Syöksysynnytys

Mua on alkanut pelottaa, että mitä taphtuu jos lapsi tulee niin vauhdilla, että emme ehdi sairaalaan.

Mulla on valitettavasti pari aiempaa kokemusta siitä, että hätäkeskuksesta ei olla saatu apua edes todellisessa hädässä. Toisessa ambulanssi ei tullut, vaikka potilaalla oli kaulavaltimo rikki - puhelua luultiin ilmeisesti juopuneen pilaksi - ja toisessa keski-ikäinen mies kuoli sydänkohtaukseen kun ambulanssi ei tullut ajoissa. Erityisesti tuon pilailuepäilyn jälkeen en jaksa luottaa että hätäkeskuksesta edes saa asiallista palvelua.

Onkos kellään kokemusta kuinka tuollainen nopea synnytys on käytännössä sujunut, kun ei olla ehditty sairaalaan.

Meillä on siis suvussa taipumusta nopeisiin synnytyksiin, tosin ei ihan syöksymisiin kuitenkaan.

 

Mulla synnytys kesti 2,5 tuntia ekasta supistuksesta lapsen syntymään. Sairaalassa oltiin noin 10 min ja suoraan sis saliin. Tultiin omalla autolla,kn sanoivat synnäriltä, et on nopein jos vaan päästään.

Miksi et vois mennä omalla autolla tai taksilla? Onko eka synnytys?

 

Juu, kyllä tarkoitus on mennä omalla autolla ja kyseessä on ensimmäinen synnytys.

Musta tää on ihan relevantti pelko, sillä esim. omalla äidillä synnytykset ovat olleet max 2 h mittaisia.

Neuvotaanko hätäkeskuksesta ? entä mitä jos napanuora on kaulan ympäri -voiko sen leikata kesken synnytyksen?

 

Kun synnytys käynnistyy, soitetaan synnytyssairaalaan. Siellä on synnytysten ammattilaiset. Periytyykö toi ominaisuus syöksysynnytyksiin? Mitäs neuvolassa sanoivat? tai ootko ollu jo sairaalaan tutustumassa? Paljonko on viiikkoja?

 

Ambulanssia ei yleensä lähetetä noutamaan edes synnyttävää naista. Ei vaikka kuinka suvussa olis syöksysynnyttäjiä.

Napanuoraa ei yleensä leikata, jos se on kaulan ympärillä. Löysätään vain.

 

Nyt ehdottomasti puhut tuosta pelostasi neuvolassa! Ja kun ja jos käyt etukäteen synnytyssairaalassa, puhut sielläkin. Siellä voidaan sulle täyttää kaavake, missä suunnitellaan synnytys ja toimineen mahdollisuuksien mukaan. Esim siihen lomakkeeseen tietoa mm siitä että sua pelottaa jos synnytät nopeeta ja että suvussa sellaista ilmenny.

Kokemuksesta tiedän että on kamalaa elää sellaisessa pelossa ja sen takia kävinkin pelkopolilla ja siitä oli kyllä hyötyä. Nyt la on keväällä ja pelottaa kyllä taas.. samoja pelkoja kuin sinulla. Just eilen miehelle juttelin että pitää varautua sitte siihen että otetaan pyyhettä ja lakanaa mukaan ku matka alkaa, siis jos syntyykin matkanvarrelle. Ja samoin mietin just tuota että mitä jos napanuora on kaukan ympäri että miten toimitaan jos syntyy vaikka autoon ja napanuora ois kaulan ympäri.

Tsemppiä meille! Peloista saa ja kannattaa puhua, et oo yksin

 

Minulla oli syöksysynnytys.
Ekat supparit, kun alkoivat soitin sairaalaan ja varasin paikan.
Sitten nukuin 2tuntia ja tilasin ambulanssin.
Matkalla rupattelimme niitä näitä(matkan kesto 20-30min)Kun alkoi tulemaan kovat supparit.
Meinasivat käännyttää ovelta, jolloin olisi syntynyt ambulanssiin, mutta sitten joku sanoi, että olen soittanut paikan ja
sängylle päästyä pari ponnistusta ja ulos.
Oli ihana synnytys verrattuna toiseen.
Tuollaista toivon nyttenkin
Ei sitä kannata pelätä.Mielestäni kivut olivat todella pienet verrattuna ensimmäisen synnytykseen.

 

vielä se asia, että yleensä, jos on ollut syöksysynnytys, se merkataan ylös ja otetaan huomioon jatkossakin,
niinkuin minullakin.

 

Mua on alkanut pelottaa, että mitä taphtuu jos lapsi tulee niin vauhdilla, että emme ehdi sairaalaan.

Mulla on valitettavasti pari aiempaa kokemusta siitä, että hätäkeskuksesta ei olla saatu apua edes todellisessa hädässä. Toisessa ambulanssi ei tullut, vaikka potilaalla oli kaulavaltimo rikki - puhelua luultiin ilmeisesti juopuneen pilaksi - ja toisessa keski-ikäinen mies kuoli sydänkohtaukseen kun ambulanssi ei tullut ajoissa. Erityisesti tuon pilailuepäilyn jälkeen en jaksa luottaa että hätäkeskuksesta edes saa asiallista palvelua.

Onkos kellään kokemusta kuinka tuollainen nopea synnytys on käytännössä sujunut, kun ei olla ehditty sairaalaan.

Meillä on siis suvussa taipumusta nopeisiin synnytyksiin, tosin ei ihan syöksymisiin kuitenkaan.

Itse synnytin kaksoseni keittiössä kun olin tekemässä ruokaa.Synnytys kesti n.46min.Se tapahtui niin että lapsivedet purskahti voimalla ulos.Olin ihan häimänä että mitäs nyt tapahtuu? Mutta sitten tajusin että nyt kaksoset ovat valmiita tulemaan maailmaan.Supistuksia tuli ja paljon.Huusin miehelleni että SYNNYTYS ALKAA! Mieheni juoksi paikalle ja sanoi että hengitä syvään ja ponnista kun sanon.Hengitin siis syvään ja pyysin meiheltäni vettä.Sain vettä ja mieheni sanoi että hän toimii kätilönä.Hän sanoi heti sen jälkeen että ponnista! Ja ponnistin minkä jaksoin ja sieltä esikoiseni tulikin!Mieheni otti kopin,leikkasi napanuoran ja kääri vauvan pyyhkeeseen (mitä hän oli tuonut) Sitten aloin ponnistaa koska minulla oli semmoinen tunne vaikka mieheni ei ollut sanonut että Ponnista! Ponnistusvaihe kesti kauan ja huolestuimme.Mutta viimeinhän se syntyi!Aloin itkemään ja nauramaan ilosta.En ikinä unohda sitä!

 

Vähän sama juttu kuin ennenaikainen siemensyöksy.

 

Vähän sama juttu kuin ennenaikainen siemensyöksy.

Sanoppa muuta, siemenet syöksyy maailmaan liian nopeasti.