J
"juupajuu"
Vieras
On ihme hehkutusta tuo meille on tullut lapsi...itselläni sijoitettujen lasten kanssa on vaitiolovelvollisuus. En hehkuta lehtiin ym. Kärsinyt lapsi ei tuo kenellekän onnea. Tarvitsee paljon hoivaa. Ihme että kansanedustajilla on aikaa koska itse olen työllistetty lasten asioita hoitamaan. Ei riitä aika kansaa edustamaan. Eduskunta vaatii, pitkät istunnot, puheiden teko, kuka on lapsen kanssa? Vielä vauva..onnea tosiaan superihmisen toimeen. Mulla ei tunnit riitä vuorokaudessa jotta lapsi voi oikeasti hyvin. Läsnäolo, hellyys, rauhallinen kotielämä. En yhdistä sitä kansan edustushommaan, mutta ehkä mä ajattelinkin lapsen parasta, en koko kansan parasta. Siinäpä se lapsi sitten menee sivussa, tai jotenkin. Tosi paljon onnea yritykselle. Totuus vielä paljastuu ekan vuoden jälkeen. Kun ongelmat alkaa ns. kuherruskuukauden jälkeen.
Älä nyt viitti naurattaa. Varmaan ei tuo lapsi ole toissijainen asia kaikkosen ja vaimonsa elämässä. Jos pariskunta kärsii lapsettomuudesta vuosia, on lapsen saaminen (oman tai sijoitetun) varmasti toiveiden täyttymys ja antavat lapselle kaikkensa. Niinhän sinäkin varmasti teet? Vaikka sinulla on rankkaa, eikä kaikki mene niin kuin piti, voi jollakin oikeasti kaikki mennä hyvin! Yllätys!
ja hei, miksi ei saisi olla onnellisia lapsesta!? Jokainen lapsi ansaitsee olla iloittu ja onnen täyttymys (sijais)vanhemmilleen, eikö? Kukaan ei ole iloinen lapsen taustoista tai siitä, etteivät biovanhemmat voineet häntä kasvattaa. Mutta nyt lapsi on iloittu ja rakastettu ja hänestä pidetään parasta mahdollista huolta. Voivotellako pitäisi?? Voivotellaan oikein urakalla ja kunhan lapsi kasvaa, niin eihän unohdeta kertoa hänelle kuinka huonosti asiat ovat ja kuinka kaikki ovat vaan huolissaan ja sijaisvanhemmatkin vain itkivät kun joutuivat omakseen ottamaan.
Ihmiset hei, nyt valoja päälle!