Syömisen vaikeus - apua kaivataan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Elli Epätoivo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Elli Epätoivo

Vieras
Heippa,

nyt kaivattaisiin neuvoja, vertaistukea.... neuvolasta eivät osaa mitään kovin järkevää sanoa. Minulla on 9 kk, todella temeperamenttinen, ihana vauva. Hän päätti 4 kk iässä että rintamaito ei kelpaa, vain pullo. Lypsin pitkään, mutta siis nyt mennään korvikkeella. Nyt se samainen "rintaraivo" on siirtynyt lusikkaraivoksi, eli syöminen on ihan hemmetin vaikeaa. Pää kääntyy lusikan edessä uskomattoman tarmokkaasti, ja syöminen onnistuu "huijaamalla" erilaisin keinoin, pöydän ympärys on kuin pienimuotoinen huvipuisto nykyään. Ja sitten moni ruoka (erityisesti ne missä on perunaa) tulee kyllä ulos, jos nyt on sattunut suuhun menemään, eli vauva sylkee ulos heti jos maku ei miellytä. Riisimurot, raejuusto, maissinaksut, kana, kala, makaroonit menee kyllä mainiosti alas jos hän saa napsia ne itse pöydältä suuhun, mutta eihän esim. puuroa tai vihannessoseita näin voi syöttää. Lastenlääkäri (olimme muista syistä lääkärillä) neuvoi sekoittamaan öljyä kaikkeen ruokaan jotta kaloreita tulee tarpeeksi, kun kerralla ruokaa saa menemään alas niin vähän. Mä niin toivoisin, että joskus tuo suostuisi syömään kiltisti ja vapaaehtoisesti muutakin kuin mangojogurttia (tämä menee alas kitisemättä kunhan se ensimmäinen lusikka on saatu alas....). Joten, nyt kaipaisin tietoja siitä onko muilla ollut näin hankalia/nirsoja syömäreitä? Meneekö ohi? Mitä muita kikkoja voisi olla avuksi...?
 
Kylläpä kuulosti tutulta!

Meidän poika aloitti myös rintaraivarit 4kk iässä, suostui syömään rinnasta vain yöllä joten pumppailin muutaman kuukauden mutta kun 7kk iässä alkoi huutaa rinnalla myös yöllä siirryttiin kokonaan korvikkeeseen. Myös kiinteiden opettelu on ollut haastavaa, ja meilläkin meni syöminen siihen että kaikennäköistä lelua oli pöydällä ja lattialla, jostain syystä syöminen onnistui jos oli jotakin mielenkiintoista katseltavaa. Neuvolasta tuli sen verran kovaa palautetta niistä leluista että jätettiin ne pois noin 10 kk iässä, nyt tilalla on omat lusikat ja pikku lautanen sekä mukit. Ei yhtä hyviä kuin lelut, mutta edes jotakin saa olla kädessä... Ja ainut mikä meillä auttaa syömiseen on juuri se että saa itse laittaa ruokaa suuhun. Eli raejuustoa tai leivänpalanen pojan käteen, ja siinä välissä saan ujutettua muutaman lusikan myös "oikeaa" ruokaa suuhun. Usein pysyy sisällä, mutta on viime aikoina oppinut sylkemään ulos jos ei miellytä... Avokado on suurta herkkua, vaikka mikään muu ruoka ei sillä kerralla menisi alas niin avokadon kun näkee niin heti suu aukeaa. Poitsu on nyt hieman yli vuoden vanha, ja edelleen kamppaillaan usein ruokapöydässä. :)

En kauheasti osaa vinkkejä antaa sillä en ole niitä vielä itsekään keksinyt... Mutta kannattaa ehkä yrittää keksiä uusia ruokia mitä hän voi itse laittaa suuhun, voi antaa leivänpalasia, hedelmiä, pikkuhiljaa vaikka pieniä palasia nakkia. Makaronilaatikon sain menemään alas kun laitoin pienen pisaran ketsuppia jokaiselle lusikalle.

Tsempiää vain, kohtalontovereita kyllä löytyy!
 
Minä en oikein ymmärrä miksi vauvaa ylipäätään ruvetaan syöttämään lelujen kanssa. Ei lelun lelua syömistilanteisiin missään vaiheessa! eikä muuta leluihin rinnastettavaa, sillä ei 10 kk ikäinen ymmärrä lelun ja kupin eroa.
Tuskin nakkeja kannattaa syöttää vauvalle.
Onkohan vauvalla jotain henkistä vaikeutta kun ei syö?
 
Jos sormipalat menee niin niitä sitten! Erilaisia keitettyjä kasviksiä: bataattia, porkkanaa, parsaa, kukkakaalia, maissia,hernettä eteen ja hedelmiä ja leipää. Ei kait missään ole 'säädetty' että kasviksen pitää olla soseena? Muistan lukeneeni jostain vauva tms. lehdestä tällasesta sormipalaruokitusta lapsesta.

Mä olen sitä mieltä että tputtaminen ja pakottaminen on vain pahasta, kielteinen mielikuva jää helposti kummittelemaan. Ei se lapsi itteään nälkään nikellytä! =)

Ja säännölliset ruokarytmit kannattaa pitää. Lapsen nälkää mukaillen tietty.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tjaa tjaa:
Minä en oikein ymmärrä miksi vauvaa ylipäätään ruvetaan syöttämään lelujen kanssa. Ei lelun lelua syömistilanteisiin missään vaiheessa! eikä muuta leluihin rinnastettavaa, sillä ei 10 kk ikäinen ymmärrä lelun ja kupin eroa.
Tuskin nakkeja kannattaa syöttää vauvalle.
Onkohan vauvalla jotain henkistä vaikeutta kun ei syö?


voi apua. et voi olla tosissasi!

 
näköjään on sellaisten helppo tulla tänne sanomaan mielipidettään, joilla ei ilmeisestikkään ole vaikeasti syövää lasta. ei lapset nälkään kuole, sitä tuskin kukaan täällä luulee. se on vaan aika vaikeaa, jos yrittää päästä esimerkiksi maidon lipittämisestä eroon, kuten hyväksi jossain vaiheessa olisi. meillä lapsi ei suostu juomaan maitoa edes pullosta tai nokkamukista tai lasista tai ylipäänsä mistään, eli pelkällä tissillä hän pääasiassa elää vieläkin nyt 10 kk ikää. kyllä olisi kiva alkaa näitä rintaruokinta hetkiä vähentämään, mutta se on vaikeaa, koska lapsi ei suostu syömään kiinteitä. jotta edes jonkun verran tottuisi syömään kiinteitä, on pakko pitää niitä kaiken maailman mielenkiintoa herättäviä kapistuksia siinä pöydässä ja ujutella ruokaa suuhun puolihuomaamatta, jos lapsi itse nyplää leivänpalasta suuhunsa.

mutta ap, kyllä siis meitä muitakin ruoan parissa taistelijoita löytyy. pitää vain toivoa, että aika auttaa.
 
Meillä syötettiin esikoista seuraavasti:
koska mangosose oli ainoa, joka meni alas "helposti", niin joka toinen lusikallinen oli mangoa ja joka toinen ruokaa. En tiedä, onko ihan järkevä tapa, mutta näin sain syömään monipuolisesti.
Nyt nelivuotiaana syö kyllä pääsääntöisesti hyvin ja innokkasti maistelee myös uusia makuja, eikä tarvi aina sitä herkkua olla pöydässä;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja jiirisaha:
Meillä syötettiin esikoista seuraavasti:
koska mangosose oli ainoa, joka meni alas "helposti", niin joka toinen lusikallinen oli mangoa ja joka toinen ruokaa. En tiedä, onko ihan järkevä tapa, mutta näin sain syömään monipuolisesti.
Nyt nelivuotiaana syö kyllä pääsääntöisesti hyvin ja innokkasti maistelee myös uusia makuja, eikä tarvi aina sitä herkkua olla pöydässä;)

Satunnaisesti toimii myös meillä (kohta 9 kk tyty), mutta tosiaan vain silloin kun makea maistuisi mutta "kunnon ruoka" ei. Jos lapsella ei oikeasti ole nälkä niin sitten ei jipot auta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tjaa tjaa:
Minä en oikein ymmärrä miksi vauvaa ylipäätään ruvetaan syöttämään lelujen kanssa. Ei lelun lelua syömistilanteisiin missään vaiheessa! eikä muuta leluihin rinnastettavaa, sillä ei 10 kk ikäinen ymmärrä lelun ja kupin eroa.
Tuskin nakkeja kannattaa syöttää vauvalle.
Onkohan vauvalla jotain henkistä vaikeutta kun ei syö?



Hehheh! Meidän lapsella on sit ainakin "jotain henkistä vaikeutta" ;) Takkuaa tuo syöminen välillä aikalailla ja on todellakin ollut pakko ottaa kaiken maailman lelu/kirja yms. kikat käyttöön. Mitään kovin hyviä neuvoja mulla ei AP:lle kylläkään ole antaa. Mutta sen verran voin lohduttaa, että kyllä se ajan kanssa luultavasti alkaa helpottaa. Vaikeinta meilläkin oli ehkä n. 7-9 kk iässä ja vähitellen alkanut ruoka hieman paremmin uppoamaan, toki asian kanssa taistellaan edelleen ja tyttö nyt 1v1kk.
 
Kyllä yksivuotiaalle voi jo mielestäni nakkeja antaa, sellaiselta valmistajalta kuin Vataja löytyy kuorettomia täyslihanakkeja jotka ovat nitriittömiä, suolattomia, gluteenittomia ym.ym. - ihan hyvää vaihtelua myös lapselle opetella syömään monipuolisesti. Ei sitä kuitenkaan aina jaksa sitä "oikeaa" ruokaa laittaa, ja silloin nämä nakit ja perunamuusi on nopea ja helppo vaihtoehto. Ja kuten tuli todettua, toimii hyvin sormiruokana "hankalalle" syöjälle. Mutta jokainen tavallaan.

Tjaa tjaa:lle halusin vain todeta että ei niitä leluja ihan vain huvikseen sinne ruokapöytään tuo, vaan pakosta. Ilmeisesti sinulla on lapset syönyt hyvin - mutta siinä vaiheessa kun vauva vain huutaa naama punaisena eikä suostu edes sitä ensimmäistä lusikkaa maistaa, ja tämä voi jatkua vaikka kuinka kauan, niin äitinä tekee melkein mitä vain että se lapsi suostuisi syömään. Jos ei itse ole sitä nähnyt niin ei uskoisi että sama vauva on kyseessä joka hienosti avaa suunsa ja syö heti kun on jokin mielenkiintoinen asia kädessä. Jotkin lapset vain näyttäisivät tarvitsevan jotakin pientä puuhaa että jaksavat istua siinä ruokatuolissa. Onneksi löytyy myös muita jolle tilanne on tuttu ja jotka eivät heti tuomitse.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jäppi:
Minä olen jostakin lukenut, että varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt voivat johtaa syömis ongelmiin.

Mä luulen että jotkut vuorovaikutushäiriöt johtaa myös tällaiseen kommentointiin nettipalstoilla:-)
 

Yhteistyössä