TAAPERON RUOKAHALUTTOMUUS

Kyselisin onko teillä muilla taaperoiden vanhemmilla samanlaista. Eli meillä oli tässä välissä suht monta viikkoa, että neiti (1v4kk) söi ruokansa hyvällä ruokahalulla ja mukisematta, mutta nyt taas on ollut viikonlopusta lähtien, ettei lämmin ruoka uppoa sitte millään
Ei suostu edes maistamaan! Aamu- ja iltapuurot kyllä menee hyvin, sekä välipala päiväunien jälkeen, mutta ei lounas ja päivällinen..
On muutenkin ollut tosi kiukkuinen ja "uhoileva" nyt pari päivää. Kaikki hampaat melkein suusta löytyy, mutta en sit tiedä tekeekö ihan perimmäisiä takahampaita, kun sinne ei tahdo nähdä. Hampaitakaan nimittäin ei anna kunnolla pestä, vaikka sekin onnistui pitkän aikaa hyvin.
Tiedän että noita syömättömyyskausia on lapsilla ja on niitä ollut meilläkin useasti aiemminkin, mutta aina se vaan varsinkin äitiä stressaa :snotty:

 

Veikkaisin kyllä niitä hampaita, jos ei muuten vaikuta että olis sairastumassa tms. Mulla kasvaa just parhaillaan viisaudenhammas ja on siksi hermot kireellä, just parhaillaan syön keiton sijaan jäätelöä joten ymmärrän hyvin pieniä känkyttelijöitä. Maistuisko hänelle jääkaappikylmät ruuat paremmin?

 

Välipalaksi syö aina viiliä ja se uppoo, joten varmasti tuo kylmä sit tekee hyvää jos niitä hampaita on. Puurot tosin on kyllä lämpösiä, mutta jospa ne on sit muuten vaan niin herkkua hälle, että menee six.. Joo toivon minäkin, että olis sit vaikka noita hampaita. Ihan tarpeex sairastettiin flunssaa marras- ja joulukuussa, joten ei kiitos niitä enää!

 

meillä hampaiden tulon aikaan on aina menny puurot mut ei ruoka.sama pätee kun on korvatulehdus..puuro menee mut ruoka ei.
samoin maistuu hampaiden tulon aikaan kylmä hedelmäsose tai leipä.

 

Minulla on 1v2kk tytto joka on alkanut pelaamaan ruokailun kanssa vuoden taytettyaan. Sita ennen meni sapuskat hyvin ja ei juurikaan ollut mitaan inhokki vihanneksia tai muita, Toki toiset meni paremmin kuin toiset, mutta nyt nayttaa silta etta ei kelpaa mikaan. Vaikka kuinka koitan laittaa hyvaa ja tutuista aineista ja ruoka-ajat on saannolliset ja valipalat pienia ja terveellisia niin ei kelpaa. Aamupala ja iltapuuro ja valipala menee hienosti, mutta lounas ja paivallinen usein hylataan ensimmaisen lusikallisen jalkeen. Hampaistakaan se ei johdu, kun niita on tullut kuin sienia sateella eika se ole juuri vaikuttanut mihinkaan. Nayttaa meilla tulevan helpolla poskihampaatkin. Toisina paivina sitten tytto ottaa takaisin ja syo jarjettomia annoksia mita tahansa ruokaa tarjolla on muutaman paivaa ja sitten palataan takaisin nirsoilemaan. Nytkin on taas mennyt jokunen paiva ilman lounasta ja paivallista. En ole antanut sitten mitaa muutakaan kun en halua opettaa tyttoa, etta nirsoilemalla saa jotain parempaa. Annatteko te jotain tilalle, hedelmaa tai jugurttia tms? Itse olen odottanut seuraavaan ruoka-aikaan, mutta onko turhan kova linja? Hermohan siina menee kun lapsi ei syo on syy sitten mika tahansa, mutta ei siihen oikein nayta loytyvan mistaan apua. Jostain syysta sita on vain itsella parempi mieli, kun ruoka kelpaa vaikka sanoohan sita jarki ettei terve lapsi itseaan nalkaan tapa...Etta terveisia vain muille pikku nirsoilijoiden aideille ja kertokaa toki annatteko itse ruuan sijaan naposteltavia niina paivina kun ei pottu maistu.

 

Piti vain lisata, etta seuraavaan valipalaan tai ruoka-aikaan ei ole kuin pari tuntia niin ettei meilla tyttoparkaa nalassa pideta koko paivaa. tytto saa aamulla pullon maitoa ja aamupalan noin tunnin paasta eli klo9.00, lounas puolilta paivin, maito unien jalkeen ja valipala 15.00. Paivallinen on noin 17.00 ja iltapuuro siina seitseman pintaan. Siina se meidan rytmi onkin.

 

VASY: Mä välillä joko annan tai sit en anna leipää tytölle jos ruokaa ei suostu syömään. Mutta mitään "herkkuja" en kyllä tarjoa. Meilläkin useasti sit odotetaan seuraavaan ruokailuun. Meillä suht samanlainen ruokailurytmi kuten teillä, joten tuskin nää taaperot ehtii nälkään kuolla siinä ajassa! Eilen jopa meni päivällinen ja vielä iso purkillinen ruokaa ja siitä saikin sit kovasti kehuja ja taputti oikeen itsekkin
Välillä muakin epäilyttää oisko sit korvissa jotain, mutta kun muuten ei kyllä kipeä nyt ole. Tosin sitä kiukkuisuutta löytyy..

 

kiukkusia meillakin ollaan kun ei ruoka maita, olen miettinyt josko se voisi olla kasvuvaihe. jotain oman mielen hakemista tms kun se tuntuu olevan niin kausittaista. ei ne korvatkaan voi kahta kertaa kuukaudessa vaivata. ja ne olisi kylla aamuin illoin kipeat kun on muutenkin limakalvot turpeammat, jaisi siina aamu- ja iltapuurotkin lautaselle.
Vaikka meidan tyton makuaisti on ainakin ihan eri virityksella muutenkin kuin mulla, neidin mielesta jekovit-tipat on tosi hyvia. Jos olet maistanut niin se on kamalan karvasta tavaraa.
Ja viime viikolla oli taas sellainen syontipuhti etta kaikki ruoka kelpasi mukisematta ja haettiin lisaa. hyva kun ehti potut kuoria
kiva tietaa etta toisillakin on sama tapa toimia, vauvakerhossa yksi aiti sanoi etta on hirveaa pitaa lasta nalassa. pitaisi kuulemma antaa mika vain kelpaa, mutta musta pipparit ja maissinaksut ei ole ruokaa, Meilla ainakin tytto osoittaa herkku-kaappia eika sille leipa tms kelpaa jos ei ruokakaan maistu. Toivottavasti tama vain alkaa ian kanssa rauhoittua, se alkoi niin sopivasti vuoden iassa jolloin tytto alkoi muutenkin osoittaa omaa mieltaan. Vaikkakin siskonpoika on vielakin smanmoinen ronkeli valilla ja ikaa on jo 3v. eli kai se kouluikaan mennessa
Onnea ja menestysta sinne, ma lahden siivoamaan perunamuussia keittion lattialta ja keraamaan hermon rippeitani kasaan huomista varten.

 

Meillä myös JEKOVIT tipat on herkkua Annan aina ensimmäisellä puurolusikallisella ne aamulla ja hyvä että pöytään ehdin kun ne jo pitäs olla hälle antamassa!!!
Toivottavasti tää nyt on oikeesti vaan joku vaihe. Jotekii muakii tuo korvahomma mietityttää ku yöt nukkuu kuitenkin hyvin (luulis makuuasennossakin muuten olevan paha olla..).
Meillä syödään vielä täysin purkkiruokia, ei ole neiti oppinut samoille ruuille. Ongelma on se, että kun mitään uutta ei suostu edes maistamaan! Ja juomana menee ainoastaan vesi.. jos muun väristä on mukissa, ei avaa edes suutaan!
Välillä on vaan niin epätoivosta.. :headwall:

 

Kas kuinka tuttua. Ei meillakaan muuta juoda kuin vetta, tosin siita ma en ole jaksanut ottaa stressia kun on enemman ongelmia tuon ruokailun kanssa. Meilla ei tytto ensin syonyt ollenkaan purkkiruokia vaan ainoastaan kotona tehtyja yksinkertaisia mossoja, nyt ei tahdo menna mikaan alas. Purkkiruuista kelpaan vain ja ainoastaan yksi ja kotonatehdyista sitten ihan neidin tuulen mukaan. Ja tahan asti neiti soi kaikkia vihanneksia ja hedelmia ja kotiruokia. Nyt on alkanut tama ihme nirsoilu, neuvolatati meinaa itsenaisyyden opettelua. Kun ei se pieni piltti voi niin kovin monesta asiasta paattaa niin meilla on tytto suunnannut energiansa ruuan kanssa pelaamiseen. Ja tietysti kun mulla alkaa pinna kiristya ja leukaperat vaaleta niin se vain pahentaa asiaa. Pitaisi vain olla huomioimatta kuulemma, helpommin sanottu kuin tehty.
Ma sain aiemmin tyton koittamaan kaikkea antamalla ihan yksi aines kerrallaan sormiruuiksi ja meilla tytto kylla maistaa mita vain jos se on mun lautasella eika sita anneta hanelle heti. Mutta jos se on hanen lautasellaan niin sita ei voi syoda...Meilla nayttaa toimivan kaanteinen psykologia aika hyvin, mita paremmalla ruokahalulla me sita syodaan ja etenkin jos sita vahan nihkeasti annetaan hanelle niin sita varmemmin tytto maistaa. Tosin siihen maistamiseen se usein jaa, mutta on sekin nyt alku.
Meilla on nyt oltu maanantaista asti syomatta lampimia ruokia taas, alkaa jo hermostua vakisinkin. Mutta kai se taas syo kun tarpeeksi nalka tulee...Ma en vaan oikein osaa suhtautua asiaan taysin yhdentekevasti niinkuin pitaisi. Valilla tuntuu etta elama pyorii sen lautasen ymparilla. Jos neiti syo niin kaikki on niin kovin hyvin ja maailmassa rauha ja kun ei syo niin ma olen taas epatoivoinen. Miten sita onkin itsensa saanut niin taman ruokahomman ymparille kiedottua? Tosin nyt ma ymmarran paljon paremmin omaa isoaitiani joka edelleen yrittaa pakkosyottaa mua joka vierailulla, kun olen "liian laiha enka syo tarpeeksi". Kaapista kaivetaan leipaa ja pipparia ja eilista puuroa ja herra tietaa mita. Silla on silmissa ihan sama ilme kuin mulla kun yritan saada tata pikkuneitia syomaan

 

Mä oon kyl ihan täysin samanlainen stressaaja ku sä VASY
Mulle monet toitottaa, ettei ole sun vika jos lapsi ei syö ja kyl se sit syö ku on nälkä jne.. -Tiedän, mutta en vaan osaa tajuta sitä sillä hetkellä ku neiti oikeesti ei suostu syömään!!! Meilläkin on nyt n.viikko ollu tosi heikkoa toi syöminen.
Vasta äskettäin luin noista taaperoiden raivonpuuskista, ettei oikeesti pidä välittää niistä ja nyt olen yrittäny ollakii sillee että en oo huomaavinaankaan, jos likka esim.heittäytyy lattialle ja raivoaa jotain.. Kun noita raivokohtauksia tulee nykyään ihan jostain mitättömistä asioista. Tänäänkin kun oltiin "syöty" ja olin rullannut keittiöstä mattoa syrjään (jotta edes matto pysyisi puhtaana..) ja siivonnut lattialta jäljet, niin sanoin neitille että hän voi nyt laittaa maton hyvin (aiemmin tehnyt sen mielellään) ni tää tempaskii ja rupes siitä itkemään ja raivoomaan
Ei tässä auta ku auliisti ootella taas niitä aikoja, kun ruoka maistuisi edes jotenkuten! Lohdutan välillä itseäni ajatuksella, että viikon kuluttua asiat on varmaan jo paremmin
Ei muuta ku tsemppiä ja jaksamista teillekin!! :hug:

 

Meidän poika (1v3kk) on myös taas tällä hetkellä huono syömään. Kulmahampaita tekee, alhaalta jo näkyvät ja ylhäällä on ien niin turvoksissa että ihan pian toivottavasti tulee läpi. Meillä on tällä hetkellä kaikki syöminen todella huonoa. Näitä kausia on ollu aiemminkin, mutta silloin en stressannut, koska pojalla paino nousi tasaisesti. Mutta kahdessa viime neuvolassa painoa on tullut vähän ja se painon ja pituuden suhde-käyrä on mennyt loivasti alaspäin. Terkka sanoi viimeksi ettei ole siitä vielä huolissaan, koska poika on kuitenkin lähtenyt tässä välissä kävelemään ja kuluttaa paljon. Käski kuitenkin laittamaan rasvalisää ruokaan ja helmikuun lopussa mennään kontrollipunnitukseen. Itse olen vähän huolissani tuosta painosta, ennen niin mukavan pyöreällä (ei liikaa) pojalla paistaa nyt melkein kylkiluut läpi.. eipä ole paljon rasvalisästä apua kun ruoka syljetään vaan pois, jos suuta avataan ollenkaan. Eikä noita syömistilanteita varmastikaan helpota yhtään se että itsellä pinna kiristyy. Pitäisi vaan pystyä olemaan rauhallinen ja antaa olla syömättä ja koittaa seuraavalla aterialla uudestaan, mutta se ei ole kovin helppoa kun huoli on kova toisesta. Toisaalta poika on muuten virkeä ja hyväntuulinen (lukuunottamatta samanlaisia raivareita mitä tuntuu muillakin samanikäisillä olevan), jaksaa leikkiä ja nukkuu hyvin joten ei kai sillä sitten nälkä ole..

 

aina antaa noita neucoja kun valilla niista ei ole mitaan kaytannon iloa. Kuten rasvalisa, jos lapsi ei syo niin milla sille mitaan rasvalisaa saa annettua? Mutta mina nekaan sille mahtaa, nama taitaa olla aika ailahtavaista porukkaa tassa iassa. Meidan neiti saa hervottomia itkuohtauksia valilla, kun kielletaan menemasta vessaan (kaukosaadin plompsahtaa kivasti sinne vessanponton veteen...) ja toisinaa vaan virnistaa ja jatkaa puuhiansa.
Taitaa yksi syy olla sen syomisen kanssa, etta se on vaan yksinkertaisesti tylsaa verrattuna mita muuta kivaa sita voisi tehda. Silloinkin kun suu aukeaa niin se ruoka pitaa mattaa sinne sisaan nopeesti tai muuten se hetki menee ohi ja neidilla on ihan muut hommat jo mielessa. Aikamoisia vesseleita.
Ja Mintulle : Meidan tytto ei ole koskaan ollut mikaan pullukka niin nyt se onkin varsin hoikassa kunnossa, mutta kylla silla menoa riittaa. Ja ainahan se pyoreys jaa kun aletaan kavella ja liikkua. Kylla taalla ainakin kylkiluut nakyy, mutta minkas sille teet. Kai se taas kohta alkaa vahan tankata painoa paalleen. Muuten menis varmaan 6kk vaatteet paalle, mutta on niin paljon pituutta tullut lisaa ettei sovi. Enemman mua stressaa sen syomattomyyden kanssa, etta saisi tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita siihen kasvuun.(Ja ettei sitten tulisi niita kiukuttelukohtauksia kun verensokerit laskee.) Ma olen ainakin itse ollut tosi laiha pienesta pitaen ja ihan hyvin kasvanut ja terveena pysynyt niin kaipa tama tyttokin tasta kasvaa. Parempi se kai on pitkalla tahtaimella etta on vahan hoikassa kunnossa, kuin etta alkaa jo nyt kerata ylipainoa. Ma olen taalla maailmalla katsellut naapurin samaa ikaluokkaa olevia apsia, kun ei liikuta missaan ja syodaan nyt jo ranskiksia ym pikaruokaa niin aika huolestuttavalta sekin nayttaa. Ovat niin pullukan turpeita eika kavelystakaan tule mitaan. Ja mika mahtaa niiden vitamiini saldo olla?

Mulla aina jarki toimii hyvin ja sanoo ettei tarvitsis huolehtia niin kamalasti, mutta se kaikki jotenkin haviaa siina vaiheessa kun pitaa alkaa ruokailla eika suu aukea. Siina kohtaa ei terveella jarjella ole mitaan sanavaltaa ja joku ihme primitiivi reaktio vaan tyrkyttaa lapselle ruokaa vaikka suu ei aukea ei milliakaan. Valilla sita miettii kumpi siina sitten on vanhempi, lapsi vai itse