Taas töihin, ahdistaa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja työpaikka ahdistaa...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

työpaikka ahdistaa...

Vieras
Ennen pidin työstäni. Suorastaan rakastin sitä. Nyt en, kun työpiste vaihtui. Työ on paljon vaativampaa ja koen, että minun taitoni ja kokemukseni ei tähän vielä riitä. Lisäksi luonteeni ei välttämättä ole juuri tämänlaiseen työhön sopiva, edellinen paikka oli parempi.

Lasken tunteja työn alkuun, aamulla taas oksettaa. Joudun kokoajan olemaan varuillani joka saa minut entisestään stressaamaan. Odotan vain työpäivän loppumista, toisaalta odotan jo kauhulla seuraavaa päivää.

Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? Jos myönnän pomolle, että juuri nyt minusta ei ole tähän, saanko ikävän leiman otsaani? Aikaisemmassa työpaikassani olin pidetty työntekijä, ahkera ja tunsin olevani ihan omalla alallani. Nyt tuota samaa paloa ei ole. Minua hävettää myöntää, että tässä en ole tarpeeksi hyvä, työpaikka opettaisi minulle niin paljon, mutta onko tämä hinta hyvästä työkokemuksesta liikaa? Jos töihinmeno ahdistaa, työt tulevat kotiin ja uniinkin, kulkevat koko ajan mukana, olen entistä väsyneempi? Olen yrittänyt tsempata itseäni ja vakuutella, että alku on aina hankala ja olen yrittänyt pitää asenteeni positiivisena, mutta se on luvattoman vaikeaa tällä kertaa.

Ensimmäistä kertaa tosiaan nyt tuntuu siltä, etten haluaisi lähteä töihin... Olen kuitenkin ollut työelämässä 7 vuotta.
 
[QUOTE="vieras";23132782]Miten pitkään olet ollut uudessa työssä? Alku on aina hankalaa.[/QUOTE]

Neljä kuukautta. Koskaan aikaisemmin ei ole vastaavaa ollut, vaikka saattoi olla viikossa kolmekin eri työpaikkaa ja vain päivän komennuksia, tein sijaisuuksia päiväkodeissa tuolloin. Olen sopeutunut todella nopeasti uuteen työpaikkaan.
 
4 kk on jo kohtuullisen pitkä aika. Onko sut perehdytetty työhösi riittävän hyvin? Olisiko mahdollista päästä jollekin kurssille, joka auttaisi sua selviytymään työtehtävistäsi? Oletko saanut palautetta, että et ole suoritunut töistäsi kuten pitäisi? Jos esimiehesi on tyytyväinen työsuoritukseesi, ehkä olet itse asettanut tavoitteesi liian korkealle?
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;23132825:
Neljä kuukautta. Koskaan aikaisemmin ei ole vastaavaa ollut, vaikka saattoi olla viikossa kolmekin eri työpaikkaa ja vain päivän komennuksia, tein sijaisuuksia päiväkodeissa tuolloin. Olen sopeutunut todella nopeasti uuteen työpaikkaan.

Yritän kestää vielä muutama kuukausi ja sen jälkeen voit hyvällä mielellä sanoa esimiehellesi, että haluaisit vaihtaa tehtäviä kun mahdollista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;23132866:
4 kk on jo kohtuullisen pitkä aika. Onko sut perehdytetty työhösi riittävän hyvin? Olisiko mahdollista päästä jollekin kurssille, joka auttaisi sua selviytymään työtehtävistäsi? Oletko saanut palautetta, että et ole suoritunut töistäsi kuten pitäisi? Jos esimiehesi on tyytyväinen työsuoritukseesi, ehkä olet itse asettanut tavoitteesi liian korkealle?

Mielestäni ei. Vaikka sitten kun otin asian puheeksi, niin sain enemmän neuvoja ja tukea. Esimies on vielä ollut tyytyväinen, ainakaan minulle suoraan ei ole tultu sanomaan mitään. Työtoveri kysyi kun töitä oli mennyt pari viikkoa, että onko ollut raskasta yms. Sanoin silloin, että on, mutta vastahan minä aloitin. Uusi paikka, uudet kujeet vaikka periaatteessa sama työ.

En oikein tiedä noista tavoitteista... Haluan suoriutua töistäni hyvin, mutta itse en tosiaan koe selviytyväni kovin hyvin. Siis hallitsen perusjutut, mutta kun pitäisi ehtiä etsimään uusia tapoja ja keinoja toimia, ei riitä työaika eikä kokemus, toiset työntekijät tekevät paljon omalla ajallaan hommia. Enkä kokeneempien tavoin osaa vielä hyödyntää samaa materiaalia monella eri tapaa. Ehkä tosiaan vaadin itseltäni liikaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;23132981:
Mielestäni ei. Vaikka sitten kun otin asian puheeksi, niin sain enemmän neuvoja ja tukea. Esimies on vielä ollut tyytyväinen, ainakaan minulle suoraan ei ole tultu sanomaan mitään. Työtoveri kysyi kun töitä oli mennyt pari viikkoa, että onko ollut raskasta yms. Sanoin silloin, että on, mutta vastahan minä aloitin. Uusi paikka, uudet kujeet vaikka periaatteessa sama työ.

En oikein tiedä noista tavoitteista... Haluan suoriutua töistäni hyvin, mutta itse en tosiaan koe selviytyväni kovin hyvin. Siis hallitsen perusjutut, mutta kun pitäisi ehtiä etsimään uusia tapoja ja keinoja toimia, ei riitä työaika eikä kokemus, toiset työntekijät tekevät paljon omalla ajallaan hommia. Enkä kokeneempien tavoin osaa vielä hyödyntää samaa materiaalia monella eri tapaa. Ehkä tosiaan vaadin itseltäni liikaa...
Onko esimiehesi sellainen, että voisit puhua hänen kanssaan tilanteesta? Voihan olla, ettei hän - ainakaan vielä - odotakaan sinulta enempää kuin mihin nyt olet pystynyt. Onko ala sellainen, jossa yleensäkin pärjätäkseen on käytettävä myös vapaa-aikaansa töihin tai uusien työtapojen opiskeluun? Tarkoitan, että onko teillä oletuksena se, että jos et työajallasi ehdi kaikkea opetella, niin sitten opettelet vapaa-ajallasi?
 
Vähän sama tilanne, kuin minulla juuri oli. Jouduin työpaikassani vaihtamaan osastoa, toisinsanoen oma ja toinen osasto yhdistettiin. Tuli paljon uusia töitä ja aina hirvittävä kiire, IHAN JOKA IKINEN päivä. Ei mitään kunnon opastusta. Pomo kävi about 5 min. näyttämässä, että teet näin ja näin ja häipyi ja sanoi, käy sitten kysyyn, jos on kysyttävää. Kaikki osaston työntekijät sanoivat samaa, että opastus on todella surkeaa. Pomo oli sellainen, että hänelle EI MIKÄÄN rittänyt. Jotain kertoo jo se, että varamiespalvelustakaan ei moni enää tullut kiireavuksi. Sanoivat minullekin ihan suoraan, että eivät tulee enää, kun pomo tuollainen. Minä hain ja sain uuden työpaikan, en olisi jaksanut enää olla tuolla. Olin firmassa 13 vuotta ja viimeisen vuoden tuosta tuolla ikävällä osastolla. Samoin läheisin työkaverini lähti pois ja ainut vakituinen, joka sinne jäi, suunnittelee myös lähtöä. Mullakin välillä tuli työt uniini. Enpä osaa sanoa muuta kuin jos mahdollista, etsi uusi työpaikka tai vaihda tehtävää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;23133043:
Onko esimiehesi sellainen, että voisit puhua hänen kanssaan tilanteesta? Voihan olla, ettei hän - ainakaan vielä - odotakaan sinulta enempää kuin mihin nyt olet pystynyt. Onko ala sellainen, jossa yleensäkin pärjätäkseen on käytettävä myös vapaa-aikaansa töihin tai uusien työtapojen opiskeluun? Tarkoitan, että onko teillä oletuksena se, että jos et työajallasi ehdi kaikkea opetella, niin sitten opettelet vapaa-ajallasi?

En oikein tiedä, voikoo esimiehen kanssa keskustella tilanteesta kunnolla. Hänkin vaihtui työpisteen vaihtuessa ja on vähän etäinen. Enemmänkin olen tekemisissä muiden työntekijöiden kanssa. Aikaisemmin on työaika riittänyt suunnitteluun ja erilaisten työtapojen etsimiseen, mutta nyt ei, joten pitää tehdä kotonakin töitä pystyäkseen tekemään työnsä kunnolla. Toisilla on kokemusta enemmän, mutta heilläkään ei aina aika riitä vaan jos aikoo kokeilla jotain uutta, sen suunnittelu ja muu pitää tehdä sitten omalla ajalla.

Luulen, ettei oletuksena ole tehdä omalla ajalla töitä, mutta kun ei ole oikein vaihtoehtoja jos haluaa edes suurinpiirtein hyvin selvitä työstään.

Lähimmillä työntekijöillä, joilla on vastaava tilanne, ei ole enää pieniä lapsia, joten siinä mielessä ovat eri asemassa. Minulla on kaksi alle kouluikäistä lasta vielä ja kaikki suunnittelut yms. tiedon hankinnat pitää jättää siihen kun lapset ovat yleensä nukkumassa tai sitten viikonloppuihin.
 
Tutulta kuulostaa. Mä olen juuri kokeilemassa uutta alaa sijaisena ja olen todennut että tämä ei minulle käy. Olen muodollisesti pätevä mutta en kuitenkaan omasta mielestäni. Opastusta ei ole ollut ja olenkin paljon kysellyt muilta mutta en voi heihin aina tukeutua.
En voi jatkaa tässä työssä kuin sijaisuuden loppuun. Kuten sanoit työ tulee uniin ja päivät ovat tuskaa. Eihän siinä jää paljon vaihtoehtoja?
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;23133800:
Luulen, ettei oletuksena ole tehdä omalla ajalla töitä, mutta kun ei ole oikein vaihtoehtoja jos haluaa edes suurinpiirtein hyvin selvitä työstään.
Mä sun tilanteessasi kyllä koittaisin puhua pomolle ja kysyä lähinnä sitä, onko hän tyytyväinen työpanokseesi. Ja kertoisin, että itsestäni tuntuu, että aika ei riitä kaiken uuden opettelemiseen. Jos pomosi on tyytyväinen työsuorituksiisi, niin sitten unohdat turhan stressaamisen ja luotat siihen, että vuoden päästä tuo työ sujuu sinulta jo kuin tyhjää vaan.
 

Yhteistyössä