Mulle on sanottu että koira joka puree kunnolla ihmistä (ei siis sellasta hätäpäissä tehtyä nirhasua mitä koira ittekin hämmästyy) on hankala opettaa siitä tavasta irti ja se pitää joko opettaa ettei enää pure tai lopettaa. Yksinkertaista. Ensimmäinen kerta kun luen ettei joku hyväksy ihmiseen kiinni käyneen eläimen lopettamista.
Ja kyllä, koiran käytöshäiriöissä vika on melkolailla varmasti hihnan toisessa päässä, ellei sitten ole kyse sairaasta koirasta, kivuliaasta koirasta tai yli arasta koirasta.
Rottweiler hyökkäsi kolmeen eri otteeseen ohikulkijoiden kimppuun Helsingissä – koira määrättiin lopetettavaksi, hovioikeus kumosi tuomion
Koira on omistajansa mukaan vaaraton. Se on jopa toiminut ”koirakaverina” vanhustentaloissa.
Juho Jokinen HS
Julkaistu: 4.7. 12:40
Rottweiler-rotuisen koiran henki päätettiin säästää Helsingin hovioikeudessa tiistaina. Käräjäoikeus oli aiemmin määrännyt koiran lopetettavaksi sen aggressiivisen käytöksen vuoksi.
Koiran omistava nainen vaati hovioikeudessa lopettamismääräyksen kumoamista. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että käräjäoikeus oli tappokäskystä huolimatta hylännyt syytteen eläimen vartioimatta jättämisestä.
Koira oli tuomittu lopetettavaksi, koska se hyökkäsi kahden miehen kimppuun kerrostalon piha-alueella Helsingissä maaliskuussa 2015.
Miehet olivat tulleet kerrostalon rappukäytävästä pihalle, kun he havaitsivat irrallaan olleen koiran. Toinen uhreista kuvaili rottweilerin ”seisseen tilanteessa paikallaan jännittyneenä”.
Miehet kertovat vain katsoneensa koiraa. Mitään muuta kontaktia tai provosointia ei heidän mukaansa tapahtunut.
Koira ei haukkunut tai näyttänyt hampaitaan, vaan hyppäsi etutassut edellä suoraan toisen miehen päälle. Koira puri miestä lonkkaan ja repi myös tämän vaatteita.
Tämän jälkeen rottweiler ryntäsi kohti toista miestä, joka yritti juosta karkuun. Koira hyppäsi miehen selkää vasten, mutta loikka meni hieman ohi, koska pakenija kääntyi samalla hetkellä.
Miehet onnistuivat lopulta pakenemaan turvaan rappukäytävään. Siellä he varoittivat hissistä tullutta naista olemaan astumatta ulos.
”Koska siellä oli koira vapaana, ja se oli purrut saman tien, kun miehet olivat menneet ulos”, oikeuden asiakirjoissa kerrotaan.
Pian paikalle saapui myös koiranomistajan poika. Tämän kertoman mukaan koirat olivat olleet omistajansa kanssa noin kilometrin päässä sijaitsevassa siirtolapuutarhassa.
Nainen omisti tapahtuma-aikaan kaksi aikuista rottweileria. Hän ei riitauttanut syytteessä kerrottua tapahtumainkulkua kerrostalon pihassa.
Omistaja kuitenkin kiistää olleensa edes Suomessa silloin, kun hyökkäys tapahtui. Hän pystyi todistamaan tämän passissaan olleilla leimoilla, joista lomamatkan ajankohta ilmenee.
Omistaja kertoo järjestäneensä koirilleen hoitajan matkan ajaksi. Koiravahtia ei ole tavoitettu välikohtauksen jälkeen kuultavaksi.
Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan sillekään ei löytynyt näyttöä, että omistajan pojalla olisi osuutta koiran vapaaksi pääsemiseen.
Syyte eläimen vartioimatta jättämisestä siis hylättiin, koska asiassa ei tullut näytetyksi, että omistaja olisi tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt lemmikkieläimensä asianmukaisen vartioinnin.
Käräjäoikeus kuitenkin määräsi koiran lopetettavaksi. Rikoslain mukaan tuomioistuin voi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on tämän vaarallisuuden vuoksi perusteltua.
Kyseisellä rottweilerilla on aiempaakin historiaa ihmisten päälle hyökkäilystä. Oikeudessa kirjallisina todisteina esiteltyjen rangaistusmääräyspäätösten mukaan naiselle on annettu rangaistus kahdesta erillisestä puremistapauksesta: vuonna 2013 koira puraisi ihmistä kädestä asuintalon parkkihallissa ja vuonna 2014 se puri niin ikään ihmistä kädestä siirtolapuutarhan portilla.
Omistaja vaati hovioikeudessa, että koiran kuolemantuomio kumotaan. Syyttäjä tai asianomistajat eivät hakeneet muutoksia käräjäoikeuden tuomioon.
Omistajan mielestä hänen koiransa ei ole vaarallinen. Hänen mukaansa se on käyttäytynyt maaliskuun 2015 tapahtumien jälkeen moitteettomasti, ja jo tapahtuneidenkin hyökkäystilanteiden johtuneen siitä, että koira oli joutunut syystä tai toisesta provosoiduksi.
Nainen myös kertoi, että hänen koiransa on ollut tapakoulutuksessa ja jopa ”koirakaverina” vanhustentaloissa.
Todistajana kuullun naisen käsitys koirasta on kuitenkin täysin erilainen. Hän on se asukas, jota miehet varoittivat ulkona olevasta koirasta rappukäytävässä. Naisella oli aiempiakin havaintoja koiran käytöksestä.
”Koira on niin aggressiivinen, että ohi kulkiessa se yrittää tulla auton ikkunan läpi”, todistaja kertoi.
Helsingin hovioikeus katsoi tiistaisessa ratkaisussaan, ettei sillä ole aihetta arvioida naisen omistaman koiran vaarallisuutta toisin kuin käräjäoikeus. Hovioikeus kuitenkin kumosi määräyksen koiran lopettamisesta.
Hovioikeus perustelee päätöstään sillä, että koska syyte koiranomistajaa kohtaan hylättiin, ei koiraakaan voi pelkästään ominaisuuksiensa perusteella määrätä lopetettavaksi.
”Käräjäoikeuden tuomio on näin ollen kumottava, ja koiran lopettamista koskeva määräys poistettava”, hovioikeus perustelee päätöstään.
Fakta
Eläimen vartioimatta jättäminen
Eläimen vartioimatta jättäminen on säädetty rangaistavaksi rikoslain 44 luvun 15 pykälän ensimmäisessä momentissa.
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättää asianmukaisesti vartioimatta ihmisille vaarallisen eläimen, josta hän on vastuussa, on tuomittava eläimen vartioimatta jättämisestä sakkoon.
Tuomioistuin voi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on eläimen vaarallisuuden vuoksi perusteltua. Määräystä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei määräyksen antanut tuomioistuin tai muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005278429.html?share=a0fe992ca4237f9df07c1babac95783c
