Tää on aivan käsittämätöntä, miten ihmisen ruokailurauha loppuu tasan siihen paikkaan, kun tulee äidiksi.

[juu ei]

Mä ymmärrän että pienten lasten äidit ei saa syödä rauhassa, mutta kyllä mä ihan oikeesti kuvittelin että kun lapset kasvaa, palaa myös mun ruokarauha. Olinpas typerä. Ja pahasti väärässä.
Mun nuorimmainen on 7, eikä siltä tasan tarkkaan saa syödä rauhassa. Ihan sama miten on toimittu, syöty yhdessä tai laittanut pojalle ensin ruuan tms. Aina se on se sama homma. Heti kun mä saan ruokaa eteeni, alkaa se äidin huutaminen tai sitten tappelu jonkun kanssa tai ihan mitä vaan. Lopputulos on aina se, etten mä saa syödä ruokaani rauhassa keskeytyksettä tai edes ilman että mun pitää vastata johonkin, selvittää riitoja tms.

Kypsyttäää.

 

[maximillianna]

Munkin mielestä on kummaa miten ihmiset ei saa syötyä.
Itellä 8v poika, 6v tyttö ja 3v kaksostytöt. Ja todella saan syödä rauhassa. Lounas, välipala, päivällinen ja iltapala syödään yhdessä.

Elämä vaan on sellaista, että joskus kesken ruuan, itse kullekin, tulee vaikkapa vessahätä..

 

[Markiisi musculocutaneus]

kuulostaa siltä että kasvatuksessa vikaa.jos nuorimmainen on jo 7:O

 

["Lissu"]

"Ilman että pitää vastata johonkin?" Taidat asettaa aika suuret vaatimukset ruokarauhalle?

 

["eee"]

Vähän kuria perheeseen, kyllä tuon ikäisen jo pitäisi kyetä syömään fiksusti, lapsihan on jo koulussakin!?

 

[mä en muista]

lasten syntymän jälkeen, kyllä mä syön vaikka liikkeessä mutta mä olen tosi usein UNOHTANUT itse syödä, kun on niin paljon muuta touhua. Sit ihmiset kauhistelee miten laiha oon ja luulee että oon jollain dieetillä, ja jos sanon etten muista syödä, ne naureskelee vaan

 

["Lissu"]

Niin... mulla on lapset 6 v ja 4 v ja heille kyllä saatan kylmästi todeta että odota, äiti syö ensin. Ellei tilanne ole ihan kriittinen niin en mä ala lasten perässä juokseen kesken ruokailun... ja tosiaan on ihan normaalia jos lasten pitää vaikka kesken vessassa käydä tms.

 

["MiMeira"]

Munkin mielestä on kummaa miten ihmiset ei saa syötyä.
Itellä 8v poika, 6v tyttö ja 3v kaksostytöt. Ja todella saan syödä rauhassa. Lounas, välipala, päivällinen ja iltapala syödään yhdessä.

Elämä vaan on sellaista, että joskus kesken ruuan, itse kullekin, tulee vaikkapa vessahätä..

Meillä kohta 5v ja 1v. Kyllä mä useimmiten saan syötyä ihan rauhassa ja luen lehdenkin samalla. Nyt täällä netissä - meillä on lupa lukea pöydässä Tänään kuitenkin tuo 5v on tuossa tinttaillut ruokansa kanssa että muutaman kerran on joutunut komentamaan. Pienin nukkuu. Jos olisi hereillä, söisi sormin ruokaa tai muroja tms.

 

["suurenmoinenelämä"]

lasten syntymän jälkeen, kyllä mä syön vaikka liikkeessä mutta mä olen tosi usein UNOHTANUT itse syödä, kun on niin paljon muuta touhua. Sit ihmiset kauhistelee miten laiha oon ja luulee että oon jollain dieetillä, ja jos sanon etten muista syödä, ne naureskelee vaan

Mulla sama vika, mutta en oo kyllä laihtunu juurikaan tästä huolimatta

 

[nöppäri]

Jossakin vaiheessa meillä myös tuo keskimmäinen aina keksi asiaa just kun oli mun ruoka tai kahvi tai mikä vaan hetki.
Totesin vaan, että äiti syö nyt tämän rauhassa ja tulee sitten.
Muutaman kerran oli hirveät raivarit sitten siinä mun jalassa kiinni vetävä muksu, mutta minä vaan pokkana söin, enkä välittänyt pätkääkään.

Tosiaan jonkun kerran näin, sen jälkeen olen saanut myös minä syödä rauhassa, muksut ei tule just silloin huutelemaan, jos ei oikeasti ole joku todellinen tarve.
Toki voivat joskus jotakin huhuilla,m utta ei tarvitse kuin kerran todeta, että mulla on ruoka kesken, jollloin vastaus on okei.

Veskissä olen käynyt aina yksin ja ovi kiinni, kyllä ne meillä ainakin kaikki kolme ovat oppineet, että äitikin tekee joitain asioita ihan itsekseen, kuten tuo veskissä käynti.

 

["vieras"]

mulla tuo lapsi on vasta vauva mutta kun kasvaa aion tehdä selväksi että kun syödään niin ei ole mitään asiaa mulle eikä tarvi kerjätä jotain tai pelleillä koko aikaa.

 

[Bonaire]

[QUOTE="vieras";25196479]mulla tuo lapsi on vasta vauva mutta kun kasvaa aion tehdä selväksi että kun syödään niin ei ole mitään asiaa mulle eikä tarvi kerjätä jotain tai pelleillä koko aikaa.[/QUOTE]

tai sitten jos on tarpeeksi fiksu vanhempi,niin toteaa lapselle ( joka kehtaakin häiritä äidin ruokarauhaa kysymällä jotain ),että hoidetaan asia kun olen syönyt ja toisaalta,mikä estää juttelemasta samalla kun syö?aika monet aikuisetkin keskustelee keskenään syödessään

 

["vieras"]

tai sitten jos on tarpeeksi fiksu vanhempi,niin toteaa lapselle ( joka kehtaakin häiritä äidin ruokarauhaa kysymällä jotain ),että hoidetaan asia kun olen syönyt ja toisaalta,mikä estää juttelemasta samalla kun syö?aika monet aikuisetkin keskustelee keskenään syödessään

aika monesti se varmaan vaan menee siihen että sekunnin välein kuuluu anna maitoa anna mehua mää haluan leipää tämä on pahaa en halua syyä en jaksa syyä anna keksiä.

 

[Bonaire]

[QUOTE="vieras";25196525]aika monesti se varmaan vaan menee siihen että sekunnin välein kuuluu anna maitoa anna mehua mää haluan leipää tämä on pahaa en halua syyä en jaksa syyä anna keksiä.[/QUOTE]

no sitten lapselle tehdään tarpeeksi monta kertaa selväksi se,että sitä syödään mitä on tarjolla..ja se maidon/mehun kaataminen ei nyt kauheasti vie aikaa omasta ruokailustasi,kai?

 

["vieras"]

siksipä minun palvelutoimistoni sulkeutuukin ruokailun ajaksi niin ei tule tommoista ja jos lapselle laittaa maitoa/mehua ison lasillisen niin se saa riittää 15 minuutiksi joka menee itsellä syödessä.

 

[maximillianna]

[QUOTE="vieras";25196525]aika monesti se varmaan vaan menee siihen että sekunnin välein kuuluu anna maitoa anna mehua mää haluan leipää tämä on pahaa en halua syyä en jaksa syyä anna keksiä.[/QUOTE]

Mitä enemmän lapsia sitä harvemmassa porukassa lapset saa valita syömisiään tai kuten joku voisi mainita, kun on yhtä sotilaallista kuin meillä, niin joku roti on oltava.. Silloin syödään sitä mitä on tarjolla ja jos ei maistu, niin seuraavalla ruualla sitten sitä mitä sitten sattuu olemaan ruokana.

ja kyllä meillä keskustellaan lasten kanssa pöydässäkin. Iltapalalla varsinkin, on lasten mieleen keskustella päivästä ja siitä mitä hyvää sanomista toisesta perheenjäsenestä on päivän aikaan huomannut. JOkainen perheenjäsen käydään vuorollaan läpi.

Muoks. Ja jos joku lapsista protestoi ruokapöydästä häädön jälkeen, niin sitä tuskin tulee tekemään montaa kertaa, jos homma hoidetaan siististi loppuun ilman ruuan vaihtoa tai voivotteluja.

 

[nöppönen]

meillä lapset saa luvan odottaa kunnes minäkin olen ruokaillut, ellei kyse ole oikeasti asiasta joka ei voi odottaa. maidon ottamisen ja leipäpalan tekemisen 5v ja 7v, osaavat hoitaa ilman minuakin.

 

[juuh]

Hmmm... haluaako ap siis syödä yksin?
Meillä on ollut vauva-aikaa lukuunottamatta yhteiset ruokailuajat. Ruoka katetaan pöytään, se syödään yhdessä ja sen aikana jutellaan. Ruokailun aikana saa tietysti lisää maitoa ja leipä voidellaan ym. Sitten kun on valmis ja syönyt riittävästi, saa lähteä pöydästä kiitoksen sanottuaan. Nykyisin lapset 3 vja 5v ovat pöydässä yleensä yhtä kauan kuin me vanhemmatkin.
Mä päätin jo ennen lasten syntymää, että meillä ei ruuan ja ruokailun kanssa pelleillä ja ruokarauha pidetään, ja se on aika hyvin onnistunutkin.

Eli en siis ole samaa mieltä ap:n väitteestä.

 

["lastenhoitaja"]

Yksi asia mitä vihaan työssäni, on juurikin tuo ettei saa syödä rauhassa. Ensin jaat ruoan kaikille ja kun saat oman lautasen eteen niin alkaa se sama rumba.... antamaan lisää ruokaa, lisää leipää, kaatamaan maitoa, pyyhkimään sotkut kun joku onneton läikyttää/pudottaa/sotkee, laittamaan tuoleja lähemmäs, auttamassa perunan paloittelussa, hakemaan keittiöstä lisää ruokaa/ruokailuvälineitä/maitoa jne.... ja kaiken päälle joku vielä aivastaa sun lautaselles. Ääääh, vihaan lasten kanssa ruokailua.

 

["vieras"]

[QUOTE="lastenhoitaja";25196885]Yksi asia mitä vihaan työssäni, on juurikin tuo ettei saa syödä rauhassa. Ensin jaat ruoan kaikille ja kun saat oman lautasen eteen niin alkaa se sama rumba.... antamaan lisää ruokaa, lisää leipää, kaatamaan maitoa, pyyhkimään sotkut kun joku onneton läikyttää/pudottaa/sotkee, laittamaan tuoleja lähemmäs, auttamassa perunan paloittelussa, hakemaan keittiöstä lisää ruokaa/ruokailuvälineitä/maitoa jne.... ja kaiken päälle joku vielä aivastaa sun lautaselles. Ääääh, vihaan lasten kanssa ruokailua.[/QUOTE]

itselläkin kokemusta juuri tuosta joten oma lapsi saa oppia olemaan kunnolla sietämätöntä kun jotkut antavat lapsilleen pikkasen liikaa periksi.