Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Tammikuun tuikkeet 2016 *joulu-helmikuussa*
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Bons, post: 31162048, member: 137176"]</p><p>Onnea kaikille uusille vauvoille ja äideille!</p><p></p><p>Ollut aika hektiset kaksi viikkoa, yöt ja päivät menneet sekaisin kun tuo pallero muutaman tunnin välein vaatii tissiä/huomiota <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>***</p><p>Tässä synnytyskertomusta:</p><p></p><p>Sunnuntaina 3.1 ensimmäinen supistus tuli n. klo 5.00. Olin tuohon mennessä vähän epäillyt, että tunnistanko oikeita synnytyssupistuksia, vaikka joka puolella toitotetaan että "kyllä sää sitten tiedät kun ne alkaa". Hmph, alkoi jo kyllästyttää tuo mantra. Mutta joo... ei kai siihen voi nyt itsekään muuta sanoa kuin: kyllä sen sitten tietää ;D</p><p></p><p>Olin ladannut pari päivää aiemmin luuriini supistuslaskurin, joten ryhdyin kellottamaan. Aluksi supisti n. 7-9 min välein. Nousin, kävin suihkussa, tein aamupalaa, mies heräili, pakkailtiin viime hetken kamoja sairaalakassiin. Tässä vaiheessa olo oli hyvin siedettävä, vaikka nopeasti supistukset kovenivat ja tihenivät. </p><p></p><p>Olin henkisesti varautunut siihen, että ollaan kotona vielä tuntikaupalla ennen kuin kannattaa lähteä sairaalaan. Katsos jos nämä vaikka vielä loppuvat, tai ehkä sairaalasta lähetetään vielä kotiin jos nyt mennään, turha kiirehtiä, tässä varmasti vielä kestää! Ensisynnyttäjä ja sillee... Klo 8-9 välillä supisteli 4-5 min välein ja kipu alkoi jo oikeasti tuntua (tässä vaiheessa syksyllä käydystä mammajoogakurssista oli apua, rentoutuminen ja lantion keinuttelut tulivat aika luonnostaan). Mutta en oikein edelleenkään ollut vakuuttunut lähdöstä, vaikka mies oli toista mieltä. Kompromissina soitin synnärille ja sieltä kehottivat tulemaan näytille. Automatka kesti onneksi vain viisi minuuttia ja roikuin takapenkillä kontallani naama takalasiin päin. </p><p></p><p>Synnärillä laitettiin käyrille 20 minuutiksi ja oli ikävää maata paikallaan supistusten aikana, liikkuminen kuitenkin oli ollut se helpottava tekijä joka vie ajatuksetkin pois kivusta. Kätilö tutki tilanteen ja totesi hieman hämmästyneenä, että olen jo 5 cm auki. Vaatteet vaihtoon ja synnytyssaliin siis. </p><p></p><p>Salissa menin lämpimään suihkuun ja supistukset yltyivät ja yltyivät. Lopulta pyysin ilokaasua ja se tuntuikin aluksi auttavan, terävimmät kipupiikit tylsistyivät. Istuskelin jumppapallon päällä, hengittelin kaasua ja mies hieroi alaselkää. Ehkä 11 aikoihin kivut alkoivat olla niin kovia, että hakkasin säkkituolia ja olin jonkinlaisessa kivun ja ilokaasun hourutilassa, oli vaikea keskittyä mihinkään mitä ympärillä tapahtui tai kätilö sanoi. Jos nyt tekisin jotain toisin, niin ehkä tässä vaiheessa heivaisin kaasumaskin helvettiin: oli ikävää olla pää sekaisin myös supistusten välissä, ei päässyt kunnolla nauttimaan kivuttomasta välitilasta. Ja kaasusta ei juurikaan enää ollut apua.</p><p></p><p>Pyysin kätilöä antamaan jotain, ihan sama mitä, ja pienen neuvottelun jälkeen hän tilasi lääkärin ja hoitajat epiduraalia varten. Jännitin kovasti epiduraalin laittoa, koska ajatus kokonaisesta puolesta tunnista sängyssä makuultaan tuntui mahdottomalta. Kuinka ollakaan, supistukset hieman harvenivat kun menin makuulleen, ja piikkien laitot sujuivat onnistuneesti. Klo 12 siis sain epiduraalin ja mikä autuus siitä aukenikaan, en tuntenut enää tämän jälkeen pienintäkään kipua koko loppusynnytyksen aikana!!</p><p></p><p>Epiduraali tosin teki sen, että luulin supistusten loppuneen, sillä en tuntenut enää kerrassaan mitään. Hengailin sängyllä hilpein mielin, juttelin miehelle ja söin suklaata. Mutta käyrät kuitenkin osoittivat, että supistuksia tuli edelleen 5 min välein. Jossain vaiheessa kätilö päätti muistaakseni vähentää kipulääkityksen määrää ja lisäsi rinnalle tipan jolla voimistetaan supistuksia. Joskus 14.30 hujakoilla olin 10 cm auki ja pystyin erottamaan supistukset pienenä paineen tunteena. Sain luvan ryhtyä ponnistamaan ja tämä oli oikein mukava vaihe. Jossain vaiheessa tunsin, että jotain isohkoa työntyi ulos, mutta ei edelleenkään sattunut. Tyttö pullahti maailmaan klo 15.10. En kyllä ikinä unohda sitä näkyä, kun kurkistin haarojen välistä ja siellä se tyllerö sätki sairaalasängyllä terveen punakkana <3</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Bons, post: 31162048, member: 137176"] Onnea kaikille uusille vauvoille ja äideille! Ollut aika hektiset kaksi viikkoa, yöt ja päivät menneet sekaisin kun tuo pallero muutaman tunnin välein vaatii tissiä/huomiota :) *** Tässä synnytyskertomusta: Sunnuntaina 3.1 ensimmäinen supistus tuli n. klo 5.00. Olin tuohon mennessä vähän epäillyt, että tunnistanko oikeita synnytyssupistuksia, vaikka joka puolella toitotetaan että "kyllä sää sitten tiedät kun ne alkaa". Hmph, alkoi jo kyllästyttää tuo mantra. Mutta joo... ei kai siihen voi nyt itsekään muuta sanoa kuin: kyllä sen sitten tietää ;D Olin ladannut pari päivää aiemmin luuriini supistuslaskurin, joten ryhdyin kellottamaan. Aluksi supisti n. 7-9 min välein. Nousin, kävin suihkussa, tein aamupalaa, mies heräili, pakkailtiin viime hetken kamoja sairaalakassiin. Tässä vaiheessa olo oli hyvin siedettävä, vaikka nopeasti supistukset kovenivat ja tihenivät. Olin henkisesti varautunut siihen, että ollaan kotona vielä tuntikaupalla ennen kuin kannattaa lähteä sairaalaan. Katsos jos nämä vaikka vielä loppuvat, tai ehkä sairaalasta lähetetään vielä kotiin jos nyt mennään, turha kiirehtiä, tässä varmasti vielä kestää! Ensisynnyttäjä ja sillee... Klo 8-9 välillä supisteli 4-5 min välein ja kipu alkoi jo oikeasti tuntua (tässä vaiheessa syksyllä käydystä mammajoogakurssista oli apua, rentoutuminen ja lantion keinuttelut tulivat aika luonnostaan). Mutta en oikein edelleenkään ollut vakuuttunut lähdöstä, vaikka mies oli toista mieltä. Kompromissina soitin synnärille ja sieltä kehottivat tulemaan näytille. Automatka kesti onneksi vain viisi minuuttia ja roikuin takapenkillä kontallani naama takalasiin päin. Synnärillä laitettiin käyrille 20 minuutiksi ja oli ikävää maata paikallaan supistusten aikana, liikkuminen kuitenkin oli ollut se helpottava tekijä joka vie ajatuksetkin pois kivusta. Kätilö tutki tilanteen ja totesi hieman hämmästyneenä, että olen jo 5 cm auki. Vaatteet vaihtoon ja synnytyssaliin siis. Salissa menin lämpimään suihkuun ja supistukset yltyivät ja yltyivät. Lopulta pyysin ilokaasua ja se tuntuikin aluksi auttavan, terävimmät kipupiikit tylsistyivät. Istuskelin jumppapallon päällä, hengittelin kaasua ja mies hieroi alaselkää. Ehkä 11 aikoihin kivut alkoivat olla niin kovia, että hakkasin säkkituolia ja olin jonkinlaisessa kivun ja ilokaasun hourutilassa, oli vaikea keskittyä mihinkään mitä ympärillä tapahtui tai kätilö sanoi. Jos nyt tekisin jotain toisin, niin ehkä tässä vaiheessa heivaisin kaasumaskin helvettiin: oli ikävää olla pää sekaisin myös supistusten välissä, ei päässyt kunnolla nauttimaan kivuttomasta välitilasta. Ja kaasusta ei juurikaan enää ollut apua. Pyysin kätilöä antamaan jotain, ihan sama mitä, ja pienen neuvottelun jälkeen hän tilasi lääkärin ja hoitajat epiduraalia varten. Jännitin kovasti epiduraalin laittoa, koska ajatus kokonaisesta puolesta tunnista sängyssä makuultaan tuntui mahdottomalta. Kuinka ollakaan, supistukset hieman harvenivat kun menin makuulleen, ja piikkien laitot sujuivat onnistuneesti. Klo 12 siis sain epiduraalin ja mikä autuus siitä aukenikaan, en tuntenut enää tämän jälkeen pienintäkään kipua koko loppusynnytyksen aikana!! Epiduraali tosin teki sen, että luulin supistusten loppuneen, sillä en tuntenut enää kerrassaan mitään. Hengailin sängyllä hilpein mielin, juttelin miehelle ja söin suklaata. Mutta käyrät kuitenkin osoittivat, että supistuksia tuli edelleen 5 min välein. Jossain vaiheessa kätilö päätti muistaakseni vähentää kipulääkityksen määrää ja lisäsi rinnalle tipan jolla voimistetaan supistuksia. Joskus 14.30 hujakoilla olin 10 cm auki ja pystyin erottamaan supistukset pienenä paineen tunteena. Sain luvan ryhtyä ponnistamaan ja tämä oli oikein mukava vaihe. Jossain vaiheessa tunsin, että jotain isohkoa työntyi ulos, mutta ei edelleenkään sattunut. Tyttö pullahti maailmaan klo 15.10. En kyllä ikinä unohda sitä näkyä, kun kurkistin haarojen välistä ja siellä se tyllerö sätki sairaalasängyllä terveen punakkana <3 [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta vokaalia on sanassa AASI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Relaatio 1065
Tänään 08:21
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Tänään 02:06
Johnny Appleseed
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Kuu. Muilla kuvia?
Tänään 00:23
-roosaruusa-
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Mitäs tänne kuuluu? Pitkästä aikaa päätin kirjautua tänne
Eilen 22:11
Scarlett-79
13 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Viikon OrpoPurra: Vihantunteet politiikkaa kohtaan nousseet vuodessa 33%:sta 50%:iin
Eilen 21:32
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Hallituksen velkakello käy, mutta kasvua ei vain näy
Eilen 21:08
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
"Donald Trump teki harvinaisen comebackin, aivan kuten esikuvansa Richard Nixonkin"
Eilen 20:50
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Mummaa ja puppaa!!!👴🏻👵🏻
Eilen 20:48
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Tänään 02:06
Luettu: 80
Aihe vapaa
2.
Kuu. Muilla kuvia?
Started by -roosaruusa-
Tänään 00:23
Luettu: 59
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1065
Started by vierailija
Tänään 08:21
Luettu: 28
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Oliko Bobrikovin murhannut Jevgeni jo eläissään Eugen vai muuttuiko tämä vasta post mortum?
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
2.
Sannan sote: HUS vähentää 800, pääosin hoitohenkilöstöä
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
3.
Raportti paljastaa: Näin tyttöviisikko mokasi koronapandemian hoidossa
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
4.
K/B-komposti
Latest: vierailija
31 min sitten
Aihe vapaa
5.
Toukokuiset 2025
Latest: Minni__
44 min sitten
Lapsen saaminen
6.
Relaatio 1065
Latest: vierailija
Tänään 08:33
Aihe vapaa
7.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 08:04
Aihe vapaa
8.
"Pormestariehdokas Wille Rydman: On aika tehdä Helsingistä jälleen saavutettava myös autoliikenteelle"
Latest: vierailija
Tänään 07:13
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Tammikuun tuikkeet 2016 *joulu-helmikuussa*
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
