Tämän olisin halunnut tietää

Heippa!

Ajattelin, että vois kasata tänne tämmöstä...eli kaikki synnyttäneet ja miksei odottavatkin äidit kertokaa, mikä oli sellainen neuvo, jonka toivot, että joku olisi tullut sinulle kertomaan kun olit raskaana ja jonka haluaisit nyt jakaa muiden odottavien äitien kanssa?

 

ööh.. no siis vaikka ihan loppussa raskautta, ku tuntuu toivottomalta:- kyllä se vielä ohi on.. ootan kolmatta.. :heart:

 

Minä olisin halunnut tietää, että kuinka kauhean kipeiksi rinnat menevät kun maito nousee. Nyt viidettä odotan ja tuo ei enää tule yllätyksenä, mutta silloin ekasta tuli itkua väännettyä
En kyllä tiedä tuleeko kaikille niin kovat kivut. Auts, vieläkin riipii kun mietin :| Silloin muistan ajatelleeni että miksei kukaan ollut kertonut.

 

Imetys EI välttämättä auta painonpudotuksessa, vaan voi estää sen tyystin. :kieh: Mulla paino lähti laskuun vasta, kun maidontuotanto oli tyystin finaalissa. Sitä ennen ei, vaikka mitä teki. :|

Mitäs vielä.. Ainiin, itse otan tällä kertaa pumpun varulta mukaan jo laitokselle. Tai saahan sieltäkin lainata, mutta kun tiedän, että tuo yks toimii mulla, niin otan sen. Mutta mulla pumppaus oli se juttu, jolla maidon sain kunnolla nousuun ja määrän kasvuun, jotta sain vauvalle riittävästi maitoa. Mulla kun nousi maito vasta 5 pv synnytyksestä, kolmantena päivänä päästiin kotiin ja heti alotin. Olisin toivonu, että oisvat kannustaneet pumpulle jo laitoksella sen sijaan, että toivat vauvalle sit vaan lisämaitoa.

Niin ja se maidonnousu alkuun todella sattuu ja polttaa. B)

 

Minä olisin halunnut tietää, että kuinka kauhean kipeiksi rinnat menevät kun maito nousee. Nyt viidettä odotan ja tuo ei enää tule yllätyksenä, mutta silloin ekasta tuli itkua väännettyä
En kyllä tiedä tuleeko kaikille niin kovat kivut. Auts, vieläkin riipii kun mietin :| Silloin muistan ajatelleeni että miksei kukaan ollut kertonut.

Mä tiesin, että se sattuu, kun se ekan kerran lähtee nousuun. Mutta en tiennyt, että se voi sattua joka kerta vielä ekat puoli vuotta. :xmas: Aina tissit tulessa tyhjennyksen jälkeen.. Onneks se kesti sit vaan jonkun puolisen tuntia tms. kerrallaan.

 

Mä peräänkuuluttaisin sitä että kaikki keskittyis loppuraskaudesta kuuntelemaan sitä omaa kroppaansa ja vähentäis niitten synnytyskertomusten lukua sekä oireiden arvailuja, ihan sen takia että nainen yleensä tuntee elimistönsä hyvin ja jos vaan laittaa mielikuvituksensa aisoihin, huomaa kyllä koska jotain tapahtuu.

Huomasin vaan itse sen kun tota esikoista tein et se jatkuva arvailu heikenti selvästi niitä omien signaalien seuraamista, joita kroppa kuitenkin koko ajan lähetti, eikä siinä kohtaa kun synnytys alkoi, ollut enää mitään epäselvää siitä mitä tapahtuu..Jos olisin tajunnut kuunnella elimistööni, olisin tajunnu jo edeltävänä päivänä että jotain on tapahtumassa..Jälkikäteen mä sit vasta hokasin ne asiat..

No, seuraavalla kerralla olen minäkin viisaampi! (jos sitä seuraavaa kertaa ikinä enää tulee.. )

 

Minä olen Mairan kans samaa mieltä siitä ettei kannata kaikkia kauhukertomuksia lähteä lukemaan, hyvä toki on tietää miten synnytys etenee ja mitä apua kipuun on saatavana, mut jokainen synnytys on erilainen ja jokainen äiti kokee sen erilailla. Synnytys on silleen "hankala" ku siihen ei voi hirvesästi varautua.

 

Niin ja se ettei imetys ole aina sitä, että paita ylös ja vauva tissille

 

Nuo jälkipoltot useamman synnyttäneellä. Auts ! Etenkin imettäessä.

Jos raskausmyrkytys, niin paino saattaa jopa lähteä nousuun synnytyksen jälkeen. Oi mikä pettymys !

 

Nuo jälkipoltot useamman synnyttäneellä. Auts ! Etenkin imettäessä.



totta! Auts, kun vihlas pelkkä ajatuskin :kieh:

 

:ashamed:

kämmin tänkin

 

Nuo jälkipoltot useamman synnyttäneellä. Auts ! Etenkin imettäessä.



totta! Auts, kun vihlas pelkkä ajatuskin :kieh:

kyllä... mun mielestä noi jälkikivut oli pahempia, ku ite synnytys..
:/

 

Ja lisäyksenä, kuten moni muukin on sanonu, se kamala tunne kun maito kihahtaa rintoihin ja jälkisupparit, joita onneks en kokenu kun muutaman mut se kipu oli lamaannuttavaa.. :snotty: :x Kiva kun olit yksin kotona muksun kanssa ja tottakai pojalla oli aina just sillon nälkä tms. kun jälkipoltto iski päälle etkä pystyny liikkumaan..

Ja sit yllärinä tuli ne järkyttävät ensimmäiset kuukautiset, yleensä kun lukee kuinka menkat on vaan helpottunu synnytyksen jälkeen, oli aikamoinen ylläri kun vuoti kuin pistetty sika monta päivää.

 

Tuo tosiaan, että paino ei välttämät laske ja turvotus poistu laitoksella. Se voi liisääntyä maidonnousun vuoksi. Myös tuon, että imetys on kovin kivuliasta monta kuukautta. Tätä ei ollut kyllä enää niin paljoa kakkoselta.

 

En tiedä olisinko halunnut tietää, mutta asioita raskaudesta mistä ei yleensä puhuta:

- "Vehkeet" vihloo ja väliliha turpoaa, varsinkin raskauden loppuajasta
- Jälkisupistukset
- Synnytyksen jälkeen ensimmäinen kerta paskalla saattaa olla "hiukan epämukavaa"
- Imetys ja maidonnousu ei ole itsestäänselvyys (ite en saanut keneltäkään minkäänlaista tukea tai neuvoja... ja sairaalassakin lykättiin rintakumi kun lapsen sain ekaa kertaa rinnalle! Nyt jälkiviisaana olis pitäny esim heittää se rintakumi helvettiin siitä)

 

just tollasia asioita olisin itsekin tahtonu tietää kun odotin!!! Mut eipä vaan missään kukaan tämmösistä asioista puhunu, ei edes neuvolassa...

Itse ainakin näin jälkiviisaana voisin kans yhtyä siihen, ettei kaikkia "kauhutarinoita" kannata lukea. Esim. vauvalehdissä tarinat keskenmenoista, kohtukuolemista, lapsen vammaisena syntymisistä olisin voinut jättää lukematta ja olisin säästynyt moneltakin itkulta ja pahalta ololta, itse kun olin herkkä kuvittelemaan, että kaikki nuo tapahtuu varmasti minulle...Tottakai on hyvä tietää, mitä voi tapahtua, mut ne kaikki omakohtaiset tarinat oli vähän liikaa...