Tajusin juuri, että olen hylkiö :(

[hylkiö :(]

Kukaan ei soita, paitsi isäni ja mieheni. Kukaan ei pyydä käymään, paitsi isäni. Jos kerron facebookissa että vauva syntyi, saan 5 onnittelua/tykkäystä. Jos kerron facebookissa joutavanpäiväisiä asioita, kukaan ei sano mitään. Lähetin viikko sitten kolmelle tuttavalle sähköpostia ja kysyin heidän osoitetta (joulukortteja varten), eivät ole edes vastanneet.

Aika masentavaa huomata.

 

[Blue]

Oletko itse aktiivinen??

 

["vieras"]

Jeps, samalle tuntuu välillä täälläkin. Oon ollu töissä 8kk ja tuntuu vieläkin etten kuulu joukkoon, ettei ketään kiinnosta...

 

[hylkiö :(]

Oletko itse aktiivinen??

Prkl jumittava palsta.. En ole kovin aktiivinen, mutta aktiivisempi kuin muut.

 

["vieras"]

Mä taas onnittelen aina kaikkia puolituttujakin vauvojen syntymien johdosta. Johtuen siitä, että poden kroonista vauvakuumetta.

 

[Kotona olija]

Töissä oli pikkujoulut. Tiesin milloin ne ovat, en sen enempää. Noh, odottelin sitten kutsua, vaikkapa facebookin kautta työtovereilta. Pikkujoulu tuli ja meni.
Facessahan pystyy kokoamaan ryhmiä, joille esim. päivitykset näkyvät. Huomasin, etten ole "enää" ainakaan yhden työkaverin "työkaverit"-ryhmässä.
Kylläpä vuodessa kerkee tapahtumaan eikä kaikki näin kotiäidin silmissä ole mukavaa. Toki käyn työpaikalla lapsen kanssa vähintään kerran, kaksi kuussa ja kyselen miten töissä menee. Mutta ei taida riittää näille "aktiivisille" työläisille. Ja kun ei tämä kotona olo niin aktiivista ja päätä huimaavaa menoa ole
Harmittaa suuresti ja olen vähän pettynyt siitä, kuinka helposti minut on unohdettu.

 

[Kotona olija]

Plus:

Vain yksi työkaveri on luonani käynyt ihan omasta halukkuudesta mutta hän onkin läheinen ystäväni.
Eli olisihan se kivaa, jos he muutkin olisivat kiinnostuneita käymään kylässä...

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";27675841]Jeps, samalle tuntuu välillä täälläkin. Oon ollu töissä 8kk ja tuntuu vieläkin etten kuulu joukkoon, ettei ketään kiinnosta...[/QUOTE]

Voih, jaksamista sinullekin!. Mulla ei myöskään viime työpaikasta ole jäänyt yhtään ystävää, olin siellä 1.5 vuotta.

 

[niin tuttua]

Kukaan ei soita, paitsi isäni ja mieheni. Kukaan ei pyydä käymään, paitsi isäni. Jos kerron facebookissa että vauva syntyi, saan 5 onnittelua/tykkäystä. Jos kerron facebookissa joutavanpäiväisiä asioita, kukaan ei sano mitään. Lähetin viikko sitten kolmelle tuttavalle sähköpostia ja kysyin heidän osoitetta (joulukortteja varten), eivät ole edes vastanneet.

Aika masentavaa huomata.

minulle ei soittele kuin omat lapset, mies , äitini ja satunnaisesti tasan 1 kaverini.
Jos päivitän faceen jotain mielestäni mukavaa, ei ketään kiinnosta, tulee se vakio 1-2 tykkäystä.
Syntymäpäiväni muistaa tasan 1, ja se on mies, ilman häntä ei siis muistaisi kukaan
en ole koskaan synttäreitä välittänyt juhliakaan, koska ei ole ketään, ketä kutsua.
Joulukortit on vähentyneet vuosien saatossa, tänä jouluna en lähettele yhtäkään.

 

["..."]

Kukaan ei soita, paitsi isäni ja mieheni. Kukaan ei pyydä käymään, paitsi isäni. Jos kerron facebookissa että vauva syntyi, saan 5 onnittelua/tykkäystä. Jos kerron facebookissa joutavanpäiväisiä asioita, kukaan ei sano mitään. Lähetin viikko sitten kolmelle tuttavalle sähköpostia ja kysyin heidän osoitetta (joulukortteja varten), eivät ole edes vastanneet.

Aika masentavaa huomata.

Älä välitä sama täällä

Aika masentavaa pidemmän päälle olla esim. se joka kutsuu kylään tai vielä masentavampaa kutsua itsensä toisille kylään, kun eivät vaivaudu kotoaan mihinkään. No, en enää jaksa, ihan p**kan sama,

Jep ja taidan tietää syynkin, olen varmaan vaan niin epäkiinnostava ihminen. Itse olen mielestäni ihan seurallinen, empaattinen, auttavainen, ja liian kiltti p***ka. Tai siis varmaan kuvittelen olevani, tosiasiassa taidan olla vaan tylsä luonnehäiriöinen ääliö.

Olisi vaan kiva, jos tuntuisi edes hetken siltä, että joku jossain välittäisi, olenhan minäkin kuunnellut ystävieni ja tuttavieni murheita tuntikausia, keksinyt piristystä ja välittänyt aidosti. No nyt päätin etten välitä enää (yritän esittää mahdollisimman coolia, vaikka sisin kyllä välittää, mutta taidan kätkeä sen jonnekin hemmetin syvälle) No sitten kun heillä menee hyvin ja itselläni rankempi jakso elämässäni, niin ihmiset välittää hevon v**tua

Ja ette varmaan usko että yleensä olen kaikestakin huolimatta positiivinen ihminen, enkä kiroile.

No, p***ka päivä.

 

[Hankkikaa kavereita]

No voi voi... Oisko aika hankkia uusia kavereita sitten? Itse en pidä vilkkaasta sosiaalisesta elämästä ja nykyinen rauhallinen kotiäitielämä sopii mulle täydellisesti. Silti olen vanhempainvapailla tutustunut hyvin ainakin kymmeneen muuhun alueeni kotiäitiin.

 

["..."]

No voi voi... Oisko aika hankkia uusia kavereita sitten? Itse en pidä vilkkaasta sosiaalisesta elämästä ja nykyinen rauhallinen kotiäitielämä sopii mulle täydellisesti. Silti olen vanhempainvapailla tutustunut hyvin ainakin kymmeneen muuhun alueeni kotiäitiin.

Ei kaikki ihmiset ole sinuja, ei kaikille se uusiin tutustuminen ole niin helppoa. Vaikutat itse aika "kovalta" vastauksestasi päätellen, no yritäpä asettua vähän herkemmän ja ujomman ihmisen nahkoihin.

 

[toinen näkökulma]

Kukaan ei soita, paitsi isäni ja mieheni. Kukaan ei pyydä käymään, paitsi isäni. Jos kerron facebookissa että vauva syntyi, saan 5 onnittelua/tykkäystä. Jos kerron facebookissa joutavanpäiväisiä asioita, kukaan ei sano mitään. Lähetin viikko sitten kolmelle tuttavalle sähköpostia ja kysyin heidän osoitetta (joulukortteja varten), eivät ole edes vastanneet.

Aika masentavaa huomata.

Nyt vasta tajusin, että viimeksi tarkistin sähköpostini joskus kesällä, kun en ikinä odota saavani sinne mitään postia ja kun sähköpostiosoitteetkin on moneen kertaan vaihtuneet, niin todennäköisesti kaikki sähköpostiosoitteeni, jotka ovat olleet kavereiden tiedossa, ovat jo vuosia sitten vanhentuneet. Tarkemin ajateltuna, en edes ole kenellekään jakanut sähköpostiosoitettani nyt parin vuoden sisään, koska en vain käytä sähköpostia juuri mihinkään muuhun kuin rekisteröitymiseen joillekin sivustoille tai kun odotan saavani jotain postia, mitä tapahtuu aniharvoin.

Facebookista olen eronnut muutama vuosi sitten, jos siis olisit ollut mun kaveri - olisit vain huomannut, kun katosin kaverilistaltasi mitään ilmoittamatta. Jos olet kaverini, soita minulle. Jos en ole vastaamassa sähköposteihin tai en tykkää Facebookissa vauvauutisestasi, se ei tarkoita etten halua sinulle vastata. Viestisi vain ei oe tavoittanut minua. Soita, niin saat tietää samantien, että viestisi on tavoittanut minut ja vastaankin sinulle mielelläni. :hug: