Taaperon kehityksestä

[huolissaan]

Pitäisiköhän olla huolissaan, kun meidän pian 1v3kk taapero ei osaa paljonkaan verrattuna ikätovereihinsa..tiedän, että ei saa vertailla ja erot ovat tässä vaiheessa isoja, mutta silti pistää välillä miettimään. Meillä kävellään tukea vasten, sanoja ei tule yhtään, jotain äänteitä, mutta aika
paljon on vaan hiljaa, eikä kauhesti liiku, äidin kyljessä roikutaan paljon. Jos kysyy esim. missä lamppu tms. niin ei osaa viisata, eikä edes katso sinnepäin. Ei tunnu kovin hyvin ymmärtävän puhetta. Leluja pääasiassa taotaan, ei puhettakaan että osaisi laittaa vaikka pinoon palikoita, heittää palloa. Todella voimakas tarve syödä ihan kaikkea, mikä eteen osuu, pitäisikö tätä jotenkin yrittää hillitä?! Rauhallinen kaveri, omaa tahtoa ei kauheasti näytä, tyytyy helposti jos ottaa jonkin tavaran pois kädestä. Välillä tuntuu, että on niin passiivinen, vai onko sitten vaan niin rauhallinen tarkkailija luonne. Onko ihan normaalia ja miten minun äitinä pitäisi tukea tällaisen lapsen kasvua?

 

[pompula]

Meillä ooika oppi kävelemään kun oli just 1v3kk ja siihen asti vaan seisoskeltiin ja käveltiin tukea vasten. Sitten poika oppi tosi nopeasti nousemaan seisomaan ja otti ensiaskeleet heti melkein 10 kappaletta.

Kovasti ei meilläkään tullut sanoja vielä tuon ikäisenä. Poika on nyt kaksivuotias ja juttua tulee todella paljon ja paikasta toiseen juoksennellaan. Meidän poika myös ujonpuoleinen tarkkailijaluonne. Nyt parivuotiaana on vähän reipastunut jo.

Siskon vuoden ikäinen poika ei kävele, pistää suuhunsa kaiken mitä eteen sattuu ja kaikilla leluilla taotaan milloin mihinkin.

 

[---]

Ihan normaalilta tuo minusta kuulostaa. Hieman herättää haikeutta tuo helmoissa roikkuminen - niin meilläkin tehtiin ihan suivaantumiseen asti (mene nyt hyvä lapsi ja leiki!) koska nyt poika katoaa ruuan jälkeen omille teilleen... Niinkuin kai tuon ikäisten pitääkin.

Parhaiten tuet lasta antamalla hänen kehittyä omaan tahtiinsa. Tuommoinen reilu vuosikas on kuitenkin tosi pieni vielä. Ja siellä pään sisällä voi olla paljon kaikenlaista! Puhuminenkin on sellainen juttu, että jos äiti ymmärtää pienemmästäkin viitteestä, mitä tarkoittaa niin mitäpä sitä silloin puhumaan.

Eli jos lapsi esim. osoittelee jotain, niin sen sijaan että antaa suoraan halutun asian, voi kysyä: tämä NALLE? tämä KIRJA? ai, tarkoitatko tätä AUTOKIRJAA? Tai vaikka ruuan kanssa ei täytä niitä toiveita ilman 'keskustelua'. Haluatko MAITOA? Mukista vai?

Kaupassakäynti saa uusia ulottuvuuksia, kun huomaa selostavansa ruokaretken suoritusta...

 

[+-]

Jospa lapsella ei vaan oo tarvetta puhua vielä. Saa varmaankin haluamansa osottamalla ja ääntelemällä? Kannattaa puhua koko ajan ite lapselle. Pukiessa ja mitä seuraavaksi tehdään. Meillä esikoinen puhu kyllä paljo, mutta lähti kävelemään ilman tukea vasta 1v 5 kk. Mun tietääkseni ei kyllä vuoden iässä vielä tarviikkaan kasata palikoita. Nuppipalapelejähän tossa iässä tehdään/harjotellaan. Kannattaa hokea päivän mittaan missä kello on? missä kukka on? ja sitte näyttää missä ne on. 1,5 v. neuvolassa voi mainita noista asioista, eikös sillon oo lääkärikäyntikin, niin voisivat tarkastaa kuulon.

 

[näin meillä]

Meillä poika 1v3kk ja oppi kävelemään ilman tukea 13kk iässä vaikka nousi ylös jo 9kk iässä ja tuen kanssa (taaperokärry) juoksi jo pitkin kämppää joskus 10-11kk iässä. Ymmärtää kyllä kaiken ja osoittelee sinne tänne, mutta ei sano sanaakaan. Nyt on jonkin aikaa hokenut erilaisia äitä, ätih ym. äiti-versioita (tosin joka tilanteessa, oli äiti lähellä tai ei eli ei yhdistä sanaa äitiin) ja sanoo pphh niin lampusta kuin linnustakin Palikoista tornin teko on vaikeaa, joskus saa pari palikkaa kasattua, yleensä kanssa takoo vaan niillä toisiinsa, seiniin ja ikkunaan, kuulunee kai kuvioon. Kirjasta osaa joskus näyttää eläimet ym. oikein, joskus näyttää ihan mitä sattuu. Traktorit, helikopterit ym. menee aina oikein, väreistä ei ole mitään käsitystä. Olen puhunut päivät päästäni ja kirjojakin on luettu paljon, kaikki asiat on selitetty mennen tullen ja ehkä siksi poika tuntuu ymmärtävän kaiken (välillä vähän liiankin hyvin).

Olen kuullut, että toiset oppivat tosi myöhään puhumaan, mutta puhuvat heti miten lauseita ym. eivätkä ole tässä suhteessa jäljessä esim. 5-vuotiaina...

Jos tuntuu että lapsi ei oikein ymmärrä ym. niin tuo kuulo kannattaa tosiaan tarkistuttaa neuvolassa tai viimeistään siinä 1,5v lääkärissä. Vai kuuluukohan se siellä muutenkin ohjelmaan? Ja oletko katsonut kuinka paljon korvissa on vaikkua?? Meillä on oikea vaikkukorva, mutta en ronki niitä pois korvan sisältä, mutta kylläkin siitä ulkoreunalta pyöräytän vaikut pois omalla sormellani.

 

[erilaisia]

Meillä kohta 1v5kk ikäinen tyttö. Ei sano mitään sanoja. Ei malta kuunnella kirjoja ollenkaan, isosiskonsa oli aivan erilainen aikoinaan. Alkoi puhua tosin sanoja "vasta" 1v4kk ikäisenä, mutta ymmärsi paljon kaikkea. Kyllä kuopuskin ymmärtää puhetta, mutta ei todellakaan osoita kirjasta mitään, kun saisi edes kirjan hänen eteensä mistä osoitella juttuja, mutta kirja lentää kaaressa pois ennen kuin sitä kerkeää edes avaamaan. Saa nähdä mitä tästä tuumataan 1,5v-neuvolassa. Lähti kävelemään 1v2kk iässä ja on ollut kaikessa muussakin hitaampi kuin siskonsa. Palikoilla ei edes yritä rakentaa. Joko syö niitä tai heittelee tai paukuttaa. Leluja ennemmin heitellään kuin leikitään niillä. Hakkalelulla tykkää paukuttaa oikein olan takaa. On muutenkin tosi vilkas tapaus ja todella temperamenttinen, tulistuu hyvin pienestä, eikä lepy hetkessä. Isosisko on itse rauhallisuus ja tyytyy hyvin vähään. Niin ne vaan on erilaisia.

 

[Lina*]

Meidän 1v 4 kk kaksoset ovat ihan reikäpäitä liikkumisessa. Juoksevat ja kiipeävät kuin apinat mm. leikkikentällä sellaiseen telineeseen, johon alle 3 v ei pitäisi edes päästä.

Että jos ap:n lapsesta ei neuvolassa olla huolissaan, ottaisin ap:na ihan rennosti ja nauttisin vielä hetken pienestä rauhallisesta taaperosta. Temperamentti taitaa olla aika ratkaiseva tekijä.. Kaikki kolme lastani ovat näemmä samasta puusta ja silloin tällöin kadehdin niitä äitejä ja isiä, jotka voivat leikkikentällä istuskella tekemässä hiekkakakkuja ja jutella mukavia toisten aikuisten kanssa. Minä juoksen ja kiipeilen mukuloideni perässä henki kurkussa.

Puheesta.. Onko lapsella ollut korvatulehduksia? Liimakorva ei oireile kipuna, mutta lapsi ei kuule kunnolla.

Vaan tunnen monta lasta (poikaa), jotka vielä kaksivuotiaana ovat olleet mykkiä. Kolmevuotiaana ovatkin sitten puhuneet täyttä päätä ja tosi selvästi. Puhe voi kehittyä yhtäkkiä tosi nopeasti. Kaksosista poika on nyt viimeisen kuukauden aikana avannut sanaisen arkkunsa ja äkistää kokonaista neljä sanaa.

 

[ap.]

Kiitos kommenteistanne! voi olla, että turhaan murehdin ja täytyy nyt vaan seurata tilannetta ainakin sinne 1.5v. neuvolaan saakka. Sitä vaan itsekin välillä turhautuu, kun odottaa, että koska meidän muksu tekee samoja asioita mitä muut. Ja olisi kiva saada lapselta jonkinlaista vastakaikua, kun täällä päivät itsekseen höpöttelee, ja toivoo että toinen jotenkin vastaisi/osoittaisi ymmärtäneensä asian. Painetta lisää lähipiirin hienovaraiset huomattelut ja muiden äitien selostukset, kuinka meidän se ja se osaa nyt sitä ja tätä. Jostain myös luin, että vähäinen jokeltelu ja erityisesti konsonanttien vähäinen esiintyminen saattavat ennustaa kielellisiä ongelmia. Ehkä oon takertenut liikaa pohtimaan tätä asiaa, jää pian huomaamatta ne pienetkin edistyksen askeleet.

 

[EmiliaX]

Meidän neiti oppi kävelemään 1v5kk. Puhe rupesi tulemaan samaan aikaan.Siihen asti sanoi vaan isi, vaikka pienempänä osasi sanoa muutamia sanoja. Ne vaan katosi. Nyt 1v 7kk puhelee jopa kolmen sanan lauseita.