Asiantuntija: Maaseudun lapsilla parhaimmat motoriset taidot
Kuva: Vitolda Klein
Lapsen motoriset taidot luovat koko liikkumisen perustan. Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvun kokonaiskehitystä, jonka otollisin taitojen oppimiselle on ikävuosien 2-7 välissä. Liikuntatieteiden maisteri Donna Niemistön tuoreen väitöskirjan mukaan maaseudulla asuvien lasten motoriset taidot ovat Suomen parhaimmat.
Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat karkeamotoriset taidot (mm. juokseminen ja hyppääminen), hienomotoriset taidot (mm. kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen) sekä havaintomotoriset taidot (esim. miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan).
Syy maalaislasten hyvään motoriikkaan on yksinkertainen: He viettävät päiväkotipäivän jälkeen ulkona enemmän aikaa, kuin lapset kaupungeissa
Motoriset taidot kehittyvät parhaiten lapsen liikkuessa. Väitöskirjan mukaan omatoimistesti pihamaalla liikkuva lapsi, omaa vahvemmat motoriset taidot, verrattuna kaupungissa asuvaan lapseen.
Ohjatun liikuntaharrastuksen vaikutukset ovat myös positiivisia lapsen motorisen kehityksen kannalta. Harrastuksiin osallistuu aktiivisimmin pääkaupunkiseudun lapset, kun maalla asuvat. Väitöskirjassa molempien osalta löytyi positiivinen yhteys motorisiin taitoihin.
Erityisen tärkeää motoristen taitojen kehittämisessä alle kouluikäisillä lapsilla olivat spontaanit mahdollisuudet liikkua
Vanhemmille lohdullinen tieto on se, että lapsi ei tarvitse kalliita liikuntaharrastuksia, vaan tärkeämpää on vapaus liikkua, ulkoilla ja tasapainoilla rauhassa. Vapaa leikki ulkosalla on väitöskirjan mukaan paras tapa tukea lapsen motorista kehitystä.
Asuinpaikka ei kuitenkaan määrittele lapsen motorisia taitoja, vaan sen kehittymiseen vaikuttaa vahvasti myös lapsen omat henkilökohtaiset ominaisuudet. Temperamentiltaan aktiiviset lapset liikkuvat Niemistön mukaan arjessaan enemmän, jos saavat siihen mahdollisuuksia. Näin myös motoriikka kehittyy huomaamatta, kertoo Maaseudun tulevaisuus.
Mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin taitoihin on tärkeää ihan kaikille lapsille. Kun lapsi saa kehuja ja kiitosta onnistumisesta, yrittämisestä ja innokkuudesta, heidän oma luottamus kasvaa. Kun lapsi alkaa luottaa omaan taitoihinsa, motivaatio liikkumiseen lisääntyy ja samalla taidot kehittyvät.
Neuvokas perhe vinkkaa vanhemmille, että he voivat tarjota lapselle mahdollisimman monia erilaisia liikkumispaikkoja ja –ympäristöjä. Mitä useammin lapsi pääsee haastamaan taitonsa ja harjoittelemaan sekä saa mahdollisuuden kokeilla ja myös epäonnistua, sen paremmin lapsen taidot kehittyvät.
Pyri välttämään liikaa varoittelua tai jatkuvaa ohjaamista
Kokeilemalla ja välillä epäonnistumalla lapsi saa kokemuksia, jotka rakentavat varmuutta juuri siihen tilanteeseen tai taitoon. Nuorten lasten motoristen taitojen kehittymistä tukee myös yleensä luontainen vahva itsetunto, kertoo Niemistö väitöskirjassaan.
-Alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa tosi hyviä liikkumaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta lapset jatkavat taidon opettelemista, vaikka ei heti onnistuisikaan, summaa Donna tiedotteessa.
maalla on tilaa temmeltää. jokaisesta vaatteen likaantumisesta ei synny rähinää, vaan se kuuluu elämään. kolhuja tulee. ne paikataan ja matka jatkuu
Kuva: Vitolda Klein
Lapsen motoriset taidot luovat koko liikkumisen perustan. Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvun kokonaiskehitystä, jonka otollisin taitojen oppimiselle on ikävuosien 2-7 välissä. Liikuntatieteiden maisteri Donna Niemistön tuoreen väitöskirjan mukaan maaseudulla asuvien lasten motoriset taidot ovat Suomen parhaimmat.
Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat karkeamotoriset taidot (mm. juokseminen ja hyppääminen), hienomotoriset taidot (mm. kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen) sekä havaintomotoriset taidot (esim. miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan).
Syy maalaislasten hyvään motoriikkaan on yksinkertainen: He viettävät päiväkotipäivän jälkeen ulkona enemmän aikaa, kuin lapset kaupungeissa
Motoriset taidot kehittyvät parhaiten lapsen liikkuessa. Väitöskirjan mukaan omatoimistesti pihamaalla liikkuva lapsi, omaa vahvemmat motoriset taidot, verrattuna kaupungissa asuvaan lapseen.
Ohjatun liikuntaharrastuksen vaikutukset ovat myös positiivisia lapsen motorisen kehityksen kannalta. Harrastuksiin osallistuu aktiivisimmin pääkaupunkiseudun lapset, kun maalla asuvat. Väitöskirjassa molempien osalta löytyi positiivinen yhteys motorisiin taitoihin.
Erityisen tärkeää motoristen taitojen kehittämisessä alle kouluikäisillä lapsilla olivat spontaanit mahdollisuudet liikkua
Vanhemmille lohdullinen tieto on se, että lapsi ei tarvitse kalliita liikuntaharrastuksia, vaan tärkeämpää on vapaus liikkua, ulkoilla ja tasapainoilla rauhassa. Vapaa leikki ulkosalla on väitöskirjan mukaan paras tapa tukea lapsen motorista kehitystä.
Asuinpaikka ei kuitenkaan määrittele lapsen motorisia taitoja, vaan sen kehittymiseen vaikuttaa vahvasti myös lapsen omat henkilökohtaiset ominaisuudet. Temperamentiltaan aktiiviset lapset liikkuvat Niemistön mukaan arjessaan enemmän, jos saavat siihen mahdollisuuksia. Näin myös motoriikka kehittyy huomaamatta, kertoo Maaseudun tulevaisuus.
Mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin taitoihin on tärkeää ihan kaikille lapsille. Kun lapsi saa kehuja ja kiitosta onnistumisesta, yrittämisestä ja innokkuudesta, heidän oma luottamus kasvaa. Kun lapsi alkaa luottaa omaan taitoihinsa, motivaatio liikkumiseen lisääntyy ja samalla taidot kehittyvät.
Neuvokas perhe vinkkaa vanhemmille, että he voivat tarjota lapselle mahdollisimman monia erilaisia liikkumispaikkoja ja –ympäristöjä. Mitä useammin lapsi pääsee haastamaan taitonsa ja harjoittelemaan sekä saa mahdollisuuden kokeilla ja myös epäonnistua, sen paremmin lapsen taidot kehittyvät.
Pyri välttämään liikaa varoittelua tai jatkuvaa ohjaamista
Kokeilemalla ja välillä epäonnistumalla lapsi saa kokemuksia, jotka rakentavat varmuutta juuri siihen tilanteeseen tai taitoon. Nuorten lasten motoristen taitojen kehittymistä tukee myös yleensä luontainen vahva itsetunto, kertoo Niemistö väitöskirjassaan.
-Alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa tosi hyviä liikkumaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta lapset jatkavat taidon opettelemista, vaikka ei heti onnistuisikaan, summaa Donna tiedotteessa.
maalla on tilaa temmeltää. jokaisesta vaatteen likaantumisesta ei synny rähinää, vaan se kuuluu elämään. kolhuja tulee. ne paikataan ja matka jatkuu