Syyllistetäänkö muitakin 1-lapsisia perheitä?

["Yhden lapsen äiti"]

Vai onko meidän perhe ainoa. Omasta tahdostamme yksi lapsi, sen verran mitä pystymme hoitaa niin taloudellisesti kuin henkisiltä voimavaroiltamme.

Aina saa kuulla: Milloin syntyy toinen? Pitää olla särkymävara. Lapsesta tulee epäsosiaalinen. Lapsi on katkera aikuisena kun ei ole sisaruksia. JNE...

Olemmeko ainoa perhe joka kuulee tuollaista? Miltä se teistä tuntuu??

 

["Sadie"]

Tuttua on. Veetuttaahan tollanen muiden puuttuminen meidän päätöksiin.
Ja tota särkymävaraa mä en ymmärrä, kuka hitto voi ajatella saatikka sanoa noin?!?!?

 

["Sirkkeli"]

Mikä helevetin särkymävara?!? Että jos lapselle sattuu jotain, niin on muita lapsia vai? Ei nyt tajua.
Joo, mua ei ole ainakaan syyllistetty.

 

[ok]

Joo, lapsesta tulee kuulemma omituinen kun ei ole sisaruksia. Lapsi on vähän ujo, ja siitä jaksavat tuttavat joilla useampi lapsi, aina sanoa, että "kun ei ole tottunut sisarusten kanssa riehumaan" jne. Jotkut ovat silmät pyöränä ihmetelleet, että "ettekö te tee toista?" ihan kuin se olisi jotain tosi omituista, jota pitää selitellä.

Useimmat ovat kuitenkin ihan coolisti, eivät edes oma-aloitteisesti kysy. Mutta jotkut ovat näitä valopäitä.

 

["pieras"]

Eikä nää päivittelijät tajua että aina niitä lapsia ei myöskään niin vaan TEHDÄ. Onneksi me ollaan avoimesti puhuttu meidän lapsettomuudesta, joten en joudu listimään ketään uteluiden takia

 

[Juuh]

Jonkin verran tulee kuraa niskaan mutta ei pahasti eikä kovin monelta. Lähinnä piilovittuillaan tyyliin kuinka " meidän Eino ja Reino on tottuneet jakamaan lelujaan, se on tuo sisarus kyllä niin hyvä olla olemassa"

 

["Ketjun aloittaja"]

Eräs kahden lapsen äiti sanoi että pitää olla särkymävara. Heillä siis varmaan nuorempi tehty siksi että jos vanhempi lapsi vaikka kuolee niin on edes joku... Itseäni surettaa ja suututtaa tuollainen.
Ja toinen mitä eräs muu kahden lapsen äiti sanoi, ensimmäiselle piti tehdä leikkikaveri ettei itse tarvitse koko ajan olla leikkimässä lapsen kanssa.. Eli toinen lapsi tehty toiselle viihdykkeeksi.. Kiva...
Me voisimme saada vielä lisää lapsia, mutta emme halua, koska kumpikaan ei jaksaisi uudestaan yövalvomisia ym. Mieluummin hoidamme hyvin yhden ja rakkaudella kuin kaksi joista vain ensimmäinen on toivottu ja toinen tehty joistain muiden sanelemista "järkisyistä".

 

[hhhh]

Eikun ihanaa, että olette onnellisia yhden lapsen vanhempia! Varmasti kaikenlaista kommenttia tulee (sitä nyt tulee jos on kaksi lasta, tai jos ei oo lapsia ollenkaan, tai jos ei oo kumppania, tai jos on eronnut jne.), mutta ne voi jättää omaan arvoonsa. Perheitä ja tilanteita on niin monenlaisia, ja eihän se lapsi nyt epäsosiaaliseksi kasva, jos sillä on kavereita!

 

["Vieras"]

Minusta se särkymävara tarkoittaa sitä että jos Minulla olisi yksi lapsi joka kuolisi niin en varmaan selviäisi siitä, en mitenkään. Nyt ajattelen että vaikka esim tämä syntymätön vauva kuolisi kohtuun nikn selviäisin siitä kyllä, olisi pakko selvitä ja olla edelleen äiti kahdelle muulle.

 

[Yhden lapsen politiikka]

Parempi ettei hanki sitä ensimmäistäkään niin säästyy tällaisilta akkojen marmatuksilta. Olisitte ajatelleet etukäteen!

 

["Vieras"]

Mikä hiton särkymävara?! vaikka minulla on kohta seitsemän lasta ni en käsitä tuota. En yhtään antais pois ja kukaan ei korvaa toista.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";29010108]Minusta se särkymävara tarkoittaa sitä että jos Minulla olisi yksi lapsi joka kuolisi niin en varmaan selviäisi siitä, en mitenkään. Nyt ajattelen että vaikka esim tämä syntymätön vauva kuolisi kohtuun nikn selviäisin siitä kyllä, olisi pakko selvitä ja olla edelleen äiti kahdelle muulle.[/QUOTE]

Mä en todellakaan käsitä tuota ajatusta. Mä surisin jokaista lasta. Minusta tuo on loukkaavaa ajatusta.

 

["jeah"]

Ei ole syyllistetty mutta säälitelty on! Kun sanon että mulla on YKSI lapsi (eikä siis "VAIN" yksi lapsi, se ei ole mitään "VAIN" ), saan osakseni sääliviä katseita. Että voivoi, eikö enempää. Ei, eikä tule. Kun en enempää saa(nut). Olisin enemmän halunnut, mutta olen tosi onnellinen yhdestä.

Tyttö on jo teini-ikäinen, ei ole ujo eikä epäsosiaalinen - jos nyt joku viittaa siihen, että nämä ominaisuudet tulevat ilman muuta mukaan kuvioon kun ei ole sisaruksia. Itselläni on 2 sisarusta ja olen aina ollut paljon ujompi. Se on ominaisuus, eikä johdu sisarusten määrästä. Tyttö oli jo ihan pienestä pitäen hyvin sosiaalinen ja peloton luonne. Ehkäpä yksinäinen puu kasvaa vahvaksi Onko se niin paha ?

Särkymävara-puheet on idioottimaisia. Jos sillä viitataan johonkin karmivaan mahdollisuuteen, että lapsi kuolee ennen vanhempaansa, niin onpa itsekästä ajattelua (=lapsia "tehdään", jotta ITSELLÄ olisi hyvä mieli).

 

[kepsis]

Syyllistyminen asiassa mikä ei kuulu kenellekkään muulle, eikä koske ketään muuta, eikä ole lakia vastaan on totaalisen täysin turhaa ajanhukkaa.

Miksi ihmiset ei vaan osaa sanoa "haistappa paska ja palataan asiaan kun osaat olla tunkematta nenääsi paikkoihin jotka ei sinulle kuulu"

 

[ok]

Ehkä se särkymävara oli vitsi. Kohde ehkä huonosti valittu.

 

["vieras"]

Meillä on yksi lapsi miehen tahdosta ja kyllä sitä syyllistämistä tulee. Juuri, että lapsella pitää olla leikkikaveri, tulee hemmoteltu, ei osaa jakaa jne. Olen myös kuullut tuon perustelun, että pitää olla kaksi lasta, jos toinen kuolee, niin jää edes yksi.

 

["vieras"]

[QUOTE="Ketjun aloittaja";29010087]Eräs kahden lapsen äiti sanoi että pitää olla särkymävara. Heillä siis varmaan nuorempi tehty siksi että jos vanhempi lapsi vaikka kuolee niin on edes joku... Itseäni surettaa ja suututtaa tuollainen.
Ja toinen mitä eräs muu kahden lapsen äiti sanoi, ensimmäiselle piti tehdä leikkikaveri ettei itse tarvitse koko ajan olla leikkimässä lapsen kanssa.. Eli toinen lapsi tehty toiselle viihdykkeeksi.. Kiva...
Me voisimme saada vielä lisää lapsia, mutta emme halua, koska kumpikaan ei jaksaisi uudestaan yövalvomisia ym. Mieluummin hoidamme hyvin yhden ja rakkaudella kuin kaksi joista vain ensimmäinen on toivottu ja toinen tehty joistain muiden sanelemista "järkisyistä".[/QUOTE]

Tulipa vaan mieleen, että otatko sä kaikki jutut HIEMAN liian vakavasti...

tuo särkymävarajuttu nyt on vanha VITSI. Samaten monesti sanotaan että toiselle piti tehdä kaveri, mutta harvapa sitäkään nyt tosissaan tarkoittaa.

Lähinnä tulee myös mieleen että oletko ihan sinut itsesi ja valintojesi kanssa, kun noin kovin asiaa mietit. Kyllä meille monenkin lasten vanhemmille tulee kaikenlaisia kommentteja, mutta enpä niitä sen kummemmin ees muistele.

 

["Ketjun aloittaja"]

Täsmennystä tuohon kuka minulle sanoi, kyseessä on yli 80-vuotias mummo, joka ei todellakaan vitsaillut. Hänellä on kaksi lasta, aikuisia siis tietenkin.En mielestäni ota kaikkia juttuja vakavasti ja jos joku ystäväni vaikka näin laukaisisi, ymmärtäisin että se on vitsi. Tältä mummolta se ei siis sitä ollut.

Olen jo sanonut että olen itse tyytyväinen yhteen lapseen, samoin mieheni, kyseessä ovat siis muut ihmiset joilla itsellään on useampia lapsia ja jotka kritisoivat valintaamme. Ilmaisit että mietin noin kovin asiaa. Kyllä tämä palsta on ihan sitä varten että tällaista saa miettiä ja näköjään asiallisia kommentteja on paljon tullutkin.

 

["poikia3"]

Kyllähän sitä syyllistetään myös lapsettomia (itsekkäitä, kun eivät hanki lapsia), yhden lapsen vanhempia (kun pitää sisarus olla), kahden lapsen vanhempia, ainakin jos lapsilla iso ikäero tai lapset samaa sukupuolta ( ei ole leikkikaveria, tai pitäisihän se tyttö tai poika vielä) ja kun lapsia on enemmän kuin 2 (lisääntymiskäsky ei tarkoittanut että teidän piti tehdä se yksin).

Eli on lapsiluku mikä tahansa, aina siitä voi syyllistää.

 

[vaikeaa on]

tottahan se kyllä on että yhden lapsen perheen lapsella on paljon uutta opittavaa maailmasta ja hän sen oppii kovimman kautta.
Ihan sillä että jotuu jopa ottamaan muut ryhmässä huomioon, omalla vapaa-ajallaankin siellähiekkalaatikolla kun koulussa luokassa.
Hän joutuu oppimaan että hän ei ole enään se yksin joka saa asiat läpi vaan joutuu jakamaan.
Ja kyllä, minulle on moni yhden lapsen perhe vastannut että kyllä meidän Liisa ja kyllämeidän Petteri osaa mutta niin ontullut sosiaalisia ongelmiakun lapsi koulun aloittanut. Ei uskota että lapsi ei osaa käyttäytyä tunnilla ym vaan vikahan on opettajian ja muiden henkilökunnan sillä eihän perheellä mitään ongelmia (yhden lapsen kanssa) kotona ole kun lapsi saa jakamattoman huomion. Ja tähän on sitten ihan turha verrata jotain vauvamuskareita joissa on käyty kuinka hellatelttu se Liisa tai Petteri siellä oli, nyt ei ole vanhemmat näkemässä, lapsi saa ensikerran koetella rajojaan.

 

["vieras"]

Olen kyllästynyt kuulemaan paskajuttuja että ainoasta lapsesta tulee itsekäs, epäsosiaalinen, ei osaa jakaa jne.
Mun ainoa poikani on 5-vuotias. Menee heti leikkikentällä innoissaan muiden mukaan leikkimään. Kaverini lapset 2 kpl nyhjäävät vaan keskenään ja pelkäävät muita lapsia kun ovat niin tottuneet leikkimään kahdestaan.

Jos pojallani on vaikka karkkipussi niin jakaa siitä heti vanhemmille, isovanhemmille, kavereille jne. Sisarusten olen nähnyt tappelevan joka suupalasta ja hirveä huuto seuraa jos toinen saa jotain enemmän...

 

[ananasäiti]

Sama juttu, meilläkin vain yksi poika ja tämän sosiaalisempaa lasta et löydä... Tietäisitte jos näkisitte...

Ongelmia voi tulla useampilapsisille perheillekin, ja siellä niitä ongelmia vasta onkin kun lapsia on 15 etkä voi mitenkään ehtiä huomata kaikkia... Parempi yksi haluttu kuin monta esim. anopin tai uskonnon painostuksen alla tehtyjä.

 

[yhdyn]

Eläkää vaan kuplassanne kun lapsenne käyttäytyy hyvin ja kauniisti vanhempiensa nähden, vaan kun ei vanhempia näköpiirissä on käyttäytymistä näille vanhemmille juurikin vaikea selittää

 

["vieras"]

[QUOTE="Yhden lapsen äiti";29010014]Vai onko meidän perhe ainoa. Omasta tahdostamme yksi lapsi, sen verran mitä pystymme hoitaa niin taloudellisesti kuin henkisiltä voimavaroiltamme.

Aina saa kuulla: Milloin syntyy toinen? Pitää olla särkymävara. Lapsesta tulee epäsosiaalinen. Lapsi on katkera aikuisena kun ei ole sisaruksia. JNE...

Olemmeko ainoa perhe joka kuulee tuollaista? Miltä se teistä tuntuu??[/QUOTE]

No siis, mitä outoa tuossa on. Tottahan se on että ei voi perheeksi sanoa jos vaan yksi lapsi, jokin asuinyhteisö se vaan on. Vituttaa kun yksilapsest itseänsä niin kovasti perheeksi sanovat vaikka eivät kyllä varmasti ole.

 

["vieras"]

Sama juttu, meilläkin vain yksi poika ja tämän sosiaalisempaa lasta et löydä... Tietäisitte jos näkisitte...

Ongelmia voi tulla useampilapsisille perheillekin, ja siellä niitä ongelmia vasta onkin kun lapsia on 15 etkä voi mitenkään ehtiä huomata kaikkia... Parempi yksi haluttu kuin monta esim. anopin tai uskonnon painostuksen alla tehtyjä.

1tai 15