A
asiallista keskustelua
Vieras
Lapseni on kuntoutuksen vuoksi päiväkodissa (itsellään neuropsyykkisiä ongelmia, minulla masennustausta johon saan terapiaa viikottain) puolipäiväisenä. Hoitoajat olemme sopineet niin, että lapsi ehtii saamaan kuntoutusta ja minä käymään iltapäivällä terapiassa. Vaikka terapiaa ei ole joka päivä, päiväkoti itsekin kokee sen hyvänä että lapsi on viitenä päivänä viikossa hoidossa sovitusti, rutiinitarkka lapsi kuulemma hyötyy enemmän siitä kuin epämääräisestä "päivä siellä, toinen täällä"-touhusta (lisäksi ryhmässä levottomia lapsia, heillekin kuulemma hyväksi).
No, viime vuonna päiväkodilla oli ongelmia saada tarpeeksi hoitajia ja yksi ryhmän hoitajista vaihtui kolme kertaa. Silloin pyydettiin kaikkia kotona olevia hakemaan lapsensa sovittua aiemmin. Ahdistuin jo silloin tuosta, koska minulla oli (ja on edelleen) terapiani lisäksi mm. psykiatrisen hoitajan tapaamisia ym. "painokelvotonta" (= ei tehnyt mieli alkaa selittelemään näitä tarkemmin, henkilökunta tiesi vain terapiastani) ja tiesin myös lapsen protestoivan päivärytmin muutosta vastaan (rutiiniherkkä). Lopulta mieheni sai otettua asian puheeksi hoitajien kanssa ja jämptisti muistutti näitä, että hoitoajat on sovittu lapsen parasta + arjen sujuvuutta ajatellen. Päiväkoti perääntyi.
Tänään hain lapsen ja yksi hoitajista tuli juttelemaan. Tiesin, että ryhmän toinen opettaja on poissa alkuvuodesta, mutta ilmeisesti hän oli ottanut osan poissaolopäivistä pidettäväksi jo nyt. Hoitaja sanoi aika tiukkaan sävyyn että "sun pitäis tulla huomenna hakemaan ennen kello x". Huomattakoon, että olin tänäänkin etuajoissa, "ennen kello x", ja lisäksi varsinainen hakuaika on tiettyjen päivien osalta venytetty (terapian vuoksi) puolta tuntia pidemmälle...alkoi ahdistaa, kamalasti. Syyllistyn helposti ja nytkin aloin pohtimaan, että pitääkö minun oikeasti sekoittaa kaikki hoitokuvioni jne. vain siksi, jotta ryhmässä pärjätään jotenkin vähäisellä miehityksellä. Ei tuntunut oikealta, varsinkin kun näistä aikaistetuista poissaoloista ei ollut mitään puhetta opettajan kanssa aiemmin (hän ei tiedottanut yleisesti mitään, laittoi vain alkuvuoden poissaolot).
Ei, en välttele oman lapseni seuraa. Päiväkoti on perheemme ainoa tukiverkko ja tuntuu pahalta, kun pitää alkaa miettimään voinko mennä sovittuihin tapaamisiin jos kerran siellä kärsitään resurssipulasta. Jossen mene, vointini saattaa pahentua. Jos menen, miten hoitajat pärjäävät? Lapsen reaktiot ovat mielessä myös; hän on sairauksiensa vuoksi hyvin rutiiniriippuvainen ja herkkä muutoksille. En kaipaisi yhtä jumittamista, univaikeuksia jne. aiheuttavaa asiaa lisää muutenkin kuormittavaan arkeen.
Kiitos ja anteeksi.
No, viime vuonna päiväkodilla oli ongelmia saada tarpeeksi hoitajia ja yksi ryhmän hoitajista vaihtui kolme kertaa. Silloin pyydettiin kaikkia kotona olevia hakemaan lapsensa sovittua aiemmin. Ahdistuin jo silloin tuosta, koska minulla oli (ja on edelleen) terapiani lisäksi mm. psykiatrisen hoitajan tapaamisia ym. "painokelvotonta" (= ei tehnyt mieli alkaa selittelemään näitä tarkemmin, henkilökunta tiesi vain terapiastani) ja tiesin myös lapsen protestoivan päivärytmin muutosta vastaan (rutiiniherkkä). Lopulta mieheni sai otettua asian puheeksi hoitajien kanssa ja jämptisti muistutti näitä, että hoitoajat on sovittu lapsen parasta + arjen sujuvuutta ajatellen. Päiväkoti perääntyi.
Tänään hain lapsen ja yksi hoitajista tuli juttelemaan. Tiesin, että ryhmän toinen opettaja on poissa alkuvuodesta, mutta ilmeisesti hän oli ottanut osan poissaolopäivistä pidettäväksi jo nyt. Hoitaja sanoi aika tiukkaan sävyyn että "sun pitäis tulla huomenna hakemaan ennen kello x". Huomattakoon, että olin tänäänkin etuajoissa, "ennen kello x", ja lisäksi varsinainen hakuaika on tiettyjen päivien osalta venytetty (terapian vuoksi) puolta tuntia pidemmälle...alkoi ahdistaa, kamalasti. Syyllistyn helposti ja nytkin aloin pohtimaan, että pitääkö minun oikeasti sekoittaa kaikki hoitokuvioni jne. vain siksi, jotta ryhmässä pärjätään jotenkin vähäisellä miehityksellä. Ei tuntunut oikealta, varsinkin kun näistä aikaistetuista poissaoloista ei ollut mitään puhetta opettajan kanssa aiemmin (hän ei tiedottanut yleisesti mitään, laittoi vain alkuvuoden poissaolot).
Ei, en välttele oman lapseni seuraa. Päiväkoti on perheemme ainoa tukiverkko ja tuntuu pahalta, kun pitää alkaa miettimään voinko mennä sovittuihin tapaamisiin jos kerran siellä kärsitään resurssipulasta. Jossen mene, vointini saattaa pahentua. Jos menen, miten hoitajat pärjäävät? Lapsen reaktiot ovat mielessä myös; hän on sairauksiensa vuoksi hyvin rutiiniriippuvainen ja herkkä muutoksille. En kaipaisi yhtä jumittamista, univaikeuksia jne. aiheuttavaa asiaa lisää muutenkin kuormittavaan arkeen.
Kiitos ja anteeksi.