Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Syyskuun Söpöliinit 2012 - MEIDÄN KUU!!
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="kaarja, post: 27195596, member: 70241"]</p><p><strong>Onnittelut</strong> vauvansa saaneille! <3 Ja isot <strong>tsempitykset</strong> vielä odottaville!</p><p></p><p>Jospa mäkin <strong>synnytyskertomusta</strong> nyt vähän raapustelisin, kun molemmat pienet nukkuu.</p><p></p><p>Keskiviikkona 29.9 aamulla kuopus heräs itkeen jo ennen kuutta. Aattelin et meen hänen huoneen sohval hetkeks lepäileen, jos rauhottus viel nukkuun. Siinä sit josain vaiheessa tunsin, et nyt tuli jotain märkää enemmänkin. Oli pimeää, ja aattelin heti et oli lapsivettä. Siinä jännittyneissä fiiliksissä makoilin viel hetken, ku kuopus ei ollu uudelleen vielä nukahtanu, mut haki kyllä unta. Kului aikaa ja aattelin et nyt on kyllä pakko nousta, otin tytön ylös sängystä ja menin vessaan. Voitte kuvitella sen säikähdyksen kun tajusin että olikin verta.. Soitin miehelle, joka tuli kyytiä antaan, ja lähettiin sairaalalle. Käyrille ja tukimuksiin, syy ei selvinny, joten kotiin. </p><p>Suht sekavissa tunnelmissa meni se keskiviikko, kuitenkin melko normaali arkipäivä loppujen lopuksi. Illalla alko vähän supisteleen, mutta menin nukkuun puolilta öin ja sainkin nukuttua puol neljään kunnes alko jo hieman tuntuun supistukset. Nousin ylös, hengailin koneella ym. Mieskin havahtu neljän jälkeen, eikä saanu enää unta. Viiden jälkeen alko oleen selvää, et varmaan lähtö tulee, joskaan supistukset ei vieläkään kovin kipeitä ollu. Hieman ennen kuutta soitin äidille et tulis kattoon vanhempia lapsia ja seitsemän aikaan oltiin sairaalalla.</p><p>Supistukset ei vieläkään mitään ihan kauheen kovia, ja niitä käyrään piirtykin ilmesesti aika vähän, vaikka niitä kyllä tulikin ihan säännöllisesti. Kätilö kuitenkin mietti lähettäisikö vielä kotiin, koska olin vain 3cm auki, ja käyrät tosiaan näytti mitä näytti. Kahdeksan jälkeen pöydällä maatessa meni lapsivedet ja sillä samalla supistukset kertaantus jollain tsiljoonalla. Kätilö totes vaan, et nyt ei tarvikaan miettiä mitä teidän kanssa tehdään ja meni varaan meille synnytyssalia. Hyvä että pääsin sinne käveleen, supistuksia tuli koko ajan. Synnytyssalissa oltiin hieman ennen puolta yhdeksää ja kätilö pyysi anestesialääkäriä laittaan epiduraalia. Paine kuitenkin kasvoi ja ennen kuin lääkäri pääsi paikalle oli jo liian myöhäistä epiduraalille ja laittovat kohdunkaulanpuudutteen (aivan järkyttävä laitettava niissä supistuskivuissa, ja laitto sattui!! Lisäksi siitä ei ollut MITÄÄN hyötyä, kipu oli täysin samanlaista!!)</p><p>Yhtäkkiä pöllähti paikalle lääkäreitä ja hoitajia, ilman että tiesin yhtään että mitä oli tekeillä. "Mene kyljelleen." "Mene kontalleen." "Imukuppi esille". Soitto leikkaussaliin. Josain vaiheessa sain selville että vauvan sydänäänet tosi heikot. "Jos vauva ei pian korjaa, joudutaan menemään leikkaukseen". Aattelin, et jos mä vähän ponnistan? Ponnistin ja sydänäänet korjaantu! (olin niin ylpeä itsestäni, äidinvaisto on mieletön) Ei tarvittu imukuppia, saatika leikkausta. Olin kokonaan auki ja sain ponnistaa. Ponnistusvaihe kesti 2min. Onneks! En olis sitä kipua kestäny yhtään kauemmin. Aikasemmin epiduraalin johdosta en oo tuntenu ponnistuskipua. Se oli aivan tajutonta. (muoks* Lisäys; En saanu ainuttakaan tikkiä ja mietin vaan et mitenköhän venähtäneet mun paikat onkaan <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> )</p><p>Noh, lapsen napanuora niin lyhyt, että ei saatu nostettua edes vatsalle. Kätilö kertoi, että jos istukka ois ollu vähänkään korkeemmalle kiinnittyny, lapsi ei ois päässy ulos. </p><p>Mut en häntä kuitenkaan ois rinnalle ees saanu. Kaikki kävi niin nopeeta (tosiaan salissa vähän ennen puolta ysiä ja vauvan syntymäaika 8.50) että lapsen keuhkoista ei ehtiny lapsivedet poistuun ja hengitys oli vaikeeta. Hänet vietiin napanuoran leikkauksen jälkeen tarkkailuun ja siitä parin tunnin päästä teholle koska saturaatioarvot ei noussu tarpeeks. </p><p>Itse olin jalat pystyssä salissa. Synnytys tosiaan niin nopee, et istukka ei "tajunnu" että vauva syntyny, eikä meinannu irrota. Jälkivaihe 1.5h... Taas väläyteltiin leikkaussalia ym. Ja vitsi sitä pistosten ja kohdun painelujen määrää mitä siinä 1.5 tunnissa oli. Itkin kivusta ja epätoivosta.. En tienny mitä vauvan kanssa tapahtuu, joutuuko tässä ite vielä leikkaukseen ja mitä.. Noh istukka lopulta irtos ja verta tuli samalla paljon. Lähestulkoon menetin tajuntani, ja taas oli sali täynnä ihmisiä. Tipan avulla kuitenkin olo korjaantus. Oksensin vielä jostain syystä ja torstai menikin sängyssä maaten ja itkien..</p><p></p><p>Perjantaina kolmen jälkeen sain vauvan viereeni, mutta vasta lauantaina todella rakastuin. Olin sitä ennen tosi sekavissa tunnelmissa.. Lauantaina lähettin jo kotiinkin. Pe-la yö oli aivan kaaottinen. Ekaks oma vauva itki 6h ja sen jäkeen itki toisten vauvat, äidit kuorsas, hoitajat ramppas ym.ym.ym. Nukuin sinä yönä varmaan tunnin ja olin aivan valmis kotiin! Aiemmilta kerroilta on vaan hyviä muistoja sairaalasta ja huonetovereista, nyt olin aivan kypsä.</p><p></p><p>Vieläkin spesiaali paljon itkettää, kun näen/ luen että vauva saatu suoraan rinnalle. Tunnen et menetin ison osan kokemuksesta joka kuuluu synnytykseen. Nytkin alkaa itkettään..</p><p></p><p>Onneksi kaikki nyt hyvin! Arki haastavaa vauvan ja 1.5v.n kanssa, oman lisänsä tuo toi 8v. esimurkkuikänen. Oon tosi väsyny, mut kuitenkin ikionnellinen mun kolmesta tytöstä <3</p><p></p><p>kaarja ja tyttö 3vk 2pv</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="kaarja, post: 27195596, member: 70241"] [B]Onnittelut[/B] vauvansa saaneille! <3 Ja isot [B]tsempitykset[/B] vielä odottaville! Jospa mäkin [B]synnytyskertomusta[/B] nyt vähän raapustelisin, kun molemmat pienet nukkuu. Keskiviikkona 29.9 aamulla kuopus heräs itkeen jo ennen kuutta. Aattelin et meen hänen huoneen sohval hetkeks lepäileen, jos rauhottus viel nukkuun. Siinä sit josain vaiheessa tunsin, et nyt tuli jotain märkää enemmänkin. Oli pimeää, ja aattelin heti et oli lapsivettä. Siinä jännittyneissä fiiliksissä makoilin viel hetken, ku kuopus ei ollu uudelleen vielä nukahtanu, mut haki kyllä unta. Kului aikaa ja aattelin et nyt on kyllä pakko nousta, otin tytön ylös sängystä ja menin vessaan. Voitte kuvitella sen säikähdyksen kun tajusin että olikin verta.. Soitin miehelle, joka tuli kyytiä antaan, ja lähettiin sairaalalle. Käyrille ja tukimuksiin, syy ei selvinny, joten kotiin. Suht sekavissa tunnelmissa meni se keskiviikko, kuitenkin melko normaali arkipäivä loppujen lopuksi. Illalla alko vähän supisteleen, mutta menin nukkuun puolilta öin ja sainkin nukuttua puol neljään kunnes alko jo hieman tuntuun supistukset. Nousin ylös, hengailin koneella ym. Mieskin havahtu neljän jälkeen, eikä saanu enää unta. Viiden jälkeen alko oleen selvää, et varmaan lähtö tulee, joskaan supistukset ei vieläkään kovin kipeitä ollu. Hieman ennen kuutta soitin äidille et tulis kattoon vanhempia lapsia ja seitsemän aikaan oltiin sairaalalla. Supistukset ei vieläkään mitään ihan kauheen kovia, ja niitä käyrään piirtykin ilmesesti aika vähän, vaikka niitä kyllä tulikin ihan säännöllisesti. Kätilö kuitenkin mietti lähettäisikö vielä kotiin, koska olin vain 3cm auki, ja käyrät tosiaan näytti mitä näytti. Kahdeksan jälkeen pöydällä maatessa meni lapsivedet ja sillä samalla supistukset kertaantus jollain tsiljoonalla. Kätilö totes vaan, et nyt ei tarvikaan miettiä mitä teidän kanssa tehdään ja meni varaan meille synnytyssalia. Hyvä että pääsin sinne käveleen, supistuksia tuli koko ajan. Synnytyssalissa oltiin hieman ennen puolta yhdeksää ja kätilö pyysi anestesialääkäriä laittaan epiduraalia. Paine kuitenkin kasvoi ja ennen kuin lääkäri pääsi paikalle oli jo liian myöhäistä epiduraalille ja laittovat kohdunkaulanpuudutteen (aivan järkyttävä laitettava niissä supistuskivuissa, ja laitto sattui!! Lisäksi siitä ei ollut MITÄÄN hyötyä, kipu oli täysin samanlaista!!) Yhtäkkiä pöllähti paikalle lääkäreitä ja hoitajia, ilman että tiesin yhtään että mitä oli tekeillä. "Mene kyljelleen." "Mene kontalleen." "Imukuppi esille". Soitto leikkaussaliin. Josain vaiheessa sain selville että vauvan sydänäänet tosi heikot. "Jos vauva ei pian korjaa, joudutaan menemään leikkaukseen". Aattelin, et jos mä vähän ponnistan? Ponnistin ja sydänäänet korjaantu! (olin niin ylpeä itsestäni, äidinvaisto on mieletön) Ei tarvittu imukuppia, saatika leikkausta. Olin kokonaan auki ja sain ponnistaa. Ponnistusvaihe kesti 2min. Onneks! En olis sitä kipua kestäny yhtään kauemmin. Aikasemmin epiduraalin johdosta en oo tuntenu ponnistuskipua. Se oli aivan tajutonta. (muoks* Lisäys; En saanu ainuttakaan tikkiä ja mietin vaan et mitenköhän venähtäneet mun paikat onkaan ;) ) Noh, lapsen napanuora niin lyhyt, että ei saatu nostettua edes vatsalle. Kätilö kertoi, että jos istukka ois ollu vähänkään korkeemmalle kiinnittyny, lapsi ei ois päässy ulos. Mut en häntä kuitenkaan ois rinnalle ees saanu. Kaikki kävi niin nopeeta (tosiaan salissa vähän ennen puolta ysiä ja vauvan syntymäaika 8.50) että lapsen keuhkoista ei ehtiny lapsivedet poistuun ja hengitys oli vaikeeta. Hänet vietiin napanuoran leikkauksen jälkeen tarkkailuun ja siitä parin tunnin päästä teholle koska saturaatioarvot ei noussu tarpeeks. Itse olin jalat pystyssä salissa. Synnytys tosiaan niin nopee, et istukka ei "tajunnu" että vauva syntyny, eikä meinannu irrota. Jälkivaihe 1.5h... Taas väläyteltiin leikkaussalia ym. Ja vitsi sitä pistosten ja kohdun painelujen määrää mitä siinä 1.5 tunnissa oli. Itkin kivusta ja epätoivosta.. En tienny mitä vauvan kanssa tapahtuu, joutuuko tässä ite vielä leikkaukseen ja mitä.. Noh istukka lopulta irtos ja verta tuli samalla paljon. Lähestulkoon menetin tajuntani, ja taas oli sali täynnä ihmisiä. Tipan avulla kuitenkin olo korjaantus. Oksensin vielä jostain syystä ja torstai menikin sängyssä maaten ja itkien.. Perjantaina kolmen jälkeen sain vauvan viereeni, mutta vasta lauantaina todella rakastuin. Olin sitä ennen tosi sekavissa tunnelmissa.. Lauantaina lähettin jo kotiinkin. Pe-la yö oli aivan kaaottinen. Ekaks oma vauva itki 6h ja sen jäkeen itki toisten vauvat, äidit kuorsas, hoitajat ramppas ym.ym.ym. Nukuin sinä yönä varmaan tunnin ja olin aivan valmis kotiin! Aiemmilta kerroilta on vaan hyviä muistoja sairaalasta ja huonetovereista, nyt olin aivan kypsä. Vieläkin spesiaali paljon itkettää, kun näen/ luen että vauva saatu suoraan rinnalle. Tunnen et menetin ison osan kokemuksesta joka kuuluu synnytykseen. Nytkin alkaa itkettään.. Onneksi kaikki nyt hyvin! Arki haastavaa vauvan ja 1.5v.n kanssa, oman lisänsä tuo toi 8v. esimurkkuikänen. Oon tosi väsyny, mut kuitenkin ikionnellinen mun kolmesta tytöstä <3 kaarja ja tyttö 3vk 2pv [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 9 9 4
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Vasemmiston nettiboikottiöyhötykset julkkiksia vastaan epäonnistuvat jatkuvasti
Tänään 17:35
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Tänään 16:58
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Jälleen uusi paratiisisaari jonka turistit pilasivat
Tänään 16:42
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Final Sale, Fresh Döner, Walk In- päivä; Oulun Rotuaarilla ainoat suomenkieliset kyltit eurovaalimainoksia
Tänään 14:39
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Miksi Suomen ainoa politiikan supertähti syttyi Demareihin?
Tänään 14:09
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Ei tänäänkään tuulivoimaa...
Tänään 13:48
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
7.
"Trump kätteli ja tervehti ihmisiä kävellessään kohti istumapaikkaansa ja sai yleisöltä valtavat suosionosoitukset."
Tänään 13:38
vierailija
18 Viestiä
Aihe vapaa
8.
USKOMATONTA! Vasemmiston trollitehdas jauhaa ja jauhaa persuista
Tänään 13:37
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Tänään 08:34
Luettu: 293
Aihe vapaa
2.
"Trump kätteli ja tervehti ihmisiä kävellessään kohti istumapaikkaansa ja sai yleisöltä valtavat suosionosoitukset."
Started by vierailija
Tänään 13:38
Luettu: 146
Aihe vapaa
3.
Kadonneen makkaran metsästys!
Started by Rätti Väsynyt
Tänään 08:58
Luettu: 126
Aihe vapaa
4.
Äärioikealla oleva Nalle Walhroos kehui Perussuomalaisten ajamaa hyvätuloisten suosimis politiikkaa
Started by vierailija
Tänään 12:57
Luettu: 121
Aihe vapaa
5.
"Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta"
Started by vierailija
Tänään 11:27
Luettu: 120
Aihe vapaa
6.
USKOMATONTA! Vasemmiston trollitehdas jauhaa ja jauhaa persuista
Started by vierailija
Tänään 13:37
Luettu: 117
Aihe vapaa
7.
UKKO
Started by vierailija
Tänään 07:25
Luettu: 107
Aihe vapaa
8.
Onko rakennekynnet riski raskaana?
Started by vierailija
Tänään 13:24
Luettu: 106
Lapsen saaminen
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
"Trump kätteli ja tervehti ihmisiä kävellessään kohti istumapaikkaansa ja sai yleisöltä valtavat suosionosoitukset."
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
2.
Tunnetteko pyhyyttä metsässä ?
Latest: Echo
4 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
4.
Haaveena vauva 2025
Latest: burkei
6 min sitten
Lapsen saaminen
5.
Syyskuiset 2024
Latest: vierailija
11 min sitten
Lapsen saaminen
6.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
7.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
8.
"”Kun joku ääliö vasemmalta esittää veronkorotuksia” – Björn Wahlroos kertoo, mitä Suomessa ei tajuta"
Latest: vierailija
23 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Syyskuun Söpöliinit 2012 - MEIDÄN KUU!!
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu