Täällä joku ihmetteli miksi 37v pienen lapsen äiti lähti opiskelemaan?

["äiti"]

Itse olin 35v kun sain lapsen ja lähdin opiskelemaan kun lapsi oli 10kk minulla ei ollut ammattia sitä ennen vaan tein kaikennäköisiä työllistämistöitä. Olin jo kauan hakenut opiskelupaikkaa mutta se löytyi vasta tuossa iässä ja kun lapsi oli pieni. Mitään traumoja ei lapselle jäänyt.

 

[Blue cat]

Eikös opiskelijalla kuitenkin ole enemmän aikaa lapselle kuin työssä käyvällä (no joo, riippuu toki työstä) ?

 

["äiti"]

Eikös opiskelijalla kuitenkin ole enemmän aikaa lapselle kuin työssä käyvällä (no joo, riippuu toki työstä) ?

On ainakin minulla ollut, lapsi on joutunut olemaan suht.lyhyitä päiviä hoidossa ja ekan opiskeluvuoden hoidin lasta kotona ja opiskelin samalla eli meni hoitoon vasta 1v10kk.

 

[Blue cat]

[QUOTE="äiti";23351179]On ainakin minulla ollut, lapsi on joutunut olemaan suht.lyhyitä päiviä hoidossa ja ekan opiskeluvuoden hoidin lasta kotona ja opiskelin samalla eli meni hoitoon vasta 1v10kk.[/QUOTE]

Niin Juurikin sen takia en oikein jaksa ymmärtää niitä jotka ihmettelevät sitä opiskelua.

 

[Anatolia]

Eikös opiskelijalla kuitenkin ole enemmän aikaa lapselle kuin työssä käyvällä (no joo, riippuu toki työstä) ?

On ja ei ole...

Tämänhetkinen tilanne: harjoittelut 8 h/päivä 5 päivää viikossa & lisäksi torstaisin iltaluennot 16-19:30, plus pari seminaarityötä, opinnäytetyön tekeminen ja artikkelianalyysien tekeminen = iltaisin ja viikonloppuisinkin pitäisi tehdä ihan hitosti kaikkea. Siis pitäisi. Mä en tee

Sitten taas on jaksoja, jolloin käydään koulussa vain kääntymässä.