A
"argh"
Vieras
Ei tunnu olevan arvostus huipussaan meidän taloudessa.
Mies ja lapset ruikuttavat jatkuvasti kaikesta mitä teen, kun teen aina kaiken väärin.
Ja sitten ihmetellään, miksi vaan makaan, eikä minua enää huvita tehdä mitään.
Masennun ja itsetuntonikin on ihan nollilla tällä hetkellä.
Nytkin mies lähti jonnekin pois, kun huomattiin että huom MINUN koira oli rikkonut meidän paljeoven. Miehen mielestä minun olisi pitänyt kouluttaa tuo pentu paremmin. Ikää koiralla on 6kk.
Tuon koiran hankintakin oli täysin väärä ja virheteko, koska nyt minä lenkitän sitä monta kertaa päivässä, mikä on poissa sitten jostain siivoushommasta tai ruuan laitosta, tai lasten unille laitosta jne. No tuo on vielä pentu ja sillä on vilkas suolen- ja rakon toiminta, niin minkä minä sille voin, että sitä joutuu viemään välillä ulos vääräänkin aikaan, ei se pysty odottaan. Ja tosiaan koulutankin sen huonosti, kun se häslää ja rikkoo (rikkonut aikaisemmin muutaman sähköjohdon, omia lelujaan ja nyt tuon paljeoven)
En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. En oikein osaa sanoa, rakastanko tuota miestä.
Miehen mielestä olen huono myös seksissä. Kuulemma makaan vaan kuin lahna ja aktiivisempi pitäisi olla. En osaa, minulla on täysi työ keskittyä siihen, että nautin ja kyllä nyt jonkun verran kiemurtelen ja puristan siinä samalla, en nyt ihan lahna sentään omasta mielestäni ole. Ja seksiäkin meillä on hirvittävän vähän. Eilen yritettiin, mutta jouduimme lapsen takia keskeyttämään hommat ja sen jälkeen ei enää kummallakaan tehnyt mieli. Sekin oli tietysti minun vikani, että lapsi tuli keskeyttämään meidät.
Mitä nyt? Pariterapiaan vai mitenkä? Selkeästi meillä on pahat ongelmat, kun minulla on näin arvoton olo. Kaikki mitä teen, teen väärin.
Mies ja lapset ruikuttavat jatkuvasti kaikesta mitä teen, kun teen aina kaiken väärin.
Ja sitten ihmetellään, miksi vaan makaan, eikä minua enää huvita tehdä mitään.
Masennun ja itsetuntonikin on ihan nollilla tällä hetkellä.
Nytkin mies lähti jonnekin pois, kun huomattiin että huom MINUN koira oli rikkonut meidän paljeoven. Miehen mielestä minun olisi pitänyt kouluttaa tuo pentu paremmin. Ikää koiralla on 6kk.
Tuon koiran hankintakin oli täysin väärä ja virheteko, koska nyt minä lenkitän sitä monta kertaa päivässä, mikä on poissa sitten jostain siivoushommasta tai ruuan laitosta, tai lasten unille laitosta jne. No tuo on vielä pentu ja sillä on vilkas suolen- ja rakon toiminta, niin minkä minä sille voin, että sitä joutuu viemään välillä ulos vääräänkin aikaan, ei se pysty odottaan. Ja tosiaan koulutankin sen huonosti, kun se häslää ja rikkoo (rikkonut aikaisemmin muutaman sähköjohdon, omia lelujaan ja nyt tuon paljeoven)
En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. En oikein osaa sanoa, rakastanko tuota miestä.
Miehen mielestä olen huono myös seksissä. Kuulemma makaan vaan kuin lahna ja aktiivisempi pitäisi olla. En osaa, minulla on täysi työ keskittyä siihen, että nautin ja kyllä nyt jonkun verran kiemurtelen ja puristan siinä samalla, en nyt ihan lahna sentään omasta mielestäni ole. Ja seksiäkin meillä on hirvittävän vähän. Eilen yritettiin, mutta jouduimme lapsen takia keskeyttämään hommat ja sen jälkeen ei enää kummallakaan tehnyt mieli.
Sekin oli tietysti minun vikani, että lapsi tuli keskeyttämään meidät. Mitä nyt? Pariterapiaan vai mitenkä? Selkeästi meillä on pahat ongelmat, kun minulla on näin arvoton olo. Kaikki mitä teen, teen väärin.