täähän nyt on ihan itsestään selvä asia

Asiantuntija: Maaseudun lapsilla parhaimmat motoriset taidot

• 18.6.2021

Kuva: Vitolda Klein


Lapsen motoriset taidot luovat koko liikkumisen perustan. Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvun kokonaiskehitystä, jonka otollisin taitojen oppimiselle on ikävuosien 2-7 välissä. Liikuntatieteiden maisteri Donna Niemistön tuoreen väitöskirjan mukaan maaseudulla asuvien lasten motoriset taidot ovat Suomen parhaimmat.
Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat karkeamotoriset taidot (mm. juokseminen ja hyppääminen), hienomotoriset taidot (mm. kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen) sekä havaintomotoriset taidot (esim. miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan).
Syy maalaislasten hyvään motoriikkaan on yksinkertainen: He viettävät päiväkotipäivän jälkeen ulkona enemmän aikaa, kuin lapset kaupungeissa
Motoriset taidot kehittyvät parhaiten lapsen liikkuessa. Väitöskirjan mukaan omatoimistesti pihamaalla liikkuva lapsi, omaa vahvemmat motoriset taidot, verrattuna kaupungissa asuvaan lapseen.


Ohjatun liikuntaharrastuksen vaikutukset ovat myös positiivisia lapsen motorisen kehityksen kannalta. Harrastuksiin osallistuu aktiivisimmin pääkaupunkiseudun lapset, kun maalla asuvat. Väitöskirjassa molempien osalta löytyi positiivinen yhteys motorisiin taitoihin.
Erityisen tärkeää motoristen taitojen kehittämisessä alle kouluikäisillä lapsilla olivat spontaanit mahdollisuudet liikkua
Vanhemmille lohdullinen tieto on se, että lapsi ei tarvitse kalliita liikuntaharrastuksia, vaan tärkeämpää on vapaus liikkua, ulkoilla ja tasapainoilla rauhassa. Vapaa leikki ulkosalla on väitöskirjan mukaan paras tapa tukea lapsen motorista kehitystä.
Asuinpaikka ei kuitenkaan määrittele lapsen motorisia taitoja, vaan sen kehittymiseen vaikuttaa vahvasti myös lapsen omat henkilökohtaiset ominaisuudet. Temperamentiltaan aktiiviset lapset liikkuvat Niemistön mukaan arjessaan enemmän, jos saavat siihen mahdollisuuksia. Näin myös motoriikka kehittyy huomaamatta, kertoo Maaseudun tulevaisuus.
Mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin taitoihin on tärkeää ihan kaikille lapsille. Kun lapsi saa kehuja ja kiitosta onnistumisesta, yrittämisestä ja innokkuudesta, heidän oma luottamus kasvaa. Kun lapsi alkaa luottaa omaan taitoihinsa, motivaatio liikkumiseen lisääntyy ja samalla taidot kehittyvät.
Neuvokas perhe vinkkaa vanhemmille, että he voivat tarjota lapselle mahdollisimman monia erilaisia liikkumispaikkoja ja –ympäristöjä. Mitä useammin lapsi pääsee haastamaan taitonsa ja harjoittelemaan sekä saa mahdollisuuden kokeilla ja myös epäonnistua, sen paremmin lapsen taidot kehittyvät.
Pyri välttämään liikaa varoittelua tai jatkuvaa ohjaamista
Kokeilemalla ja välillä epäonnistumalla lapsi saa kokemuksia, jotka rakentavat varmuutta juuri siihen tilanteeseen tai taitoon. Nuorten lasten motoristen taitojen kehittymistä tukee myös yleensä luontainen vahva itsetunto, kertoo Niemistö väitöskirjassaan.
-Alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa tosi hyviä liikkumaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta lapset jatkavat taidon opettelemista, vaikka ei heti onnistuisikaan, summaa Donna tiedotteessa.


maalla on tilaa temmeltää. jokaisesta vaatteen likaantumisesta ei synny rähinää, vaan se kuuluu elämään. kolhuja tulee. ne paikataan ja matka jatkuu

 

Cityvihreiden lapset ovat siis lahjattomimpia.

 

No entäs ku siellä maalla ei oo kavereita joiden kaa leikkiä ni lapsi pelaa enempi sitten koneella? Ku ei tykkää yksin ulkoilla? Kaupungissa paljon lapsia ja ne mennä viipottaa ulkona koko ajan leikkien? Kesät talvet?. Ainakin oma on koko ajan kaverien kas ulkona liikkumassa ja asutaan kaupungissa

 

No entäs ku siellä maalla ei oo kavereita joiden kaa leikkiä ni lapsi pelaa enempi sitten koneella? Ku ei tykkää yksin ulkoilla? Kaupungissa paljon lapsia ja ne mennä viipottaa ulkona koko ajan leikkien? Kesät talvet?. Ainakin oma on koko ajan kaverien kas ulkona liikkumassa ja asutaan kaupungissa

höpö höpö. kyllä maalla on kavereita lapsilla ja jos joku asuu kauempana on autot jolla kuljetellaan ja lapset on paljon myös yökylässä kavereilla puolin ja toisin. kyllä se on kaupunkilaiset, jotka eniten pelaa tietokoneilla sun muilla tekniikan härpäkkeillä

 

Cityvihreiden lapset ovat siis lahjattomimpia.

ei tuota puoluetta joka paikkaan tarvii

 

höpö höpö. kyllä maalla on kavereita lapsilla ja jos joku asuu kauempana on autot jolla kuljetellaan ja lapset on paljon myös yökylässä kavereilla puolin ja toisin. kyllä se on kaupunkilaiset, jotka eniten pelaa tietokoneilla sun muilla tekniikan härpäkkeillä

Mistä sä sen voit tietää kummat pelaa enempi koneilla? Ja kaupungissa ei juurikaan tarvii kuljetella autolla joten lapsi saa siinäkin jo liikuntaa kun kävelee kaverilleen eikös siitä ollu juttua et maaseutu rapistuu kun ei uusia lapsia siellä synny ni ne kaveritkin sitten vähenee?

 

No entäs ku siellä maalla ei oo kavereita joiden kaa leikkiä ni lapsi pelaa enempi sitten koneella? Ku ei tykkää yksin ulkoilla? Kaupungissa paljon lapsia ja ne mennä viipottaa ulkona koko ajan leikkien? Kesät talvet?. Ainakin oma on koko ajan kaverien kas ulkona liikkumassa ja asutaan kaupungissa

Ei kai 2-vuotiaat vielä koneella istu eikä edes kavereita kaipaa

 

Mistä sä sen voit tietää kummat pelaa enempi koneilla? Ja kaupungissa ei juurikaan tarvii kuljetella autolla joten lapsi saa siinäkin jo liikuntaa kun kävelee kaverilleen eikös siitä ollu juttua et maaseutu rapistuu kun ei uusia lapsia siellä synny ni ne kaveritkin sitten vähenee?

niinhän ne kaupunkilaiset luulee

 

Ei kai 2-vuotiaat vielä koneella istu eikä edes kavereita kaipaa

No mut eikö muisti ala kehittyyn siinä 3 vuoden iässä? Kyllähän niille jo piirettyjä näytetään tableteista? Eli tuon ajan yläpäässä lapsi jo leikkii kavereiden kanssa ja jo piväkodissa ni siellä ne ulkona viipottaa ja leikkii? Mut maaseudulla voi olla niin et ne päikyn lapset tulee niin kaukaa et pysyviä lasten tarhasta saatavien kaverien määrä voi olla nolla ?

 

Ei kai 2-vuotiaat vielä koneella istu eikä edes kavereita kaipaa

kyllä kaks vuotias jo mielellään leikkii toisten kanssa

 

Ja taas alkoi hymyilyttää, ku muistin miten se joku tyyppi ehdotti että Kalliosta pitäisi tasoittaa YLÄmäet ku lapsi ei jaksa polkea niitä.

 

Kai se riippuu eniten perheestä, miten lasta tuetaan ja rohkaistaan liikkumaan. Maalla ei ehkä varoitella jatkuvasti, puihin saa kiivetä vapaammin, rakennella majoja, ja pyöräillä kaverin luokse 5 km jo aika pienenä.
Itse maalaisena koen, että maalla kaikki lapset liikkuu kohtalaisen verran, kaupungissa taas on enemmän himo-urheilijoita ja toisaalta myös täysin passiivisia. Mahtaisiko tämä selittää eroja? Kyllä maallakin pelataan ja istutaan telkkarin ja tietsikan ääressä.

 

Cityvihreiden lapset ovat siis lahjattomimpia.

Ei lahjakkuus pelkästä motoriikan kehityksestä johdu.
Ehkä he eivät ole niin lahjakkaita liikunnallisesti ja ehkä omatoiminen ongelmanratkaisukykykin on hivenen heikonpi, mutta enpä menisi karsinoimaan noin jyrkästi.

 

Ihan en menis vetämään noin jyrkkää rajanvetoa. Lapsen motorinen kehitys taitoineen riippuu hyvin paljon siitä, miten lasta on suunnattu liikkumiseen jo pienestä pitäen. Siinä ei kyllä asuinseutu estettä luo; kyllä kaupungissa asuva liikkuva perhe löytää taatusti paikat ja tavat liikkumiseen siinä missä maaseudullakin asuva. Ja osin geeneilläkin omat taikansa. Eli - miten vanhemmat itse suhtautuvat liikkumiseen.

 

Voi voi, mun lapsi on liikunnallisesti lahjakas. Ja löytyy myös musikaallisesti. On asuttu kaupungissa.

 

No mut eikö muisti ala kehittyyn siinä 3 vuoden iässä? Kyllähän niille jo piirettyjä näytetään tableteista? Eli tuon ajan yläpäässä lapsi jo leikkii kavereiden kanssa ja jo piväkodissa ni siellä ne ulkona viipottaa ja leikkii? Mut maaseudulla voi olla niin et ne päikyn lapset tulee niin kaukaa et pysyviä lasten tarhasta saatavien kaverien määrä voi olla nolla ?

Ja höpö höpöä.
Ensinnäkin kolmevuotiaskaan ei todellakaan tarvitse kasvuun ja kehitykseensä niin ollenkaan mitään paikalleen halvaannuttavaa tablettia. Ylipäätänsä alle kouluikäisille ei viihdykkeiksi kuulu aktiivinen ja hyvin passivoiva ruutuaika vaan nimenomaisesti ohjautuminen toimintaan ja tekemiseen. Tässä on vanhempien omalla aktiivisuudella ja suuntautumisella hurjan tärkeä ja iso rooli. Lapselle kuuluu luontaisesti tekemisen ja liikkumisen ilo, ei paikallaan oleminen. Tabletit sun muut telkkari-istuttamiset tarjoavat vain yliaistiärsykkeitä ja liian valmiissa paketissa olevaa tietoa. Lisäksi lapsille, jopa alle kouluikäisille, on nykyään jouduttu hankkimaan jo silmälaseja huonontuneen näön vuoksi, mikä puolestaan on johtunut kohtuuttoman suuresta ruutuajasta. Silmälääkärit ovat tästä suuntauksesta olleet hyvin huolissaan. Syyttä ei ole lapsille laitettu ruutuaikarajoituksia. Ylenpalttinen ruutuilu lisää myös lasten levottomuutta. Tabletti tai mikään muukaan vempele ei ole lapsen leikkikaveri tai lapsenvahti.

Ja mitä tulee tuohon, että maaseudulla asuvat lapset eivät ole toisten lasten kanssa tekemisissä, niin. Maaseudulla ihmiset ovat hyvin aktiivisia. Ihmiset kerääntyvät yhteen pitkienkin matkojen päästä. Koska jokaisessa talossa on totuttu välimatkoihin eli löytyy autot ja kulkupelit, osataan liikkua useammankin kilometrin päähän jopa pyörällä. Ulkona oleminen on varsin luontaista kelillä kuin kelillä. Lapsiperheet pitävät toisiinsa hanakasti yhteyttä, sopivat tapaamisia ja leikkitreffejä, kokoontuvat harrasteporukoissa ja kylätoiminnan nimissä jne. yhteen sekä luovat sidoksia ja sosiaalisia suhteita laajallakin ikähaarukalla yhdistäen sukupolvet.

Joten ei maaseudulla asuminen automaattisesti tarkoita sitä, että lapsella ei olisi kavereita tai ettei osaisi hengata kavereiden kanssa.