H
"hippiäinen"
Vieras
mulla on 11kk ikäinen lapsi, joka on nyt pitänyt vieroittaa yötissittelystä mun nielurisaleikkauksen takia(ja joo, tähä asti on tissitellyt yöllä lähinnä tutin korvikkeena, kun ei tutia syö). Alku vieroitusmeni oikein mukavasti, mut sitten pikkuselle tuli nuha, ja siitä asti on iltaisin nukkumaan mennessä ollut älytöntä huutokonserttia(ikäänkuin sillon vierotusaikana sitä ei olisi ollut). nyt on siis mennyt pari viikkoo siten, et illalla kun tytön laittaa sänkyyn, alkaa hirvee huuto, ei asetu makuulle, ja jos istuu, niin yrittää könytä sängystämme pois(nukkuu meidän keskellä, ei asikoinaan asettunut ollenkaan pinnikseen joka sit annettiin pois)
Olisko teillä antaa joitain vinkkejä millä lailla lapsen nukutuksen saisi kaikille kivemmaksi? itku ei sinänsä haittaa, muttakun tyttö selkeesti KARJUU ja sillä lailla "raivoaa", ei niinkään itke hädissään niin ei olla hirveesti sylitelty(toki pahimmat itkut on syliin otettu, mut noi raivot, pitääkö sillon ottaa syliin). Jotenkin tunnen oloni avuttomaksi ja huonoksi kun en enää itse keksi mitä lapsen kanssa tehdä(kun ei ole edes ekakaan tai mitään, mut eka jonka kanssa nukkuminen on lievästi sanottuna haastavaa)
Olisko teillä antaa joitain vinkkejä millä lailla lapsen nukutuksen saisi kaikille kivemmaksi? itku ei sinänsä haittaa, muttakun tyttö selkeesti KARJUU ja sillä lailla "raivoaa", ei niinkään itke hädissään niin ei olla hirveesti sylitelty(toki pahimmat itkut on syliin otettu, mut noi raivot, pitääkö sillon ottaa syliin). Jotenkin tunnen oloni avuttomaksi ja huonoksi kun en enää itse keksi mitä lapsen kanssa tehdä(kun ei ole edes ekakaan tai mitään, mut eka jonka kanssa nukkuminen on lievästi sanottuna haastavaa)