synnytystapa-arvio

Oisko jollakin omakohtaista tietoo et miten saa ton synnytystapa-arvion? Ittee alkanu nyt mietityttään et mahtuukohan tuo vaavi tuleen tuolta ku viikolla 37 otettiin painoarvio, jolloin painoks sanottiin 3kg.... siitä ku kuitenkin on nyt jo reilu neljä viikkoo ja varmaan on tullu painoo vauvalle lisää.. Olen pienikokoinen (157cm ja 51kg ennen raskautta).. Lääkäri kyl kokeili nyrkillä viimeses tarkastukses rv36 ja sanoi et kyl varmaan mahtuu tulemaan...mut eihän sitä sillain voi varmaks sanoo!! pelottaa vaan et jos vauva jää jumiin kesken synnytyksen ja saa siitä jotain vaurioita....

 

neuvolassa sano tuntemuksistas ja et haluisit sen..ne voi vaikka sieltä varata ajan..

 

voithan kysyä neuvolasta lähetteen, meillä saa helposti täällä päin.
mulla tehtiin rv 36 arvio joka oli 3.1kg...

menin 38vkolla ultraan proteiinin takia, jolloin arvio jo 3.9kg!!

no sitte sain uuden ajan viel just koon takia tasan lasketuksi ajaksi, jolloin arvio hurjat 4.2kg, ja mahtuu mahtuu...

tyttö syntyi seuraavana pvänä, 4150g ja ei vaan mahtunukkaa, tehtiin episotomia, 14 tikkiä, ja todella todella todella kipee oon! synnytyksest viikko ja kävely vieälin tuskaa!! \|O eilen viel huomasin et muutamia tikkei repeilly.

kannattaa vaatia todella jos tuntuu yhtää ettei mahdu, ja monesti kysyä siellä et onko varmaa et mahtuu.
toisaalta lääkäritkin vaan ihmisiä, virheitä sattuu, mut tosiaan kun kyse omasta ja lapsen terveydest, ei paljoo kiinnostais leikkiä täl asialla.

toivottavasti kaikki menee hyvin, ja tsemppiä tulevaan! :flower:

 

Päinvastoin kuin yleisesti luullaan, eivät pienikokoiset ole niitä ahdaslantioisia vaan sellaiset romuluiset naiset eli naiset jotka jo luonnostaan ovat ronskin kokoisia.

 

Totta, näin sanoi minullekin lääkäri. Siis että pituudella ei kauheasti ole tekemistä tuon kanssa että mahtuuko synnyttämään, ja että monesti lyhyillä ja siroluisilla naisilla jotenkin luut antaa paremmin periksi kuin isokokoisilla ja raskasrakenteisilla. Ja että se on lantion muoto kun vaikuttaa eikä siis pituus tai paino niinkään. Mutta kai sinne synnytystapa-arvioon pääsee jos pyytää? Vai pääseekö?

 

\

voithan kysyä neuvolasta lähetteen, meillä saa helposti täällä päin.
mulla tehtiin rv 36 arvio joka oli 3.1kg...

menin 38vkolla ultraan proteiinin takia, jolloin arvio jo 3.9kg!!

no sitte sain uuden ajan viel just koon takia tasan lasketuksi ajaksi, jolloin arvio hurjat 4.2kg, ja mahtuu mahtuu...

tyttö syntyi seuraavana pvänä, 4150g ja ei vaan mahtunukkaa, tehtiin episotomia, 14 tikkiä, ja todella todella todella kipee oon! synnytyksest viikko ja kävely vieälin tuskaa!! \|O eilen viel huomasin et muutamia tikkei repeilly.

kannattaa vaatia todella jos tuntuu yhtää ettei mahdu, ja monesti kysyä siellä et onko varmaa et mahtuu.
toisaalta lääkäritkin vaan ihmisiä, virheitä sattuu, mut tosiaan kun kyse omasta ja lapsen terveydest, ei paljoo kiinnostais leikkiä täl asialla.

toivottavasti kaikki menee hyvin, ja tsemppiä tulevaan! :flower:

mutta ei tuo sitä kerro ettei mahtuis,on ihan normaalia että tehään episotomia ja tikki määräkin on vielä melko kohtuullinen,kipeetä varmastui tekee ja ethän suihkuttele liian lämpimällä vedellä?se sulattaa tikkejä liian nopeeaan,mutta mulla myös muutama tikki irtos epparin jäljiltä ja jäi repsottaan mutta hyvä tuosta tuli,seuraavissa synnytykssissä ei ole ollut tikeille tarvetta =) niin siis ja vastasin näin olettaeb että lapsi syntyi kuitenkin alakautta?eikä esim hätäsectiolla sen tähden ettei siis todella mahtunutkaan..

 

\

tyttö syntyi seuraavana pvänä, 4150g ja ei vaan mahtunukkaa, tehtiin episotomia, 14 tikkiä, ja todella todella todella kipee oon! synnytyksest viikko ja kävely vieälin tuskaa!! \|O eilen viel huomasin et muutamia tikkei repeilly.

Mahtuihan se! Jos lapsi ei mahdu syntymään, se jää lantioon jumiin ja joudutaan näinollen keisarinleikkaukseen!
Ihan normaalia tuo epparin leikkaaminen on! =)

 

\

Mahtuihan se! Jos lapsi ei mahdu syntymään, se jää lantioon jumiin ja joudutaan näinollen keisarinleikkaukseen!
Ihan normaalia tuo epparin leikkaaminen on! =)

Näin on!

 

\

Päinvastoin kuin yleisesti luullaan, eivät pienikokoiset ole niitä ahdaslantioisia vaan sellaiset romuluiset naiset eli naiset jotka jo luonnostaan ovat ronskin kokoisia.

lantion koko ei tosiaan ole pituudesta riippuvainen. mikä on toinen juttu on se että jos äiti on lyhyt ja lapsi suuri, voi synnyttäminen muuten hankaloitua? En perusta tätä faktaan, mutta jos äiti on lyhyt ja lapsi 4-5 kg voinee myös tulla ongelmia lapsen pääsemiseksi oikeaan tarjontaan? ongelma tulee vastaan lyhyen ylävartalon mitoissa.. voinee jokainen kuvitella oman pituutensa miinus n. metri vauvan pituudeksi ja lähteä siitä työstämään..


Minulla oli esikoisen kanssa selkeä epäilys ettei mahdu tulemaan ison koon takia. Kävin arviossa ja pelvimetriassa. Sain epämääräisiä arvioita että neljäkilonen mahtuu -ehkä. Paino arvio oli tuolloin 3,6 kg. Identtinen kaksoissisareni oli joutunut saman ongelman takia sektioon muutama kuukausi aiemmin. Noh, ei muuta kuin 41+3 käynnistykseen vihdoin, ja 24h myöhemmin sektioon kun olin auennut vain 4 cm. Leikkaava lääkäri totesi etten yli 2,5 kg ikinä alateitse synnytä. Lapsi painoi 3900g. todella hyödyllinen oli se pelvimetria..


Enää en lähde kokeilemaan josko mahtuisi viimeksi kun tehtiin sitten kiireellinen sektio heikkojen sydänäänten takia. Onneksi lapsi ei saanut vaurioita ja sikäli onnellinen loppu.

 

Meidän vauvalla oli rv 37 painoarvio 3 kg. Yliaikaiskontrollissa (rv 41+5) painoarvio oli 4 kg. Mulla pituutta 156 cm ja sillon sanottiin, että kun näin lyhyt äiti, niin ei missään nimessä anneta synnyttää. Sektioitiin seuraavana päivänä. Lapsi painoi syntyessään 4300 g.

Kannattaa kyllä puhua neuvolassa ja pyytää synnytystapa-arviota. Mulle sanottiin yliaikaiskontrollissa, että jos tulee seuraavia raskauksia, niin kannattaa jo ajoissa ruveta puhuun, että käynnistettäisiin rv 38.

 

\

\

Päinvastoin kuin yleisesti luullaan, eivät pienikokoiset ole niitä ahdaslantioisia vaan sellaiset romuluiset naiset eli naiset jotka jo luonnostaan ovat ronskin kokoisia.

lantion koko ei tosiaan ole pituudesta riippuvainen. mikä on toinen juttu on se että jos äiti on lyhyt ja lapsi suuri, voi synnyttäminen muuten hankaloitua? En perusta tätä faktaan, mutta jos äiti on lyhyt ja lapsi 4-5 kg voinee myös tulla ongelmia lapsen pääsemiseksi oikeaan tarjontaan? ongelma tulee vastaan lyhyen ylävartalon mitoissa.. voinee jokainen kuvitella oman pituutensa miinus n. metri vauvan pituudeksi ja lähteä siitä työstämään..

Mulla juuri kuvailemasi tilanne. Olen 152cm, esikoinen oli 3980g ja 53cm (eli alle metri oli pituuseroa jo silloin ) tyttö oli 4850g ja 54cm. Kummatkin mahtuneet syntymään alakautta ja synnytykset menneet normaalisti nyt odotan kolmatta, saas nähdä minkä kokoinen tällä kertaa...

 

Puolituttu pienikokoinen hento nainen synnytti ihan normaalisti alateitse ensimmäisen lapsensa, reippaasti yli 4-kiloinen, pituuttakin varmaan 53 cm tai jotain sinne päin.vauvan paino lähempänä 4,5 kg. Naisen pituus ehkä nippa nappa 160 cm, yhtä kaikki, hento ja hoikka ja kaitalanteinen on.

Ja sitten tiedän toisen puolitutun, just tämmösen pienikokoisen, 160 cm käsi pystyssä, pullea mutta ilmeisesti niin kapealantinen että sektioon meni.

Kolmas tuttu on isokokoinen, raskastakoinen, isoluinen, vahvarakenteinen, jolla ei ikinä alatiesynnytys onnistuisi, yrittivät, mutta selvisi että lantionluissa on jotain sellaista rakenteellista vikaa, ettei ikinä voisi alateitse synnyttää. Sektilla kaksi lasta.

Pitkä ja hoikka tuttava, mitat kuin mallilla, lantio kapea kuin 12-vuotiaalla pojalla, alateitse ja ongelmitta synnytti.

 

eppari ei todellakaan ole ihan luonnollinen asia!! Siitä on tullut tapa - valitettavan usein.. sitä tehdään usein aivan täysin rutiininomaisesti ja siitä saattaa äidille seurata monen vuoden vaivat. Toki varmasti joskus toimenpide tehdään aivan perustellusti , mutta useimmiten se tehdään vain tavan/muodon vuoksi. Toki paranemiseen vaikuttaa leikkauskohta, haavan syvyys ja kudoksen laatu - paraneminen on hyvin yksilöllistä. Ainoa hetki mikä oikeuttaa toimenpiteen teon on se, että vauvan henki on vaarassa ja ponnistusvaihe on kestänyt niin kauan, että äiti ei enää jaksa työntää.

Stakesin sivuilta voi käydä lukemassa episiotomia statistiikkaa, josta näkee kuinka suuresti toimenpiteen teko vaihtelee synnytyssairaaloittain. Esim. eräässä keskussairaalassa toimenpide tehdään n. 80% ensisynnyttäjistä (repeämisprosentti tässä sairaalassa n.2%) kun taas eräässä toisessa sairaalassa toimenpide tehdään vain 25% ensisynnyttäjistä (repeämisprosentti tässäkin sairaalassa 2% paikkeilla). Repeämisprosenteista voidaan päätellä, ettei toimenpide vaikuta repeämiseen. Myös esim. ruotsissa episiotomia tehdään n 15% synnyttäjistä kun suomessa prosenttiluvut ovat moninkertaiset.

Myös tohtori lehdessä on toimenpiteestä ollut keskustelua ja luotettavaaa tilastotietoa. Esimerkiksi tästä linkistä voi käydä lukemassa tohtori lehdessä julkaistu artikkeli; http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=0013613

En halua provosoida ketään, enkä pahoittaa kenenkään mieltä, haluan vain,että asiasta keskustellaan ja että toimenpidettä ei pidettäisi aina niin itsestäänselvänä vaan siihen osattaisi suhtautua myös kriittisesti.

 

Minun synnytyksestä on jo reilut puoli vuotta, mutta minulle annettiin aika synnytystapa -tarkastukseen neuvolasta, ilman että minun tarvitsi mitään siitä edes mainita. Eli olen luullut että se tarkastus on ihan normaali käytäntö?! Minulla ei ollut mitään epäilyjäkään silloin että olisi isompi vaavi tulossa..