Tää työpäivä ei kulu millään ja ilta on taas lyhyt kuin mikä :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja konttorirotta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

konttorirotta

Vieras
Katon parin minuutin välein kelloa - tää konttorilla istuminen tuntuu oikeesti elämän haaskaamiselta :(

Kun pääsen puoli viideltä töistä niin loppuilta sujahtaa ohi kuin sitä ei olisikaan.. Vapaa-aikana yritän tehdä mahdollisimman paljon itselle tärkeitä asioita, koska töissä on niin näivettävää ja tylsää.. Tänään menen harrastamaan, käyn kirjastossa ja vuokraan illaksi hyvä leffan. Tiedän, että haluaisin vielä lukea ja kuunnella uutta cd-levyä ja harjoitella espanjaa, mutta aikaa ei ole. Huomenna taas istun 8 tuntia töissä kelloa katsellen. Tämä on tosi kurjaa :(
 
[QUOTE="vieras";23417243]Aloita jotkut nettiopinnot kun sulla on kerran aikaa ja verkko käytettävissä?[/QUOTE]

Mitä ihmettä vois opiskella netissä...? Siis hyödyllistä jotain?
 
[QUOTE="vieras";23417724]Oisko aika vaihtaa työpaikkaa...[/QUOTE]

No just... arvaa olenko yrittänyt?? Lähettänyt viimeisen 4 vuoden aikana varmasti kymmeniä hakemuksia..

Jos sulla on hyviä ideoita työhakemuksen vetävyyteen niin otan mielelläni vastaan sellaisia..
 
Mulla kuule ihan sama homma ku sulla!!!
Päivät kuluu pääosin kelloa tuijotellessa ja iltaa odotellessa... Sitten ku olen saanut lapset haettua tarhasta ja päästy kotiin niin kello lentää lujempaa kuin ajatus :( Iltaisin en siis juurikaan kerkeä tekemään mitään sen kummempaa... syödään lasten kanssa ja valmistelen seuraavan päivän ruokaa, pesen pyykkiä, siivoan ja yritän keretä tehdä lasten kanssa jotain (siis esim luetaan jotain kirjaa hetki)... sitte onki jo lasten iltapala ja ne menee nukkuun! sen jälkeen ite rojahan sohvalle ja tuijotan tellua aivot narikassa, kunnes menen nukkumaan...
Ja aamulla alkaa taas se sama helvetti :(
 
[QUOTE="toinen";23417914]Mulla kuule ihan sama homma ku sulla!!!
Päivät kuluu pääosin kelloa tuijotellessa ja iltaa odotellessa... Sitten ku olen saanut lapset haettua tarhasta ja päästy kotiin niin kello lentää lujempaa kuin ajatus :( Iltaisin en siis juurikaan kerkeä tekemään mitään sen kummempaa... syödään lasten kanssa ja valmistelen seuraavan päivän ruokaa, pesen pyykkiä, siivoan ja yritän keretä tehdä lasten kanssa jotain (siis esim luetaan jotain kirjaa hetki)... sitte onki jo lasten iltapala ja ne menee nukkuun! sen jälkeen ite rojahan sohvalle ja tuijotan tellua aivot narikassa, kunnes menen nukkumaan...
Ja aamulla alkaa taas se sama helvetti :([/QUOTE]

Oon tosi pahoillani :( Mulla ei ole lapsia, mutta voin kuvitella, että ilta tosiaan menee VIELÄ nopeammin heidän kanssa...

Kait tässä pitää alkaa miettiä jotain ratkaisua ettei elämä valu hukkaan kokonaan... Jaksamista sinullekin...
 
Oon tosi pahoillani :( Mulla ei ole lapsia, mutta voin kuvitella, että ilta tosiaan menee VIELÄ nopeammin heidän kanssa...

Kait tässä pitää alkaa miettiä jotain ratkaisua ettei elämä valu hukkaan kokonaan... Jaksamista sinullekin...

Sittenhän teitä on muitakin kohtalotovereita! Voitaisko perustaa joku Työhönsä Tympääntyneet Toimistosihteerit -yhdistys?! :xmas: :laugh:
 
Voi kun mulla taas on niin, että tuntuu, että koko ajan aika lentää aivan hulluna, eikä ehdi mitään, kun taas on jo uusi vuosi ja uudet kujeet. Töissä aika rientää ja vapaa-ajalla aika rientää... Lapsetkin kasvaa isommaksi koko ajan...
 
Miten ihmeessä te ootte päätyny tommosiin ammatteihin, joissa ette yhtään viihdy? Itselleni jo teininä selvää, että haluan tehdä jotain sellaista työtä, jossa viihdyn, koska aika monta kymmentä vuotta sielä joutuu kuitenkin istumaan n. 40h/vk. Siksi opiskelin ekana mieluisan ammatin ja aloin vasta sen jälkeen haikailla perhettä yms.

Antakaa kun arvaan: ekana pykätty lapset ja sen jälkeen opiskeltu mitä kyetty lasten ohella?
 
[QUOTE="Hmmm";23418369]Miten ihmeessä te ootte päätyny tommosiin ammatteihin, joissa ette yhtään viihdy? Itselleni jo teininä selvää, että haluan tehdä jotain sellaista työtä, jossa viihdyn, koska aika monta kymmentä vuotta sielä joutuu kuitenkin istumaan n. 40h/vk. Siksi opiskelin ekana mieluisan ammatin ja aloin vasta sen jälkeen haikailla perhettä yms.

Antakaa kun arvaan: ekana pykätty lapset ja sen jälkeen opiskeltu mitä kyetty lasten ohella?[/QUOTE]

Mihinkään niistä ammateista, mihin oikeasti haluaisin, ei riitä lahjat tarpeeksi että elättäisin niillä itseäni. Tai sitten vaadittaisiin monien satojentuhansien alkupääomaa (käytännössä yleensä ihmisillä kai perintöä), jota mulla ei ole mitään mahdollisuuksia hankkia.

Puolikivoihin ammatteihin (joihin mulla on myös pitkä koulutus) en ole onnistunut pääsemään, koska joka paikassa säästetään ja entisiäkin ihmisiä pistetään pihalle.

En kylläkään ole toimistosihteeri, mutta työ mitä tällä hetkellä teen, on silti kamalaa pakkopullaa. Jollain itsensä vaan pakko on elättää. Mielummin teen kuitenkin hyvällä palkalla vajaata työpäivää täällä kuin täyttä päivää riistopalkalla niissä paikoissa, joihin käytännössä olisi jotain mahdollisuuksia päästäkin. Tuskin kassalla, mopin varressa tai puhelinmyyjänä viihtyisin ainakaan paremmin.
 

Yhteistyössä