.

meillä puhutaan kotona myös asioista niiden oikeilla nimillä. jos lapsi kysyy mitä seksi on, kerron. toki lapselle sopivalla tavalla. tai jos lapsi näkee känniläisen kadulla, kerron mikä känni on ja mistä se tulee. jos lapsi kysyy "äiti ootsä ikinä ollut kännissä" vastaan totuudenmukaisesti että olen ollut jne....

 

[rof.]

Kuuntelin joskus saman tyyppistä keskustelua. Siinä lasten psykologi sanoi että lapset kyllä sietää aika paljon saduilta. Se voi olla myös tärkeää että satumaailmassa paha saa todella palkkansa, eikä vaan jotain lyödä kättä päälle ja sovita riita. Ei lapsi traumatisoidu siitä, että punahilkassakin se susi lopulta täytetään kivillä ja hukutetaan, pelottavampaa voi olla se, ettei konkreettista ratkaisua tule. Jos lapsi esim. päiväkodissa on tullut kiusatuksi ja sitten asia on aikuisten välityksellä "sovittu", mutta lapsi pelkää edelleen kiusaajan esim. kahden kesken kostavan, voi olla aika hirveetä jäädä pohtimaan että "pitääkö se susi nyt sanansa kun se lupasi olla kiltti?".
Olen muuten huomannut myös, että pohjoisesta kotoisin olevat tuttavani käyttävät edelleenkin kasvatuksessa pelotteita, esim. Näkkiä.

 

[Lilii lisänimetön]

Miksi lastensaduissa pitäisi käsitellä viinaa tai tupakointia? Ehkä sitten myös perheväkivaltaa, raiskauksia ja vaikkapa nälänhätää ja kansanmurhia? Eihän lapsia saa pumpulissa kasvattaa.

Kyllä, myös joitakin noita mainitsemiasi asioita käsitellään monissa lastenkirjoissa. Pakolaisuuden syitä (nälänhätä mm.), sotia, köyhyyttä, eriarvoisuutta, yksinhuoltajuutta, kuolemaa jne. Olet oikeassa: pumpuli on ihan turhaa.

Jos (kun ) viestisi oli ironiaa, niin oletan, että teillä luetaan lähinnä kiillotettuja disney-versioita oikeista lastenkirjoista - jos niitäkään.

Yksi parhaista kirjoista lapsuudestani oli Max ja Moritz: lopussa tuhmat (mm. kanoja hirttäneet) pojat jauhettiin jyviksi

 

[ap]

Miksi lastensaduissa pitäisi käsitellä viinaa tai tupakointia? Ehkä sitten myös perheväkivaltaa, raiskauksia ja vaikkapa nälänhätää ja kansanmurhia? Eihän lapsia saa pumpulissa kasvattaa.

et voi tosissasi verrata vaikkapa tupakointia tai kiroilua raiskaukseen....

eikä tupakointia tai viinaa TARTTE käsitellä, mutta entisaikojen saduissa esim. miehillä on kuvissa usein olutpullo ja sikari/piippu. nykysuuntauksen mukaan niin ei saisi olla.

 

[irina]

Miksi lastensaduissa pitäisi käsitellä viinaa tai tupakointia? Ehkä sitten myös perheväkivaltaa, raiskauksia ja vaikkapa nälänhätää ja kansanmurhia? Eihän lapsia saa pumpulissa kasvattaa.

Tupakka ja viina laillisia. Loput listaltasi ei. Kannattaa ehkä tuon verran hahmottaa yhteiskuntaa, jossa elät.

 

[vierailija]

Miksi lastensaduissa pitäisi käsitellä viinaa tai tupakointia? Ehkä sitten myös perheväkivaltaa, raiskauksia ja vaikkapa nälänhätää ja kansanmurhia? Eihän lapsia saa pumpulissa kasvattaa.

Kyllä, myös joitakin noita mainitsemiasi asioita käsitellään monissa lastenkirjoissa. Pakolaisuuden syitä (nälänhätä mm.), sotia, köyhyyttä, eriarvoisuutta, yksinhuoltajuutta, kuolemaa jne. Olet oikeassa: pumpuli on ihan turhaa.

Jos (kun ) viestisi oli ironiaa, niin oletan, että teillä luetaan lähinnä kiillotettuja disney-versioita oikeista lastenkirjoista - jos niitäkään.

Yksi parhaista kirjoista lapsuudestani oli Max ja Moritz: lopussa tuhmat (mm. kanoja hirttäneet) pojat jauhettiin jyviksi

Meillä luetaan paljon, mutta kyllä, minä jätän alkuperäisversiot esim. Grimmin saduista väliin. Aina löytyy niitä lastenpsykologeja, joiden mielestä tekee hyvää karaista lapsia vaikka sitten sen "hyvä voittaa pahan" -jutun varjolla, mutta olen varma että kun lapsemme ovat aikuisia, on tajuttu ettei siinä ole mitään järkeä. Antaa lasten säilyttää viattomuutensa. Pahaan ehtii tutustua myöhemminkin.

Samalla tavallahan 70-luvulla piti lapsille opettaa nälänhädät ja ydinpommit, ja niitä sitten pelättiin. Piti tuoda maailman tilanne realistiseksi lapsille. Nykyään tajutaan, ettei lasten harteille pidä antaa sellaisia murheita kannettavaksi.

 

[Hp]

No ei ainakaan sen perusteella silotella mitä päiväkodissa kuuntelee kouluun menevien poikien juttuja. Siellä kuulee sellaista, jota poikien pitäisi kuulla ja jutella aikasintan yläasteella ja viime viikolla piti pojille pitää puhuttelu koska puvuvat noita asioita myös muiden lasten vanhempien kuullen ja pikkasen alko hävettämään heidän juttunsa. Ja pihakavereilta, tv:stä ja vanhemmilta he nämä juttunsa kuulevat, eivät suinkaan saduista.

 

[hoya bella]

Meille luettiin lapsena jotain maailman kansansatuja ne oli melko pelottavia. Silloin päätin, että mä luen lapsille vaan kauniita ja herttaisia satuja. Ei lasten maailmaan kuulu alkoholi, tupakka, kiroilu, väkivalta tai muu ikä aikuisten asia. Haluisin kasvattaa lapset tietyissä asioissa pumpulissa, mutta varmaan lapset tulevat kadulla näkemään juoppoja ja muita elämän ikäviä puolia.