Tämä on epäreilua!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "toivoton"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"toivoton"

Vieras
Minun pitäisi tehdä epäreilu valinta.. Jos hankkiudun raskaaksi munuaiseni pettää ja joudun ilmeisesti syömään jotain lääkkeitä ja ehkä leikkaukseen jos saan uuden munuaisen, mutta lapsi olisi täysin terve. Tai sitten elän ilman toista lasta ja munuaiseni voi oikein hyvin.

Taustatietoja sen verran, että toisen munuaisen olen menettänyt joskus onnettomuuden yhteydessä. (repesi) Ensimmäisen raskauteni aikana terve munuaiseni vahingoittui jostain syystä. (en ole koskaan saanut tietää, että miksi) Ilman raskautta munuainen jaksaa pyörittää itseään ja hoitaa tehtävänsä, mutta raskaus olisi toinen asia.

Elämä on todella epäreilua..
 
En tiedä onko tuo nyt mitenkään erityisen epäreilua. Sinulla on mahdollisuus peräti toiseen lapseen ja toisaalta mahdollisuus valita pysyä terveenä yhden lapsen äitinä. Ei minulle olisi kovin vaikea päätös.

p.s. Lapsia voi saada muutenkin kuin itse synnyttämällä...
 
Lapsia voi saada muutenkin kuin vain raskaana olemalla. On paljon lapsia jotka ovat hyviä vanhempia vailla.

Elämä on joskus epäreilua. Eri asia on jääkö tuleen makaamaan.
 
Mulla on vielä kaksi tervettä munuaista ja lasta, mutta kolmas raskaus olisi riski ja vaatisi erityisseurantaa. Sitä en tiedä, miksi, en pystynyt silloin n. vuosi sitten kysymään. Mulla liika paine rakossa (saattaa) vahingoittaa munuaisia ja raskausaika vissiin sitten moninkertaistaa tän riskin. Nää on vaikeita asioita.
 
Kyllähän tuossa Ap:n tapauksessa jo kannattaisi ripustautua märisemään tuonne lapsettomuudesta kärsivien palstalle, unohtamatta tehdä sille esikoiselle selväksi kuinka riittämätön hän on vanhempansa onnellistuttamiseen.

Olet aivan hakoteillä. Kyse ei uskoakseni ole siitä, etteikö ap:n lapsi olisi riittävä ja rakastettu. Kyse on siitä, miten vaikeaa on hyväksyä sitä, että itsestä riippumattomat elämän mukanaan tuomat terveysongelmat vaikuttavat ja vaikeuttavat vauvan odotusta jne.. joku asia "elämänkirjassa" on jo kirjoitettu valmiiksi, eikä menekään niin kuin useimmilla muilla. Ihan yhtä vaikea sitä on hyväksyä, vaikka olisi jo yksi lapsi.
 
Minä ja mieheni olisimme halunneet 4-5 lasta. Nyt meillä on kolme ja tähän jää, koska kroppani ei kestäisi enää uusia raskauksia. Tai ainakin uusista raskauksista jäisi mulle suurella todennäköisyydellä pysyvää haittaa. Kyllä mä mieluummin olen täysissä sielun ja ruumiin voimissa kolmea lastani varten kuin riskeeraisin kaiken syntymättömien lasten tähden. Ei enää lisää lapsia siis. Sen sijaan olemme ajatelleet, että joskus muutaman vuoden päästä voisimme alkaa ns. tukiperheeksi, jos meidät sellaiseksi hyväksyttäisiin.

Kyllähän se elämä välillä on epäreilua, mutta ei kannata jäädä ns. tuleen makaamaan.
 

Yhteistyössä