tämä on kuin jostain jenkkileffasta: olen alkanut haikailemaan 3 vuoden takaisen ihastuksen perään!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vakkari harmailee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vakkari harmailee

Vieras
hulluinta tässä on se etten ole nähnyt joko jätkää 3 vuoteen. Viikko sitten näin hänen nimensä (tai kaiman) jossain lapulla. Nyt olen öisin nähnyt unia jossa kesken jonkun lasten leirin, törmäänkin häneen sattumalta. Samalla yritetään mennä jonnekin huoneeseen keskustelemaan kahdestaan, mutta aina joku tunkee sinne, ehkä se jätkä saa sanotuksi mitä he haluaisi sanoa mulle.

Tämä uni/ihastus vaivaa jo niin paljon että mietin pitäisikö vaan etsiä hänet jostain käsiini ja melkein puskista tunnustaa ihastuninen kuten jossain kökössä jenkkileffassa. Samalla saisin hullunmaineen päälle. Onneksi olen nyt sinkku niin ei tarvitse toisen osapuolen katsella tätä hullutusta.
 
Tiedän tunteen. Erosin lapseni isästä reilu vuosi sitten ja nyt on alkanut mielessäni kummitella kihlattuni jonka kanssa olin 4 vuoden ajan, mutta jonka itse jätin 13 vuotta sitten. Vähän olen goglaillut hä'ntä, mutta todellisuudessa en viitsi ottaa häneen yhteyttä (vaikka ajatuksella usien leikinkin). Minähän se sika olin joka jätti ja hän jai kaipaamaan. Toivottavasti hän löysi jonkun minnua paremman vaimokseen.
 
Mä oon alkanut ikävöimään mun nuoruuden ihastusta, oltiin 11v sitten yhdessä... Ei olla nähty toisiamme vuosikausiin noin 7v, viimeksi kun näimme hän halasi minua ja sanoi "En koskaan unohda sinua, rakastan sua aina". En viitsi ottaa yhteyttä, hän on seurustellut erosta lähtien eli 11v ja heillä on ainakin 2 lasta.
 
Minä kaivoin esiin mun ns. ensirakkauteni viidentoista vuoden jälkeen, ihan mielenkiinnon vuoksi mitä hälle kuuluu... pitkään vaihdettiin pelkkiä kuulumisia asiat johti siitä sitten eteen päin...
nyt asutaan yhdessä :)
Päivääkään en ole katunut että sen tein.. molemmat oltiin sinkkuja oltu jo vuosia, mutta en tiennyt sitä silloin mikä hänen elämän tilanteensa oli, kun esiin kaivoin...
 
[QUOTE="vieras";25017792]Minä kaivoin esiin mun ns. ensirakkauteni viidentoista vuoden jälkeen, ihan mielenkiinnon vuoksi mitä hälle kuuluu... pitkään vaihdettiin pelkkiä kuulumisia asiat johti siitä sitten eteen päin...
nyt asutaan yhdessä :)
Päivääkään en ole katunut että sen tein.. molemmat oltiin sinkkuja oltu jo vuosia, mutta en tiennyt sitä silloin mikä hänen elämän tilanteensa oli, kun esiin kaivoin...[/QUOTE]

tästä viestistä innostuneena voisin ainakin koittaa selvittää missä päin suomea ihastus liikkuu ja mahdollisesti yrittää vaikka samaan baariin jossa törmäänkin häneen "sattumalta". :)

miten sinä etsit oman ihastuksesi käsiisi ja mitä teit asian eteen?
 

Yhteistyössä