Tammikuun Tarrasukat *meidän kuu*

Onnea ekaksi @meliita lle tytöstä!

Vihdoin laitan päivitystä kun on tänään kotiuduttu rauhassa. Meille syntyi lauantaina päivällä täydellinen pieni poika, 3362g ja 49cm. Tuntuu että kaikki meni lähes uskomattoman hyvin, alusta asti syntymään saakka ilman mitään ongelmia! Laitan pelkän synnytyksen tähän ja myöhemmin muuta ettei tule ihan novelli..

Perjantainahan mulla supisteli päivän mittaan kipeämmin, yöllä kolmelta alkoi olla jo sen verran tiheitä että käytiin sairaalassa mutka, mutta lähettivät kotia kun sinne päästyä heikkeni ja harveni supparit, olin vain 2cm auki. Yritin mennä nukkumaan, mutta siitä ei tullut mitään ku kivut palasivat heti, ja kuudelta olin lähinnä kontallaan olohuoneen lattialla kun alkoi olla niin tuskaista.. ottivat onneksi sisään, vaikken ollu ku 3cm auki ja siellä ollessa väheni taas kivut tosi paljon. Streptokokin takia ilmeisesti sain jäädä.

Samantien pistivät mulle antibiootit ja epiduraalin, ja sitte oksitosiinin ja glukoosin, myös epiduraali jäi tulemaan pienenä annoksena jatkuvasti ja siinä oli nappi mitä painamalla saisin enemmän tarvittaessa. Siinä hengailtiin muutama tunti miehen kans ja mulla oli koko ajan hyvä, rento olo, jossain vaiheessa alkoi palata kivut ja painoin nappia muttei auttanut eli jouduin pyytään lisäannoksen minkä sainki äkkiä. Heti sen jälkeen (yhden aikaan) kattoivat että olin 8cm auki ja käskivät ponnistaa pari kertaa että avautuisin loppuun saakka. Oisin kuulemman voinut jo synnyttää, mutta oli parempi päästää vauva laskeutumaan itsekseen. Se olikin hyvä, kun reilua tuntia myöhemmin poika syntyi vähällä vaivalla ja nopeasti, en tiiä tarkkaa aikaa mutta tuntui ettei menny ees 10min. En saanut yhtään repeämiä, joten paikat selvis vähällä, eikä tunnu yhtään että oisin just synnyttänyt! Jälkisupparit on ollu ihan siedettäviä ja hyvin tuntuu toimivan kun mahakin on jo lähes normaali.

Päivittelen tietoja toisella kertaa, pitää hyödyntää tää unihetki nyt muuhunkin..

 

Onnea Daisy85 pienestä pojasta!!

Saapa nähä mihin täällä tilanne menee. Nyt supisteluja tullu nelisen tuntia, tullut ihan hyvin jo 10min välein, välillä menee yli 10min, välillä kipeämpiä ja välillä taas ihan siedettäviä. Niin kuitenkin etten todellakaan saa unta, miehen laitoin nukkumaan ja kärvistelen yksinäni ja ilmoitin lapsen vahdille että lähtee ajamaan kun pitkä matka. Toivon vaan että tää on nyt oikee hälytys eikä nää lopahda yhtäkkiä......
Vielä pystyy supistusten välissä tänne kirjoittelemaan, eipähän näin yö aikaan oikeen tekemistä oo

Näihin tunnelmiin.

 

Onnea @Daisy85
@Kath mikä tilanne? Jännää jännää

 

Pikaisesti tänne päivitän.
40+2 16.1 klo 5.47 syntyi poika, painoa 3 620g ja 51cm pitkä.

 

Onnea @Kath nopeasti saapui

 

Oijoi, paljon onnea @Daisy85 ja @Kath

Täällä ei ihmeempiä. Neuvolassa käyty taas, paino pudonnut, sf samassa, verenpaine hyvä, vauvan liikkeet ja sykkeet hyvät, ei kerrassaan mitään uutta. Väsyttää! Ehkä mä asennoidun odottamaan vielä pari viikkoa, vaan miten se asenne löytyy?!

KeepGoing ja Viitonen 39+2

 

Joo käytiin läpi synnytys saman päivän iltana jo kätilön kanssa ja myöhemmin loppu keskustelussakin oli mahdollisuus sitä purkaa.

 

Hello, kirjotteleekos täällä enää ketään odottajia? vai joko vauvat on kainalossa?

No täällä ei ainakaan oo! En jaksais yhtään. Vituttaa noi joko joko kyselyt tai jos en oo vastannut heti puhelimeen tai viestiin tai jos soitan jollekin niin asiahan ei voi koskea mitään muuta Miehen isäkin lähetti eilen illalla viestin että "eikö oo ***** tullut isoveli vielä?" Helkkari soikoon, eiköhän tuota sitten informoida!
Tänään sain taas kaksi vauvauutista, toisella ois ollu la vasta mun jälkeen mutta niin vaan otti varaslähdön.

Tää nyt oli tällainen omanapapurkaus, kiitos ja anteeksi

KeepGoing ja Viitonen 39+4

 

@KeepGoing mä ymmärrän niin ton ärsytyksen! Joka päivä tulee viestejä ja puheluja että joko on synytynyt.... KYLLÄ MÄ KERRON SITTEN!
Tietäähän sitä ettei ihmiset pahalla, mutta ite ku vähän yrittää ajatella välillä jotain muutakin niin heti taas joku muistuttaa että vauva vieläkin syntymättä.. Jos toinen kerta joskus tulee että raskaana oon niin valehtelen kyllä lasketun ajan ainakin 2 viikkoa pidemmälle mitä on oikeesti...

 

Täälä ihan sama fiilis kun teillä, joka päivä kysellään joko oon synnyttämässä. Oon monta yötä itekin jo luullu, että lähtö on käsillä, mut sit ei kumminkaan. Eilen lähti limatulppa ja oli kyllä sen näkönen, ettei jääny epäselväks..monta senttiä pitkä klöntti Edellinen lapsi synty limatulpan lähdöstä seuraavana päivänä, mut niin sitä vaan kotona ollaan. Tsemppiä teille muillekin hermonsa menettäville
Rv 40+6

 

@Kesänlapsi35 varmaan helpottavaa että edes jotain merkkejä etenemisestä niinkun toi limatulppa. Toki siitäkin saattaa vielä mennä..
Meille selvis tänään että vauva on vihdoinkin kiinnittynyt osasin kyllä nivuskivuista päätellä mutta yllättävän "vähän" tekee kipeetä kun on kuullut että tässä kohtaa saattaa sattua ihan pirusti jo. Mulla onnistuu vielä kävelykin suht normaalisti, ei tarvii vaappua aika menee silti enimmäkseen makuuasennossa kun turvotus ja säryt jaloissa alkaa aika nopeesti seisoskelun kävelemisen ja istumisen jälkeen..
Nyt taas toiveet korkeella nukkumaan, jos yön aikana pääsis heräilemään kipuihin

 

Sieltähän ne supistukset alkoi aamuyöstä ei saanut enää nukuttua kun kipeiden supistusten väli alle 10 min. Nyt odotellaan kotona vielä tihenemistä toivottavasti ei lopahda kesken. Vaihtelua on vielä 3-10 minuuttia ja kestoltaan 30-45 sekuntia. Vauva liikkuu hyvin väleissä mieskin lähti töihin onneksi on ihan muutaman minuutin ajomatkan päässä, muuten en olisi päästänytkään

 

Jee, tsemppiä koitokseen @Honeydew ! Jään odottamaan vauvauutista

 

Tsemppiä vielä odottajille! Ei mee enää kauaa kun kaikilla on vauvat kainalossa, itselläkin meinas välillä ymmärrys loppua kyselyihin.
Nyt yritän kertoa vähän synnytyksestä ellei tule keskeytystä. Eilen päästiin kotiin ja on vähä sellanen epätodellinen olo, niinku olis ollu pois kauemmin aikaa ku reilu 2vrk
Maanantai iltana seittämän jälkeen tosiaan kävin vielä koiran kans lenkillä ja siitä hipsin suoraan saunaan kahdeksan maissa jossa pari supistusta.
Puoli yhdeksän aikaan aloin jo kellottaa supistuksia, sillon tuli supistuksia 10min välein, välillä 15min ja pisimmät kesti jo yli minuutin
Kymmenen aikaan soittelin jo synnärille ja kyselin että pitäiskö tulla näytille mutta olivat vähän nihkeitä...
Yöllä 12 aikoihin hälytin äitin lapsen vaihiksi kun matkaan menee aikaa.
Supistukset oli koko ajan siedettäviä ja osa sellasia että mietin että loppuuko ne.
No ennen neljää alko yhtäkkiä tuntumaan jo sille että pitäis varmaan lähtee näytille, supistukset matkan aikana lyheni n. 5min.
Ottivat käyrälle lyhyeksi aikaa ja siinä kohtaa alko olemaan supistukset tosi kipeitä ja sitten kätilö kahtoki että oon jo 5cm auki
Siitä saliin 4.30-5 välillä ja sen jälkeen en oo varma ajasta. Kätilön kans oli puhetta otanko epiduraalia, ilokaasua tms. Kätilö sai mulle laitettua antibiootti tipan kun siinä supistusten lomassa sain kerrottua että musta tuntuu että vauva on tulossa jo ulos.
Kätilö ilmoitti etten kerkee saamaan nyt enää mitään kun oon 10cm auki, että nyt pitää mennä luomusti.
Olin kyllä aika kauhuissani kun ties että tässä nyt pitää kestää ja kivuissa kärvistellä loppuun asti. Meinas kyllä toivo loppua siinä ponnistaessa ku sattu ihan perkuleesti kun vauva oli avo(?) tarjonnassa.
Klo 5.47 syntyi sitten meidän pieni tummatukkainen poikamme.
Luulin että alan synnytyksen jälkeen heti herkistelemään mutta olin niin helpottunu siitä kivun loppumisesta ja siitä että vauva oli hyvässä kunnossa että en oikeestaan muuta ajatellu.
Olis pitäny lähtee heti sairaalaan kun lapsenvahti tuli niin olisin kerenny jotain kivun lievitystä saamaan, mun arviointi kyllä petti pahemman kerran. Onneks sairaalaan ei mee ku ehkä 5min autolla.

Honeydew tsemppiä nyt, täällä jännitetään!

 

Käytiin kääntymässä synnärillä. Kohdunkaulasta oli enää reunat jäljellä mutta kohdunsuu oli vaan sormenpäälle auki. Edistystä kuitenkin tapahtunut, koska eilen oli kaulaa jäljellä vielä 3cm kysyivät halutaanko kotiin vai jäädä osastolle pyörimään ja me päätettiin lähteä kotiin. Kätilön tutkimuksen jälkeen supistukset kyllä on tiukentunu ja tiheentyny.. Onneks saatiin lainaksi tens-laite ja se tuntuu toimivan. Mulla supistukset tuntuu tuolla selässä pahimmalta ja tää auttaa siltä osin kipujen sietämisessä. Ainakin toistaseksi.
Unesta turha haaveillakaan tällä supistusvälillä ja näillä kivuilla että eiköhän me sinne synnärille palata vielä ennen aamua. Onneks ei oo kauheen pitkä matka.

 

Honeydew Noniin, jännää, ei mee enää kauaa kun saatte vauva syliin
Tsemppiä koitokseen!

 

@Honeydew ja @Kesänlapsi35 mikä tilanne?

Täällä ei mitään Eilen illalla oli kipeitä supistuksia taas ja jälleen kerran ne lopahti. No, tänään en aio lähteä synnyttämään, vaan odotan että pääsen pian saunaan ja mies lupasi hieroa mun hartiat ja rasvata jalat sen jälkeen, ihanaa Laittoi myös hyvää ruokaa tänään ja koittaa kaikin tavoin pitää mua kasassa ja osaa sen kyllä <3 Toivottavasti sais vaikka hyvät yöunet, kun viime yö oli niin karsee. Ekaksi illalla ne supistukset piti hereillä ja sitten sai ravata vessassa ja just kesken parhaimpien unien kuopus päätti klo 5.20 että on muuten aika nousta No, huomenna kyllä mies saa nousta jos tollanen herätys...

Supistuksia kaikille niitä kaipaileville ja tsemppiä loppusuoralle!

KeepGoing ja Viitonen 39+6

 

Heippa

Onnea vauvan saaneille !

Tässä synnytyskertomusta

Ei ollut tämä vauva yhtä täsmällinen kun siskonsa, reilu viikko oltiin odottavalla mielellä että MILLOIN. 41+2 hän sit syntyi.

Mua oli kahtena yönä supistellut niin että ehdin nukahtaa ja sitten aina heräsin supistukseen. Jäi unet kyllä vähäisiksi. Niitä seuraavana päivänä tuntui päivälläkin muutama napakampi supistus ja yön lähestyessä ne alkoi tuntua enemmän mutta harvakseltaan tulivat. Lähetin miehen viemään lapset mummolaan yöksi, vaikka olo olikin 50/50 että alkaako synnytys vai ei. Menin sänkyyn unta odottamaan mutta ei siinä voinut enää makuullaan olla kun supisti, piti nousta ylös. Otin panadolia mutta ei se vaikuttanut. Mies nukkui ja mä kattelin kellosta että 5-12 min välein tuli supistuksia. Kaikki ei olleet pahoja mutta alkoi tulla sellainen olo että kyllä tää synnytykseen johtaa. Ja niin kehtasin soittaa synnärille! En halunnut kokea samaa tuskaista matkaa kun viimeksi ja halusin lähteä aiemmin sairaalaan. Sieltä annettiin lupa ja herätin miehen ja lähdettiin. Siinä touhuillessa tietysti keho alkoi painaa jarrua ja tuntui ettei mitään tuntuvia supistuksia edes tule mutta silti lähdettiin kohti sairaalaa.
Mulla oli aika epäuskoinen olo yhtäkkiä ja rukoiltiin vaan että ei oo turha matka ja vauva todella syntyisi. Kun päästiin sairaalaan klo 4:30, mulle tehtiin sisätutkimus ja olin 3cm auki ja kanavaa jäljellä. Mikä uudelleensynnyttäjällä voi olla tilanne jopa päiväkausia! Lähdettiin kävelemään käytäviä pitkin ja siinä niitä kunnon supistuksia alkoikin tulla ja kunnolla! Sitten päästiin synnytyssaliin ja menin suihkuun ja ammeeseen. Muistin tällä kertaa sitä toivoa, kahdella edelliselläkin halusin mut unohdin sen aina kun soitin sairaalaan vesi auttoi onneksi niihin hulluihin supistuksiin. Tää synnytys oli ihan erilainen kun aiemmat kun aiemmin supistukset koveni pikku hiljaa ja pysyin kärryillä. Nyt ne tuli ihan puskista kauheella voimalla ja sen lisäksi vauva meuhkasi vatsassa koko ajan ja en tykkää että mua kosketaan kun supistaa niin se oli tupla tuskaa. Mutta vauva avaskin varmasti väylää sillä riehumisellaan niin en voi valittaa jossain välissä kätilö ehdotti tens:iä ja se oli jonkun aikaa selässä, hassu tärinä. En koe että mua auttoi. Sitten halusin taas veteen ja se otettiin pois. Muistan kun olin siellä ammeessa ja ihan poikki ja vaan valitin etten jaksa enää näitä kipuja.. sitten mun piti sieltä nousta kun vauvan syke oli korkea ja samalla supistuksetkin onneks laimeni ja sain levähtää hetken sängyllä. Sydänäänetkin rauhoittui. Silloin olin 7cm auki. Olin ehtinyt pyytää jotain apua kipuun ja kätilö oli ehdottanut pcb:tä. Siinä sitten arvoin ottaako se vai ei kun tuntui et pahin oli ohi jo. Mut koska olin niin uupunut siihen kipuun niin päätin ottaa sen varuilta. Lääkäri tuli ja sanoi et toisille se auttaa toisille ei. Sen laitto ei sattunut ja mulle se auttoi lepäsin ehkä tunnin sängyllä sen voimin, se otti kaikki kivut pois! Tunsin vaan kun vatsa koveni ja mies sanoi et laitteesta näkyy supistus. Se lepo teki kyllä ihan hyvää. Sit alkoi tuntua painetta ja ponnistutti. Mietittiin kätilön kanssa missä haluan synnyttää. Jänistin sit vesisynnytystä kun siinä pitää olla veden alla tarpeeksi että vauva syntyy sinne kokonaan eikä saa vettä keuhkoihin jos äiti ponnahtais sieltä ylös kesken kaiken. Se sit mua vähän huoletti ja päädyin synnytysjakkaraan. Siirryin siihen ja sit jo ponnistuttikin kunnolla ja 3 min ja tyttö oli poski kädellä tullut nätisti ulos ei tullut pahoja nirhaumia, muutama pintanaarmu. Se oli IHANAA kun vauva syntyi, oli se sen verran kova homma.. Opimpa sen että joka synnytys todella on erilainen ja kannattaa ottaa apua kipuun ennen kun on ihan poikki. Oltiin 6h Salissa ja sit päästiin sinne potilashotelliin joka on tosi mukava

Nyt ollaan kotona oltu jo viikko ja yritetään saada pakattua ja siivottua. Viikon päästä muutto vauveli syö ja nukkuu

Kovasti tsemppiä ja jaksamista odottaville!!

Milagro ja pikkuneiti 10vrk

 

Tsemppiä tänne vielä vauva vatsassa odottaville! Oiskohan @Honeydew lla jo synnytys ohi?

@Kath Kuulostaa hurjalta, että sulla meni luomuna vaikka vauva oli väärässä asennossa ilmeisesti ei jäänyt mitään traumaattista kokemusta kuitenkaan?

Täällä ois ollut laskettu aika tänään ja pieni täyttikin viikon. Ihanasti ja nopeasti on mennyt päivät, tuntuu edelleen niin ihmeelliseltä ja uskomattomalta miten on itse voinut luoda tuollaisen suloisen tuhisevan olennon Maidon nousu kesti muutaman päivän, mutta onneksi alkoi sitten tulemaan kunnolla ja siitä asti onkin päästy helpommalla tankkailujen kanssa kun on kerralla saanut masun täyteen. Viime yönäkin nukkui 3-4h pätkät eli itsekin sai levättyä hyvin. Vauva ei ole pahemmin itkenytkään, kun maito maistuu ja vatsa toimii hyvin. Hereilläolo-hetket on ihan parhaita ja voisin loputtomiin tuijotella pieniä kasvoja

 

Hellurei ja kiva kuulla jo synnyttäneiden kertomuksia
Täälä omassa navassa ei mitään uutta. Oon kolme yötä nukkunu hyvin ja yölliset supparit on kadonnu lähes kokonaan. Viikonlopun aikana oon tehnyt tallitöitä hevosen kakkaa keräillen ja tänään pari tuntia puuhommia, mutta ei tunnu muuta kuin harjotussuppareita
Oon jo asennoitunut siihen, että käynnistykseen mennään, mikä toivottavasti tehdään jo torstaina..tosin en oo saanu aikaa vielä ees yliaikaiskontrolliin.
Hirvittää kyllä minkä kokonen vauveli sieltä tulee, kun nyt näin hyvin yli mennään
Ihmetyttää vaan kun limatulppa tosiaan irtos Ke ja synnytys ei vieläkään alkanut! Monella vauva syntynyt siitä seuraavana tai ihan lähipäivinä.
Kesänlapsi ja sitkee mahassa matkaaja 41+2

 

Noniin, josko sitä olis tarpeeksi voimissaan kirjoittaakseen kuulumisia.

Perjantaina lähdettiin puolenyön jälkeen sairaalaan takasin, kun siinä kohtaa oli sitten tullut jo 18 tuntia kipeitä supistuksia alle 10 min välein. Tens ei enää paljoa auttanut ja kivut alkoi jo väsyttää. Sairaalassa sain piikillä kipulääkettä ja saatiin jäädä sinne nukkumaan ja odottelemaan. Vaikka en pystynytkään nukahtamaan. Auennut en ollut edelleenkään oikeen mitään. Aamulla aikaisin päästiin saliin ja hitaasti mutta tasaisesti hommat eteni. Onneksi lääkitys oli hyvä. Nukkunut en silti ollenkaan.. Puoli vuorokautta siinä vielä meni mutta eilen illalla saatiin kaveri vihdoin maailmaan.

Väsymys oli koko koettelemuksen kova, mutta onneksi kivut oli suurimmaksi osaksi hallinnassa. Ponnistus oli rankinta, varmaan kun olo oli jo niin heikko väsymyksestä ja 18 tuntia jatkuneesta oksentelusta.. Mutta jättipotti tuli vielä vähän vieras kaveri tämä tyyppi mutta tässä tutustutaan ja luottavaisin mielin tulevaan

 

Paljon onnea Honeydew pikkuisesta! Pitkä synnytys mutta onneks on lääkkeet millä jaksaa.

Daisy85 Ei jääny traumoja ja kun vauvallakin oli kaikki hyvin koko ajan . Olis ollu varmasti tosi helppo synnytys jos olisin kerenny jotain kivunlievitystä saamaan. Avautuminen 5cmtä 10cm:n meni vaan niin nopeesti.
Olis pitäny ymmärtää lähtee aijemmin näytille.Onneksi asutaan lähellä, jos olis pitäny lähtee pidemmän matkan takaa niin olis syntyny välille.
Pojan verensokereita seurailivat ja pari kertaa ne olikin alle sallitun joten piti lisämaitoa antaa kun ei oma maito riittänyt

Tälläkin hetkellä pitää vielä antaa osittain pullosta. Toivottavasti sais jätettyä pullon pois kokonaan. Toissa iltana poika veti herneet nenään tissittelystä että varmasti naapuriinkin kuulu ja edelleenkin meinaa mennä hermot sillä kun imetän. Onko muilla vastaavaa? Ja mistähän vois johtu?
Maitoa on tänään alkanu tulemaan enempi mutta silti meinaa kiukuttaa..... Ja päivät menee pääasiassa imettämisessä.

Kesänlapsi35 jaksamista loppumetreille!

Kath+poika 5vrk

 

Onnea @Honeydew

Ja kiitos kaikille synnytyskertomuksista

Tänään ois ollu laskettu aika, vaan tyyppi majailee yksiössään ilmeisen tyytyväisenä. Sisko laittoi tänään kyselyä että onko sitä vauvaa tulossa ja miehen isä jälleen pojan kautta puhelimessa tiedusteli että eikös se äiti oo vieläkään lähtenyt synnyttämään

Huomenna neuvolaan, jossa ilmeisesti tapaan uuden oman terveydenhoitajani. Ei huvittais ja tsemppiä @Kesänlapsi35 !

KeepGoing ja Viitonen 40+0

 

Huomenta päivää synnäriltä! Mulla on täällä kainalossa täydellinen pieni poika

Puolen yön aikaan tuli outo fiilis, nousin sängystä ja tunsin että jotain valuu. Totesin että verilimaista vuotoa, ja siinä alkoi supistella hyvin epäsäännöllisesti ja ei kovin kipeästikään. Olo oli kuitenkin levoton ja nousin kävelemään ympäri kotia ja pakkailin kassia. Kahden jälkeen supistukset muutti luonnettaan niin että niissä oli kestoa ja olivat kipeitä. Kuitenkin sain hengittelemällä ja liikkumalla vielä ihan ok oltua. Joskus puoli neljä sanoin miehelle että vois nousta ja että pyydetään sen isä tulemaan meille. Mies nousi ja soitti isälleen, keitti kahvia ja totesi että lähtee kaivamaan autoa lumesta. Siinä vaiheessa kello oli yli neljä ja meidän 2v ja 4v oli myös hereillä ja oli pakko laittaa niille piirrettyjä telkkariin kun en muutakaan voinut. Miehen hakiessa autoa mua alkoi ponnistuttaa ja säntäsin kylppäriin ja soitin häkeen. Mies oli ihmeissään kun tuli takaisin, kun mä makaan kylppärin lattialla kyljelläni ja huudan että tulee apuun. No hän tsekkaa tilannetta häken ohjeen mukaan ja samalla ambulanssi ja paloauto on paikalla. Ensin meinasivat että synnytetään siinä, mutta jotenkin sain pidäteltyä ja pyysin että yritetään sairaalaan, arvioitu matka-aika kun oli 3minuuttia No, vauvan pää syntyi ambulanssissa ja siitä sitten sairaalan käytävällä synnytyssalin ovella loput! Olin kauhuissani ja ekaa kertaa huusin synnyttäessäni Olin haaveillut spinaalista ja ilokaasusta ja vaikka mistä, vaan tulikin ihan luomua Mies oli erittäin pöllämystyneen näköinen astuessaan sisään huoneeseen kun mä olin selin ovelle niin hän ajatteli että oon saanut lääkitystä ja siksi rauhallinen, vaan kun tuli lähemmäs ja näki että vauva onkin jo tissillä niin leuka tipahti lattiaan Ja oli tosiaan ajanut ambulanssin perässä, eli ei omalla autolla olisi ehditty millään. Häkeen soitin 4.30 ja poika oli maailmassa 4.48.

Mutta joo, eli 22.1. poika RV 40+1, 3240g ja 49cm

KeepGoing ja mini

 

Paljon onnea KeepGoing vauvasta
Huh melkonen synnytys vaikka onneksi ehditte saamaan lääkärin ja ambulanssin paikalle, tossa tilanteessa varmasti pelästyy, kun kotona jo alkaa ponnistuttaan
Onneksi kaikki nyt hyvin