Synnytystapasuunnittelu + haluan sektion...

Moikka!

Olen menossa tänään synnytystapasuunnitteluun. Olen käynyt pelkopolilla juttelemassa ja papereissani lukee, että haluan suunnitellun sektion. Minulla on painavat syyt. Minulle sanottiin, että synnytystapa-arviossa jos olen vielä samaa mieltä, minulle varataan uusi aika, jolloin ehdotetaan leikkausaikoja.

Nyt rupesin hirveesti pelkäämään. Mitä jos lääkäri sanoo, ettei suostu sektiota myöntämään? Toinen asia liittyy itse tutkimukseen. Viime lääkärikäynnillä raskausviikolla 26 sisätutkimus sattui aivan kamalasti. Sen jälkeen oli maha kipeä kolme päivää. Tekeekö lääkäri synntystapa-arvioinnissa sisätutkimuksen vaikka vaadin sektiota?

Toivottavasti joku vastaa ennen kuin lähden .

 

moi
mulle tehtiin sisätutkimus ja ultrattiin kunnolla ja kauan, painoarvioita varten yms ja vielä masun päältäkin koiteltiin miten vauva on.
(mulla oli perätila)

ja sit sain samalla kertaa parin viikon päähän sektioajan, joka tehtiin rv 38+5

 

Ilmotat vaan napakasti, ettet aio mieltäsi muuttaa, etkä suostu poistumaan ennen sektiopäätöstä.
Eli ei tuumaakaan periksi! Itse kieltäydyin myös pelkopolista ihan ton käännytyksen takia.

 

Kiitos vastanneille!
Sain sektioajan. Aikamoista kädenvääntöä se oli, mutta lääkäri suostui! Kertoi kauan sektion vaaroista ja yritti ihan selvästi mua käännyttää. Kun sanoin napakasti, ei lääkäri voinut kuin myöntyä. Lääkäri oli alatiesynnytyksen kannalla loppuun saakka.
Lääkäri merkkasi myös, että jos rupeaa syntymään etukäteen, tehdään sektio jokatapauksessa.

Lääkäri tunnusteli ensin mahaa, sitten teki sisätutkimuksen (ei sattunut niin paljon kuin pelkäsin, huh) ja lopuksi katsoi ultralla.

Aika kiireinen käynti. Olin vika asiakas ja jouduin odottelemaan melkein kaksi tuntia yli mun oman ajan...

 

no kerros nyt sit meille ne sektion vaarat,
kiinnostaa mua, koska mullehan ei annettu edes muuta vaihtoehtoa kuin sektio.
(jälkeepäin oli ihan oikea päätös jonka kannalla 3 eri lääkäriä oli.)

 

Sektiohan on iso leikkaus, jolloin voi periaatteessa sattua mitä vaan esim puudutuksien kanssa. Verenvuotojen riski on myös moninkertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Vauvoilla on todettu enemmän ongelmia mm lämmönsäätelyn ja verensokerien kans, kuin myös hengityksen kans. Lisäksi sitten imetys saattaa lähteä suonommin käyntiin ts maito nousee hitaammin.
Siinäpä joitain, mutta turvallisempi sektio on kuin alatiesynnytys jos äidin tai vauvan tila pakottaa turvautumaan siihen. Kaikinpuolin ja kummin vaan, Suomessa on turvallista synnyttää.

 

Jos kyseessä on ihan normaali synnytys, terve äiti, hyvä tarjonta yms. on sektio paljon huonompi vaihtoehto kun alatiesynnytys. Niin se vaan on että luontoäiti keksi nää hyvät systeemit eikä siinä meidän mukavuudenhalu paljoa paina, ei silleen että sektio mitään mukavaa olis, mutta vissiin meille muodostuu siitä semmonen mielikuva et se olis paljon helpompaa kun alatiesynnytys joka sitten johtaa näihin vaikeisiin pelkotiloihin.

Sektio on kummiski aika massiivinen leikkaus, riski sekä äipälle et vauvelille. Äidillä on paha infektioriski, sen lisäks ne supistuksenestolääkkeet ei kuulemma oo kivoja, eikä kohtu tyhjene kunnolla pitkään aikaan. Maito ei välttämättä nouse kun kroppa ei oo kokenu synnytystä. Hormonit menee vähän sekasin. Leikkaushaava tekee kipeätä pitkään, eikä kohtu ole koskaan ihan samassa kunnossa enää. Vauvelilla ongelmat vissii liittyy just näihin toimintoihin joiden pitäis käynnistyä ekaa kertaa syntyessä. Kun se ei koe sitä synnytystä voi olla hengitysongelmia ja vaikeuksia "päästä käyntiin". Ihokaan ei vissiin tykkää? Eikä se oo kiva jos äitiltä ei tuu maitoa, jota tapahtuu sektioiden kanssa paljon enemmän ku alatiesynnytyksissä.

Alatiesynnytys on se miljoonia vuosia käytetty metodi joka parhaiten käynnistää pikkusen elämän. Sektioita pitäis just yrittää välttää, ja pelkopolille pitäis mennä yrittää hoitaa sitä pelkotilaansa, ei kieltäytyäkseen synnyttämisestä. Jos ei pelko hellitä yhtään, niin ymmärrän kyllä sektioon päätymisen, enkä todellakaan tuomitse.

 

Olisin toki itsekin halunnut alatiesynnytyksen mieluusti, mutta ensimmäinen synnytykseni 6 vuotta sitten oli kauhea. Sitä ennen en pelännyt synnytystä yhtään. Silloin lopulta päädyttiin kiireelliseen sektioon. Mulle jäi ekasta synnytyksestä traumat, eikä niitä voitu edes pelkopolilla ratkaista.

Kiitos kaikille kommenteista!

 

mulla oli vastaavanlainen tilanne joulukuussa. Sain esikoisen seitsemän vuotta sitten, alatiesynnytys yritys, mikä päättyi kiireelliseen sektioon. Tästä jäi semmoinen pelko, etten suostunut enää toista lähteä yrittämään. Kävin pelkopolilla viisi kertaa juttelemassa lääkärin kanssa ja sain sektiopäätöksen viikolla 35.

Itse synnytys meni tällä kertaa ihanan rauhallisesti, terve ja iso poika (4550g, 53cm) syntyi joulukuun lopussa. Pisteitä tuli heti 9, imetys on onnistunut, ei hengitysongelmia. Itse söin viikon panadolia haavakipuun, se loppui kun tikit poistettiin.