syyllinenkö?

Lasteni isä,ex-mieheni teki itsemurhan muutama kuukausi sitten.Onko kellään samanlaisia kokemuksia?
Jos haluat keskustella,laita yksityispostia...

 

Ei missään nimessä sinun vikasi.
Jokainen tekee omat ratkaisunsa, ja jos ex-miehesi oli sitä mieltä että tämä ratkaisu oli hänelle oikea ja toivottavasti harkittu ettei päähänpisto, niin ei kenenkään pidä siitä ottaa syitä niskoilleen tai myöskään tuomita ratkaisua.
Itse ainakin olen sitä mieltä, että jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään, vaikka ratkaisuna itsemurha valitettava onkin, ei syy sinun ole.
Toivoisin että itsemurhaa hautova ihminen kykenisi ajoissa hakemaan apua ja päätyisi toisenlaiseen ratkaisuun, tuo itsemurha on turhan lopullinen ratkaisu ja kaataa usein vain ongelmat jäljelle jäävien niskaan ( usein myös syyllisyyden ) kait siinä usein on kyse jonkinlaisesta pakenemisesta tai avunpyynnöstä. Monesti on vain mahdotonta "nähdä" ajoissa toisen avuntarve, varsinkin kun usein he jotka sitä tosissaan harkitsevat harvoin mainostavat sillä.
Jos tunnet surua tai kaipausta niin sure vain rauhassa, mutta älä syyllistä itseäsi.

:hug:

 

\

Lasteni isä,ex-mieheni teki itsemurhan muutama kuukausi sitten.Onko kellään samanlaisia kokemuksia?
Jos haluat keskustella,laita yksityispostia...

Helppoa on sanoa ettei ole sinun vikasi....tottahan se on, ei itsemurhaan löydy ketään syyllistä, syyllinen on itsemurhan tehnyt itse. Mutta olen itse miettinyt, että jos ex-mieheni päättäisi elämänsä tuolla tavoin, varmasti potisin syyllisyyttä ja miettisin että miksi ei tehtykään niin ja niin...olen salaa pelännyt että ex tekisi jotain itselleen, sen verran tuskainen ja epätoivoinen on erostamme, mutta luulen että rakastaa liikaa itseään ja elämäänsä, ettei moista ryhdy tekemään, ainakin toivon niin...tosin olen välillä toivonut hänen kuolevan, pakko myöntää, sen verran paljon hän meitä kuitenkin on ehtinyt satuttaa....

 

Sanokaa niille etteivät ainakaan rekan alle aja jos ...... meinas mennä meiltäkin isä tuossa reilu vuosi sitten kun yks ajoi alle......Minussa tuo herätti ainakin vain kiukkua noin raukkamaista ratkaisua kohtaan, kun ei jaksa ajatella ketään muuta kun omaan "surkeutaan" vaan, kyllä ymmärtäisin eutanasia tyyppisen itsemurhan kun olisi sairas, eikä toivoa olisi, kauheat kivut tms. mutta se kun terve ihminen "pelkkien " tunne ja ihmissuhdesotkujen takia käy noin epätoivoiseksi on minusta heikkoutta ja raukkamaisuutta, sen verran pitää itseensä uskoa että kannattaa apua hakea ja edes "katsoa" olisiko tulevaisuudessa jotain parempaa.SIIS MINUSTA ITSEMURHA ON AINA KO. HENKILÖN OMAA VOIMATTOMUUTTA, MIELEN HEIKKOUTTA TAI SAIRAUTTA, RIIPPUVUUKSIEN SEURNNAIS VAIKUTUKSIA TMS.sE ETTÄ KAKSI IHMISTÄ EI SOVI YHTEEN EI OLE KENENKÄÄN SYY, EIKÄ SEKÄÄN JOS MIELI EI KESTÄ EROA TAI SIIHEN LIITYVÄÄ TUSKAA YM.NIIN VAIN SATTUI SEN YKSILÖN KOHDALLA OLEMAAN ETTÄ MITTA TULI TÄYTEEN JA SE VIIMEINEN "OLJENKORSI" VOI SITTEN OLLA JOKU TAPAHTUMA MIKÄ JÄTTÄÄ LÄHEISILLE SYYLLISYYDEN.... SE MONESTI ON ITSEMURHAN TEHNEEN TARKOITUSKIN......IKÄÄNKUIN VIIMEINEN KOSTO KÄRSIMYKSISTÄNI,JOISTA YLEENSÄ SYYTETÄÄN TOISIA OLI SE AIHEELIISTA TAI EI... SIIS ÄLÄ SYYLLISTÄ ITSEÄSI.kÄY LÄPI SURU VIHA JNE ....VOIMIA SINULLE