Voihan väsymys sentään. Eilinen yö meni kyllä taas ihan puihin. Meni reilusti toista tuntia, että pystyin edes kuvitella nukkumaan käymistä, kun joka kerta makuulle käydessä nousi vatsansisältö taas kurkkuun. Painoi niin pahasti, etten kertakaikkiaan voinut olla makuulla. Viiteen otteeseen jouduin nousta ylös ja kävellä vessaan ja takaisin, että sain ilmaa pihalle ja ruoan painumaan takaisin alas. Meinasi epätoivo iskeä. Aamulla sitten olin kyllä sängyssä yli yhentoista, mutta vain hetkittäin torkkuen. Tänään ei ole ollut hyvä missään asennossa ja hiki virtaa koko ajan ihan solkenaan, vaikka ulkona on vaan reilu 15astetta lämmintä ja takapihan ovi on sepposen selällään ja itse täällä lähes nakuna lähellä ovea istun... Olo siis mitä mainioin : /
Tömpsis, sen verran kuin minä tiedän yli kymmenen vuoden kokemuksella ja ehkä parin kymmenen "asiantuntijan" voimalla, niin alhaiset sykkeet ovat tosiaan pojilla ja korkeat tytöillä ja näin on myös kaikilla omilla lapsilla ollut. Paitsi sukupuoltaan piilottelevalla Tepsukalla, jolla sykkeet ovat koko ajan siltä ja väliltä :O !
Tömpsis, no voi kiitti vaan kovasti jalosta eleestä
. Vai että saan mennä ennen. Huih! Ei vielä eihän? Mennään sitten vaikka "yhessä" niin ollaan samassa veneessä
. Toisaalta mua hirvittää aivan kamalasti, varsinkin se lähtö...Että ehinkö ajoissa sairaalaan ja tajuanko lähteä oikeaan aikaan ja ehtiikö mies paikalle ja saako lapset hoitoon, mutta itse synnyttäminen ei niinkään pelota. Onneksi eilenkin lääkäri sanoi, että koska olen uudelleen synnyttäjä niin eikun synnärille vaan heti kun suppareita alkaa vähänkään tuntua...Osaakohan sitä tunnistaa ne? Kyllähän tuota suppailee nytkin n.tunnin välein ja välillä aika kovastikkin. Äh...vaikeeta.
Painoarviot, muitakaa, että ne antaa vain osviittaa. Ja pitää tehä muutama arvio saman lääkärin, ennenkuin voidaan arvioida lähinnä, että miten on muutamien ultrakertojen välillä kasvanut. Mulla on kaks viimistä synnäriä käynnistetty, koska keskimmäisestä epäiltiin että oli jo 38+ viikolla n.4kg. Lopulta syntyi 4-5päivää ennen laskettua aikaa ja painoi reilu 3,8kg. Seuraava taas käynnistettiin, koska väittivät kasvun pysähtyneen ja painon olevan 2,7-2,8kg viikoilla 39+. Syntyi 39+5 ja painoi reilu 3,2kg. Eli aivan normaaleja olivat molemmat ja käynnistykset olivat aivan turhia. Esikosta taas moni kätilö ja lääkäri (ei ultrattu) oli masun koon ja käsikopelon perusteella että on alta 3,5kg ja siis tämä oli samana päivänä kun synnäri oli jo käynnissä. Kätilö kun otti pojasta kopin niin ensimmäiset sanat oli (revittiin loppujen lopuks imukupilla kun ei muuten saatu tulemaan ulos) että "Ohho, ei tämä ihan 3,5kilonen ollutkaan. Poika painoi 4kg... Samaa on käynyt ystävälleni, painoarvio oli yhestä muksusta 3,4kg ja syntymäpaino saman päivänä oli 4.4kg....
Synnytysasento, EI ENÄÄ IKINÄ PUOLI-ISTUVAA ASENTOA!!!! Se on kidutusta! Niille, jotka ovat sitä mieltä että se oli hyvä ja/tai ettei olisi pystynyt tai ehtinyt muuta niin se on ihan kätilöstä kiinni. Keskimmäisestä olin ponnistusvaiheen alussa ja todennut että kyljellä ollessani on mukava olla ja halusin ponnistaa näin. Sekin oli huomattavasti parempi kuin ähkyä ylämäkeen puoli-istuvana. Mutta kätilö olikin sitä mieltä että nyt vaan ylös ja kontilleen. Pidin kätilöä lähinnä hulluna, koska ei siinä olossa pysty liikkumaan! Mutta kätilöiden avulla käänsivät mut kontilleen ja ei missään nimessä JUMPPAPALLON päälle, se on liian karkaileva, vaan
säkkituolin päälle (kysykää sairaalasta onko siellä sellasia, aivan ehdoton!!!) ja se oli kyllä todella mahtava! Siinä pystyi mahankin laittamaan lepäämään säkin päälle, koska muotoutuu juuri oman kropan malliseksi, ei siinä jalat väsy, kun rötköttää säkin päällä. Olin todella kiitollinen kätilölle että käänsi minut niin, sillä kivut hävisivät tyystin! NAUTIN ponnistus vaiheesta :O . Pään synnyttäminen ei ollut kyllä kivaa, mutta poltto kivut yms hävisivät kokonaan, aivan mahtavaa! Kuopuksesta oli sama juttu. Tosin endometrioosi kiinnikkeet peräsuolen puolella piti huolen, että mikään kivunlievitys tai asento ei auttanut siihen kipuun, mutta prinsessa syntyi alta minuutissa kahdella ponnistuksella!
Vesisynnytystä olen miettinyt, mutta joku siinä jännittää...Kätilö lupasi, että saan kokeilla vedessä olemista, mutta jos ei tunnu hyvältä niin sieltä pääsee aina pois, joten voi olla että jos pystyn vaikuttamaan ja on aikaa niin ammeeseen mennään...
Kivunlievitys, en halua epiduraalia ja pyysinkin/kysyinkin jo, että onko mahdollista että väliliha puudutetaan jo aikaisessa vaiheessa noiden endo-kiinnikkeiden takia ja se kuulemma käy. Viimeksi olisin pärjännyt ilman eppaa jos olisi tälläinen vaihtoehto ollut. Homeopatia, akupunktio, vyöhyketerapia ja guashakampa ovat etusijalla. Tuolla ei saa kaikkea mutta homeopaattiset synnärilääkkeet löytyy omasta takaa...
R-M, aika harva loppujen lopuksi on syöksysynnyttäjä, joten kyllä se mies varmaan ehtii mukaan. 139km ajaa kuitenkin puolessa toista tunnissa, joten jos soitat heti kun tuntuu että synnytys alkaa niin ehtii varmasti. Vesien menostakin menee yleensä muutama tunti ennenkuin supparit edes alkavat ja jos suppareilla alkaa niin reippaasti vain soitat miehen paikalle, vaikka lopulta olisikin väärä hälytys niin mitä sitten! Ei niitä lapsia joka päivä omalla kohdalla synnytellä! Tsemppiä!
Hassel & Tepsukka 36+5
