Syyskuun suloisuudet 2013 *kesäkuussa*

Heippa kaikille! Täällä ollaan onneksi yhdessä kasassa vielä :) pääsin osastohoidosta tuossa 13 päivää sitten mutta sen jälkeen joutunut ramppaamaan sairaalassa vähän väliä :( kovasti supistee joten kovin ihmeitä en saa tehdä. Tänään kontrollissa käyty ja vauvan painoarvio 1750g ja viikkoja siis 30+4. Hetki voi olla koska vaan käsillä koska niin kovasti supistelee. Syön supistuksen estolääkkeitä kotona ja virtsatie estolääkettä. Vaivoja on vaikka kuinka paljon, mutta olen onnellinen jos vauva malttaisi pysyä masussa vielä jokusen viikon. Hankinnat tehty melkein kaikki koska vauva voi syntyä lähiaikoina.

-Kiarala ja papu 30+4 ?
 
Heippa vihdoin!

Kirjottelu on nyt jäänyt vähemmälle. Kesäopinnot on nyt tehty! :)
Töistä alkoi viikon loma! Vähän se 8h seisoskelut on alkanu tuntumaan selässä ja supistuksia on alkanu tulemaan. Mutta kun ei voi oikein jättää noita töitä kun opiskelija olen niin rahaa tarvii. Eikä ne nyt.niin vakavia vielä ole! :)
30+0 poksui keskiviikkona! Paino on + 4kg alusta, verenpaine 104/70, hb 117, liikkeet ++ ja syke tasainen :) Murulla painoa reilut 1,3kg ja pituutta 36cm. Liikkuu kovaa vauhtia. Möngertää ka potkii. Tuntuukin siltä

Huomenna lähden 4pv vanhempien mökille nauvoon. Ihana päästä hetkeksi rauhaan. Ja ottamaan aurinkoa. Muuten loma meneekin ihan vaa kotona makoillessa. Ja IKEAAN!

Kaikille tsemppejä

Gilda ja Muru 30+2
 
Mites MirkaJ, pääsitkö kotiin??

Sotkamon reissu tuli tehtyä, ja matkat sittenkin ilman väliyöpymisiä ku muksut matkusti niiiin nätisti - äidillä teki tiukkaa viimiset 200km :LOL: Vauva selvästi laskeutu alemmas reissun aikana, ylämaha-ahdistus loppui ja liitoskivut alko. Kävely tekee kipeetä joka askeleella, yöllä kyljen kääntäminen käy työstä... Ja miten tämän kaiken taas unohtaakaan kun tuo pieni on sylissä punasena ja ruttusena :heart::D Jos ei ollu painoa viimeks neuvoloiden välissä tullu niin nyt on, osa lienee kuitenkin ilmojen aiheuttamaa turvotusta - joohan :p

Jenni 27+6
 
Kotona ollaan :) Ultrassa kaikki hyvin, kohdun suu kiinni ja kohdunkaula 4cm eli ei nyt pelkoa että hetkessä pungertaisi ulos kun ei yhtään ole supistellut. Verta vuodan kuin seula, mutta sitten on vasta aihetta huoleen jos side ei enään riitä.

Ihana kyllä olla kotona! Ostin baden tuolit terassille ja kasan mansikoita,NAM! Koirien kanssa tein hitaan ja lyhyen lenkin. Kaikki "väliajat" ajattelinkin ottaa makaamisen kannalta ;)
Kontrolli ois 9.7, sitä jännityksellä odotellessa...

Mirka J. 30+1
 
Lääkärissä nyt käyty, en muista olenko siitä kirjoittanut, mutta kiinni oltiin ja kiinteitä supisteluista huolimatta :). Paino oli noussut vähän turhan paljon, vaikkei lääkäri siitä mitään sanonutkaan :ashamed:, no neuvolan vaaka näyttää kyllä kummasti aina enemmän kuin meillä oma. En tiedä kumpi on oikeammassa. Ihan siis digitaalisella sielläkin mittaillaan ja itselläni pitäisi olla laadukas. No luotan siihen omaan, koska se näyttää vähemmän :D. Tiesinpä, että vaikka aluksi paino ei mihinkään noussutkaan ja sain jopa kehotuksen vähän lihota, niin tässä vaiheessa niitä tulee sitten pakosti.

Mutta noista supisteluista ja oloista. Tukala olo ja nopeasti ei voi nousta edes istumasta kun iskee kova supistus vatsaan, ettei heti saa edes suoristettua kroppaa. Kysyin lääkäriltä siitä, että itselläni kävellessä supistaa koko ajan ja tuntuu että joku olisi tulossa alaspäin. Sanoi, että ihan normaalia ja että liikunta on hyvästä (vähän kai katsoi tuota paino käyrää, kun yllättäen noin nopea nousu tullut). Sanoi vielä, että liika rasitus ei tietysti ole hyvästä, kun aiempi ennenaikainen takana. Sitä ei vaan oikeen itse uskalla tehdä oikeen mitään, kun heti pelästyy, että synnytys käynnistyy.

No nyt tuli kuvaan se, että välillä kävellessä pitää pysähtyä, koska supistus sattuu. Vaikka onkin vielä kaukana niistä synnytyssupistuksista, joista ei voi olla erehtymättä, näistä silti pelästyy, että onko tämä normaalia. Tunnistan supistuskivun muista kivuista, joten ei ole omaa kuvitelmaa tai muuta kipua.

Viimekerralla kunnon kipua ehti tulla muutama viikko ennen synnytystä yhtenä iltana ja se toinen kerta tarkoitti sitten synnytyksen käynnistymistä. Tälläistä pientä kipua oli myös välillä. Tästä sanoin myös lääkärille. Tuntuu vaan tällä hetkellä aika samanlaiselta kun viime kerralla. Neuvolakortin mukaan olen samoilla viikoilla lääkärissä ollut myös kiinni ja kiinteä. Mistäs nyt tietäisi pitäisikö vain levätä vai ei. Tällä kertaa osaan onneksi lähteä ajoissa sairaalaan tarkistukseen, enkä makaa kotona tuskaisena odottamassa supistusten loppumista. rv 33 viimeksi lähtö sairaalaan. Jos nyt sinne asti ainakin pääsisi. Onneksi suomessa on hyvä sairaanhoito keskosille ja meillä vielä ihan lähellä, mutta esikoinen oli 1,5 kk sairaalassa. Muistaakseni keskoset ovat sairaalassa yleensä siihen laskettuu aikaan asti. Toivottavasti samaa ei joudu kestämään uudestaan, eikä kukaan muukaan täällä :( Esikoinen oli 2 kg syntyessään ja keskolan vanhimpia lapsia.

Mona Lisa ja pikkuneiti rv 27+0
 
Viimeksi muokattu:
Mona lisa: kyllä kannattaa levätä jos kipeitä supistuksia tulee. Ehtii sitä raskauden jälkeen urheilemaan.
Keskoset ovat yleensä lähelle laskettua aikaa. Riippuu paljolti keuhkoista ja pystyykö syömään ja kuinka paino nousee. Meidän neiti kotiutui vk 35+3. Ehti olla osastolla melki 2kk. Huomenna on samat viikot jolloin tyttö lähti syntymään. Nyt ei onneksi näytä siltä et vielä pois tulisi. On muutenkin varmempi olo kuin viimeksi :)

Kiarala: Toivotaan et sun pikkuinen malttaa vielä ainakin muutaman viikon pysyä vatsassa. Onko sulla mikä tilanne kohdunsuulla? Onneksi olet saanut supistuksen estolääkkeitä kotiin.

Mammuska 83 ja masukki 27+2
 
Hej!

Minäkään en ole kirjoitellut tässä, ollaan oltu miehen kanssa lomailemassa kotiseudulla oikastaan melkein koko kuukausi. Ihana oli palata kotiin, kamala pyykkisavotta vaan pyörinyt monta päivää!
Kävin kesäkuun puolessa välissä ylimääräisessä ultrassa, kun sf-mitta huiteli kaameissa lukemissa;) Baby oli kuitenkin ultran mukaan ihan normaalin kokoinen, oli vain mittausvirhe neuvolalääkäriltä. Terkkari saikin viime käynnillä neuvolassa ihan normilukemat:)

Olo on aika hyvä, mitä nyt helteillä jalat olivat aivan järkyttävän turvoksissa!! Ostin numeroa isommat kengätkin,jotka mahtuvat onneksi jalkaan ja eivät purista.

Vähän alkaa jo syyskuu mietityttämään, eihän tässä ole enää kuin pari kk laskettuun aikaan!! APUA!! Eräs ystävä synnytti toukokuussa ja sai tosi pahat repeämät peräsuoleen asti:/ Tuota repeämistä pelkään eniten,en oikeastaan muuta..Toivottavasti kaikki menee kuitenkin joten kuten hyvin...Oon kyllä ajatellut käydä yksityisellä tarkastuttamassa vauvan koon ja omat paikat (mahtuuko varmasti tulemaan), jos eivät synnytystapa-arviota tee. Ja kuulemma eivät tee kovin helposti täällä päin...:/ Itellä on vielä nikamavika alaselässä, niin sekin vähän mietitttää,että miten siinä rytäkässä selkä kestää..

Tämmöstä tänne:) Mukavaa kesän jatkoa!!

-Moonan&Napura 30+2-
 
Moi!

Pakko tulla purkautumaan, sillä pää hajoaa. Fyysisesti voin ihan ok, vaikka eipä tämä tila ainakaan tässä tilassa kenellekään huomaamatta mene. On selkä- ja liitoskipuja, ja ensi viikolla käyn fysioterapiassa, sillä yläselkä vatsan puolelle asti on aivan sietämättömän kipeä. Sama vaiva kuin edellisessä raskaudessa, mutta jospa pieni hieronta ja jumppaohjeet vähän edes lievittäisivät tilannetta. Muuten voin fyysisesti ihan ok. Supistukset ovat vähentyneet huomattavasti (vaikka jonkun viikon päästä olisi suotavaa, että niitä tulisikin) ja hb on noussut sen verran, että olen ihan pirteä. Yöt ovat kyllä tosi levottomia ja katkonaisia, mutta silti ei päivällä väsytä erityisemmin.

Mutta tämä psyykkinen vointini. Pelkään KOKO AJAN vauvan kuolevan. Odotan koko ajan hetkeä, että kohta se on kuollut. Kuinka ihmeessä selvitä edes hieman järjissään vielä 10 viikkoa käynnistykseen tällaisen taukoamattoman kauhun kanssa. En voi keskittyä yhtään mihinkään, kun asia koko ajan lamauttaa minua. Tuntuu, että jokainen tekemiseni on vauvalle kohtaloksi tai sitten minussa jyllää jokin salakavala infektio, joka vie minulta vauvani, vaikka ei minulla ole oireen oiretta mistään tulehduksesta.

Huomenna on tasan 10 viikkoa käynnistykseen. Tapahtuisipa suuri ihme ja vauva syntyisi heti, kun on täysiaikainen.

Helmitoivo, 28+3
 
Terkut täältä Naisten klinikalta... Vettä vaan valuu,joten täällä nyt ollaan todennäköisesti ainakin kaksi viikkoa ja ehkä jopa viikolle 34 jolloin käynnistetään... Onpa tää nyt hurjaa pyöritystä :(

Täällä lääkäri sitä mieltä etteivät olisi Hyvinkäältä saaneet vielä päästää kotiin perjantaina... Nyt siis päivä kerrallaan ja jos infektiota ei tule saa vauva vielä kasvaa mahassa. Koko arvio 1360g.

Mirka J. 30+3
 
Tsemppiä MirkaJ:lle! Tosi ikävä homma... Mutta ainakin tähän asti sulla on ollut ihailtava asenne koko juttuun, toivottavasti pysyt positiivisena vielä niin on varmaan helpompi siellä makoilla... Pidetään peukkuja että kaikki menee hyvin!

Mä lähin perjantaina kesken töiden kotiin, en vaan jaksa enää kaikkien kipujen kanssa, ja sit kun nousi vielä kuume niin oli vika tikki. Varasin lääkärille ajan torstaiksi niin katsotaan mitä siellä sanotaan. Kaikki on mulla ihan ok jos vaan en lähe kotoa minnekään. Ja mulla on ehkä maailman friikein vaiva. Onkohan kukaan kuullut tällasesta ennen? Eli ihan tossa oikeella puolella rinnan alla on sellanen pieni pläntti joka tekee tosi kipeetä. Ihan kun siinä ois joku tulehtunut haava vaikka ihossa ei näy yhtään mitään erikoista. Joskus auttaa kun siitä puristaa, joskus se iho on kosketusherkkä, joskus tuntuu kun joku löis siihen jollain pienellä neulalla. Voisko ihon sisäpuolella olla jotain tulehtunut vai...? Mä tunnen itteni jotenki oudoks tai hulluks kun mä valitan tällasesta mutta se sattuu oikeesti tosi paljon.

Ja onks kellään muulla käsistä koko ajan voimat pois? Mistäköhän sekin johtuu...?

Raskaus on ehkä oudoin asia mitä mä olen koskaan kokenut.

Tuikku ja 626 30+3
 
Mirka, paljon voimia ja tsemppiä!

Tuikku, mulla oli ekassa raskaudessa (nyt kolmas raskaus) juuri tuollainen vaiva, paitsi se oli vähän keskempänä. Mutta juurikin ylhäällä ja samanlainen kipu kuin kuvaat. Se taisi johtua jostain ihon ja kudosten venymisestä.

Helmitoivo, 28+4
 
Hei Tuikku, mulla on juuri samanlainen vaiva! Tai itse asiassa sellainen mitä Helmitoivo kuvaili! Keskellä tuossa ihan ylämahassa, heti rintojen alapuolella on sellainen kosketusarka kohta, joskus sitä särkee muutenkin. Oon ihmetelly sitä ku en oo kuullu sellasesta koskaan eikä ihossa tosiaan näy mitään eikä tunnu ihon allakaan mitään erikoista. Mutta selvästi on arka..

susu:v 28+5
 
Heippa! Sokerirasitus takana ja puhtain arvosanoin läpäisty. Lääkärineuvola oli myöskin, jossa sairasloma jatkettiin äippäloman alkuun ja passitus fysioterapiaan iskiaskipujen takia. Rautaa pakko ruveta nyt viimestään ottaan kun hemppa oli laskenu 111. muuten arvot kunnossa ja paikat kiinni
 

Yhteistyössä