taloussanomat: Varo, näin kodista tulee vankila. Mitä mieltä?

["aapee"]

Varo, näin kodista tulee
vankila
7.3.2011 06:01
Kotiin jääminen lasten kanssa useammaksi vuodeksi voi
pilata naisen mahdollisuudet työelämässä pysyvästi. Näin uskovat
asiantuntijat. Heidän mukaansa kunnat tekevät väärin
kannustaessaan naisia kotiin kotihoidontuen turvin.
Kotihoidontuki voi olla ansa, johon nainen jää vankilan lailla
loukkuun ja putoaa pahimmillaan köyhyyteen.
Suomalaisten äitien asema työmarkkinoilla ei näytä järin
kukkealta. Tukijärjestelmä kotihoidontukineen kannustaa äitejä
jäämään pitkillekin hoitovapaille. Yhä useammat äidit hyödyntävät
tarjottua tukijärjestelmää ja viettävät lastensa ensimmäiset
elinvuodet kotona.
Työelämän näkökulmasta katsottuna tämä ei välttämättä ole järkevää. Onko
kotihoidontuesta muodostumassa ansa, joka voi pudottaa
äidit työelämästä ja pahimmillaan suistaa heidät jopa köyhyyteen?
- Kotihoidontuki nykymuodossaan on ehdottomasti ansa
naisille. Se on pahempi ansa kuin vanhempainvapaat,
sanoo Naisasialiitto Unionin vs. pääsihteeri Johanna
Pakkanen.
Valtiotieteilijä Tuomas Kososen tuoreesta väitöstutkimuksesta
ilmeni, että kotihoidontuki vähentää suomalaisten äitien työssäkäyntiä.
Suomalainen palkkarakenne -tutkimus puolestaan osoittaa,
että perhevapaisiin liittyvät urakatkot heikentävät naisten palkkaasemaa.
Tämän lisäksi toimitilaratkaisuja tuottavan Reguksen
suorittama kansainvälinen tutkimus paljastaa karun
totuuden. Nimittäin tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa 51
prosenttia yrityksistä suunnittelee rekrytoivansa lisää henkilöstöä
vuonna 2011, mutta vain 17 prosenttia yrityksistä aikoo
palkata lisää työssäkäyviä äitejä.
Kotihoidontuen ja naisten köyhyyden välillä on yhteys
Luvut puhuvat kylmää kieltä. Erityisen hankalalta kuulostaa
niiden naisten tilanne, joilla ei ole työpaikkaa, johon palata
hoitovapaan jälkeen. Heitä on Johanna Pakkasen mukaan
Talousuutiset | - Uusimmat talousuutiset
Yritystele.fi
kotihoidontuella olevista naisista noin 40 prosenttia ja luku
on todennäköisesti nousussa.
- Minua huolestuttaa erityisesti tämä kotihoidontuen ja naisten
köyhyyden välinen yhteys. Kunnat eivät ehkä tee järkeviä
ratkaisuja kannustaessaan naisia pitkiin hoitovapaisiin,
Johanna Pakkanen sanoo.
Tuomas Kosonen on samaa mieltä.
- Laskelmien mukaan esimerkiksi kuntalisien vaikutukset
osoittautuivat kuntien taloudelle negatiivisiksi, Kosonen
sanoo.
- Ihmiset eivät pidä kuntalisiä kovin oikeudenmukaisina siitäkään
syystä, että toisissa kunnissa maksetaan kuntalisiä ja toisissa
ei. Kuntalisät asettavat suomalaiset eriarvoiseen asemaan.
Äitiys on arvostettu rooli
Tuomas Kososen laskelmat osoittavat myös sen, että mikäli
kotihoidontuen määrää lisättäisiin sadalla eurolla kuukaudessa,
kotihoidontukeen oikeutettujen äitien työllisyysaste pienenisi
entisestään peräti 3-4 prosenttia.
- Meillä on hoitojärjestelmä, jossa on selkeä yhteys
syrjäytymisriskiin. Jos on esimerkiksi ollut seitsemän vuotta
poissa työelämästä, ovat verkostot sinne haurastuneet tai
katkenneet, Pakkanen sanoo.
Erityisesti vaarassa näyttäisivät olevan huonosti koulutetut äidit,
joilla on jo ennen hoitovapaalle jäämistä ollut huono työtilanne.
Myös avioeron sattuessa köyhyyskuiluun putoaa
todennäköisimmin juuri äiti.
Pakkanen huomauttaa, että joskus työmarkkinoilla olevaa
kovaa kilpailua on myös helppo paeta kotiin.
- Äitiys on arvostettu rooli. Aina kun työmarkkinoilla on
tiukkaa, puheet siitä, kuinka tärkeää äidin olisi olla kotona, lisääntyvät
mystisesti.
Miehestä tasavertainen riskilisääntyjä
Pakkasen mielestä suurin ongelma nykymallissa on siinä, että
vaikka suurin osa suomalaisesta hoitojärjestelmästä olisi sekä
äidin että isän käytettävissä, kasautuu tällä hetkellä yli 90 prosenttia
kotona tehtävästä pienten lasten hoidosta äitien vastuulle.
- Se on hurja ongelma ja sen vuoksi tämä järjestelmä ei
nykymuodossaan toimi. Vapaat pitäisi esimerkiksi
korvamerkitä niin, että molemmat vanhemmat joutuisivat
käyttämään ne puoliksi.
Talousuutiset | - Uusimmat talousuutiset
Myös Yrittäjänaisten Keskusliitto vaatii perhevapaakulujen
jakamista oikeudenmukaisesti. Liiton mukaan yksi vauva
maksaa nyt äidin työantajalle noin 12 000 euroa. Yrittäjänaiset
vaativatkin vanhemmuudenvapaakulujen tasaamista
laajalta veropohjalta. Esimerkiksi Ruotsissa tämä ongelma on
ratkaistu jo yli 30 vuotta sitten.
- Jos miehet olisivat lasten vuoksi yhtä paljon poissa töistä kuin
naiset, silloin työnantajatkin ymmärtäisivät, että sekä mies että
nainen ovat molemmat hedelmällisiä olentoja.
- Tällöin jokainen työhaastatteluun tuleva mies olisi työnantajan
näkökulmasta tasavertainen riskilisääntyjä naisten kanssa,
Pakkanen sanoo.
Hänen mielestään naisen aseman kannalta turvallisinta ja
tasapuolisinta olisikin jakaa esimerkiksi kolmen vuoden
hoitovapaa puoliksi molempien vanhempien kesken.
Paras aika lasten hankintaan on....
Mutta milloin sitten olisi paras hetki lapsille?
Kahden lapsen äitinä Johanna Pakkanen on myös itse törmännyt
tähän työelämän näkökulmasta katsottuna haasteelliseen
kysymykseen.
- Olen itsekin pätkä- ja silpputyöläinen, ja olin yliopistolla jatkoopiskelijana,
kun aloin odottaa esikoistani. Tuolloin
ohjaajani ensimmäinen kysymys minulle oli: miksi.
- Rumasti sanottuna työelämän näkökulmasta naisten ei ikinä pitäisi
hankkia lapsia. Aina on väärä hetki. Tämän vuoksi perhe-elämän ja
työn yhteensovittamista pitäisikin helpottaa lainsäädännön avulla,
Pakkanen toteaa.
Työssäkäyvien äitien pelätään…
<ul><li>olevan muita työntekijöitä vähemmän sitoutuneita ja
joustavia työnsä suhteen (37 %)</li><li>jäävän pian uudelle
äitiyslomalle (33 %)</li><li>omaavan vanhentuneita taitoja
(24 %).</li></ul> Lähde: Reguksen suorittama
kysely, jossa tutkittiin yritysten suunnitelmia palkata
äitiyslomalta työelämään vuonna 2011 palaavia äitejä.
Tutkimukseen osallistui 10 000 yritystä 78 maasta.
Pohjoismaissa kyselyyn osallistui 232 yritystä.

 

[kiik]

Elämä on täynnä valintoja, syrjäytymisen syitä monia ei pelkästään lasten teko.

 

["vieras"]

Kyllä, systeemi on vanhanaikainen ja monella tapaa huono. Monesti naisten asema työpaikalla ei heikkene palkan muodossa vaan naisen asema työyhteisössä heikkenee.

Mutta syy ei ole naisissa vaan systeemissä. Suomessa kannustetaan kotiin sen sijaan että vanhemmat voisivat hyödyntää esim. osa-aikaisen työn mahdollisuuksia. Samalla tulisi myös miesten panosta mukaan sen sijaan että venkslataan jotakin typerää kuukausimallia vanhempainvapaalle.

Kuten monissa muissakin tukijärjestelmissä, työn teko on kannattamattomampaa kuin jäädä kotiin.

 

[niin no]

Enpä osaa sanoa muuta kuin että voihan tuo olla totta.MUTTA...

...enpä ole tehnyt lapsiani tänne muiden iloksi vaan omaksi ilokseni. Siksi hoidan heidät itse. Esikoinen on nyt 2 vuotias, ja olen ollut kotona hänen kanssaan koko tuon ajan. Kesällä tulee toinen enkä ole menossa töihin vielä ainakaan 2 vuoteen. Ihan sama mitä se sitten tekee mun työjutuille (en oo vakityössä) mutta haluan olla lasteni kanssa vielä kun he ovat pieniä. Uskon, että ehdin tehdä töitä vielä tulevaisuudessa ihan riittämiin.

 

[Draumsyn]

Oon kuumeessa eikä järki oikein hyvin kulje, mutta yritän silti kommentoida.

Minä en ole koskaan törmännyt tuohon, että hoitovapaan jälkeen olisi vaikeuksia päästä työelämään. Olen itse ollut kahdesti kotihoidontuella niin pitkään kuin laki sallii, eikä minulla ole ollut mitään vaikeuksia työllistyä. Työsopimus on aina umpeutunut hoitovapaan aikana, mutta mitään vaikeuksia ei ole ollut saada uutta työpaikkaa.

Itse asiassa en tunne muita kuin siskoni, joka on jäänyt työttömäksi kotihoidontuen jälkeen. Ja hänenkin ongelmansa on se, että hänellä on yliopistotutkinto, mutta ei ammattia. Hän oli työttömänä 1,5 vuotta.

 

[karvakorvakettu]

Eniten mua huolestuttaa tämä lause:

Pakkanen huomauttaa, että joskus työmarkkinoilla olevaa kovaa kilpailua on myös helppo paeta kotiin.
- Äitiys on arvostettu rooli. Aina kun työmarkkinoilla on tiukkaa, puheet siitä, kuinka tärkeää äidin olisi olla kotona, lisääntyvät mystisesti.

Tätäkin palstaa seuranneena tiedän meidän äitien asettavan toinen toisilllemme ja itsellemme paineita olla kotona. Toivottavasti emme kuitenkaan kannusta toisiamme tekemään vääriä päätöksiä, joita yksilö joutuu katumaan lopun elämänsä. Toisaalta tuosta tulee hiukan sellainen olo, että me äiditkin ollaan ihan hiukan laiskoja

 

[karvakorvakettu]

Oon kuumeessa eikä järki oikein hyvin kulje, mutta yritän silti kommentoida.

Minä en ole koskaan törmännyt tuohon, että hoitovapaan jälkeen olisi vaikeuksia päästä työelämään. Olen itse ollut kahdesti kotihoidontuella niin pitkään kuin laki sallii, eikä minulla ole ollut mitään vaikeuksia työllistyä. Työsopimus on aina umpeutunut hoitovapaan aikana, mutta mitään vaikeuksia ei ole ollut saada uutta työpaikkaa.

Itse asiassa en tunne muita kuin siskoni, joka on jäänyt työttömäksi kotihoidontuen jälkeen. Ja hänenkin ongelmansa on se, että hänellä on yliopistotutkinto, mutta ei ammattia. Hän oli työttömänä 1,5 vuotta.

Mulla on muutamakin sellainen ystävä/tuttava. Usein ovat olleet alalta, jolla tieto vanhenee äkkiä tai töitä ei vaan ole ollut yhtä paljon kuin tekijöitä ja alanvaihto onkin sitten ollut pidempi juttu.

 

[fifiia]

Kotiin voi olla helppo jämähtää, yhtä hyvin jämähtää voi alipalkattuun työhön joka ei juurikaan tarjoa haasteita. Lapset on ehkä hyvä tekosyy vetäytyä sosiaalisesta elämästä, mutta yhtä hyvin se voi olla mahdollisuus monipuolisempaan vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa. Lastenhoito ei minusta ole syy syrjäytymiseen, tapa syrjäytyä se voi joskus olla.

 

["vieras"]

hoitoalalla riittää aina töitä siksi ei huolettanut tippaakaan kotihoidontuella oleminen. mitä tulee naisten köyhyyteen, eikö perheessä ole vähintäänkin kohtuullista että rahat ovat perheen, eivät sinun ja minun.. ja tottakai nainenkin voi varautua siihen kotihoidontuella olemiseen etukäteen pistämällä rahaa säätöön, jos niillä pienillä tuloilla pystyy kotihoidontuen aikana elämään, niin miksei jo ennen sitä voisi vähän katsoa mihin rahojaan törsää?

 

["kkk"]

Hyvä kirjoitus. Yksi seikka, mikä vielä olisi pitänyt ottaa esiin on se, kuinka nykyinen järjestelmä ylläpitää juuri tuota naisvaltaisten alojen matalaa palkkausta ja toisaalta naisten pätkätyöttömyyttä. Ei kukaan halua palkata kalliiksi tulevaa naista vakituiseen työhön, kun on hyvin todennäköistä, että nainen jää kohtapuolin äitiyslomalle.