Synnytyskipu kun on saanut kivunlievitystä-miltä se tuntuu?

["vieras"]

Miten paljon on eroa saako epiduraalin tai jonkun muun kivun lievityksen kuin, jos synnyttää ilman mitään? Esikoinen tuli maailmaan ilman lievitystä, mutta lopussa huusin, että laittakaa se kipupiikki, mutta tätä ei voinut enää laittaa kun synnytys niin lopuillaan. Kuinka paljon kipupiikit auttaa? Entäs onko eroa eri synnytysten välillä miten kipu tuntuu? Siis tuntuuko kipu erilaiselta eri synnytyksessä? Esikoiselta sain oksitosiinia suoneen kun supistukset alkoi loppumaan itsestään. Tekeekö tämä kovempaa kipua, jos joutuu laittamaan oksitosiinia?
Kohta alkaa kaksosten synnytys koittaa, mutta taitaa mennä sektioon vaikka toiveissa oli alatiesynnytys. A-vauva on paljon pienempi(noin 30%) kuin B, joten tuon vuoksi voi olla sektio tulossa. Onko kaksosten synnytys alakautta ilman kivunlievitystä mahdoton paikka?
Pelkää sektiota

 

["vieras"]

En tiedä yhtään miltä tuntuu synnytys kipulääkkeen kanssa, molemmat olen synnyttäny ilman puudutusta, synnytyksen on ollu melko nopeita, eka n.6h ja toka n.3h. Lapsetkin ollu pienikokoisia, koska syntyivät keskosina.

 

[dfdf]

Minä olen synnyttänyt molemmat lapseni ilman kivunlievitystä ja rankkaa oli. Varmasti epiduraali auttaa paljonkin, koska sen saaneet synnyttäjät pystyvät jopa nukkumaan, vaikka supistukset jatkuvat ja synnytys etenee. Se ilmeisesti vie siis kivut kokonaan pois. Luomuna ei olisi tullut kuuloonkaan nukkuminen tai muunkaanlainen rentoutuminen supistusten aikana.

 

[ihan miten vaan]

Minä olen synnyttänyt molemmat lapseni ilman kivunlievitystä ja rankkaa oli. Varmasti epiduraali auttaa paljonkin, koska sen saaneet synnyttäjät pystyvät jopa nukkumaan, vaikka supistukset jatkuvat ja synnytys etenee. Se ilmeisesti vie siis kivut kokonaan pois. Luomuna ei olisi tullut kuuloonkaan nukkuminen tai muunkaanlainen rentoutuminen supistusten aikana.

Eipä se epiduraalikaan ihmeitä tee ja saattaa hidastaa synnytystä, ennemmin itse olisin kivun halunnut hallita liikkumalla, mutta eiei, kun sänkyyn makaamaan ja epiduraali selkään vaan, siinä sitten ponnistat selällään maaten kun muuhun ei lupaa anneta kun jalat ei kanna kiitos epiduraalin.

 

["vieras"]

Mä sain epiduraalin, synnytys oli pitkä. Epiduraalin kerta annos piti kivut poissa tunnin ja kolme annosta sain ja siis silläkin aikaa tunsin pientä kipua mutta hyvin pärjättiin. Antoi vähän voimia kun vuorokauden olin jo ollut hereillä ja kivuissani. Mutta vaikutusaika ja teho yksilöllisiä. Kivun lievitys voi nopeuttaa synnytystä eikä vauvalle ole pahaksi. Ja vauvan ulostuloa/ repeämistä en tuntenut ollenkaan. Luojan kiitos puudute vaikutti vielä silloinkin. Toivottavasti alatiesynnytys onnistuu ja rohkeasti vaan joku piikki kokeiluun jos tuntuu siltä. Ja tiedän monia jotka kaksoset ovat alakautta synnyttäneet, kaikki menneet hyvin.

 

[dfdf]

Eipä se epiduraalikaan ihmeitä tee ja saattaa hidastaa synnytystä, ennemmin itse olisin kivun halunnut hallita liikkumalla, mutta eiei, kun sänkyyn makaamaan ja epiduraali selkään vaan, siinä sitten ponnistat selällään maaten kun muuhun ei lupaa anneta kun jalat ei kanna kiitos epiduraalin.

Enpä minäkään saanut lupaa ponnistaa muulla tavalla, vaikka luomuna synnytin ja vieläpä Kättärillä. Olisin halunnut jakkaralle. Epiduraaliakaan ei annettu. Se olisi ainakin helpottanut kipuja. Sitä kidutusta en tule koskaan unohtamaan.

 

["vieras"]

Ekassa synnytyksessä sain epiduraalin ja toisessa en. Eka synnytys oli hieman pidempi (tosin eka synnytys usein on se pisin) n. 7h ja toinen n. 4tuntia. Ekassa synnytyksessä epiduraali vaikutti todella hyvin. Ainoastaan paineen tunne oli se "kipu" mitä tunsin. Toisessa synnytyksessä kivut olivat kamalata, en tiedä pahensiko kipuja käynnistys. Mutta senkin kyllä kesti, koska vaihtoehtoja ei ollut näin jälkeenpäin ajateltuna tykkäsin toisesta synnytyksestä enemmän, koska oli nopeampi ja jotenkin siitä vaan jäi mukavampi kuva

 

["Pusse"]

Ekassa synnytyksessä kivut ennen epiduraalia oli ihan yhtä helvettiä, puudutuksen jälkeen tosiaankin pystyin nukkumaan ja puhumaan ja jopa nauramaan eikä ponnistamisessakaan tuntunut mitään kipua, ainoastaan tuota paineentunnetta. Synnytys käynnistettiin ja toivon että nuo superhirveän kamottavat kivut johtui siitä, en olis varmaan pysynyt tajuissani enää kauaa ilman epiduraalia...

Tokalla on laskettu aika tällä viikolla ja pelottaa ihan hulluna nuo kivut ja varsinkin jos puudutus ei onnistu toivotulla tavalla tai varsinkin jos sitä ei edes keritä antaa...

 

[sunniee]

mä kans sain epiduraalin kolme kertaa,koska synnytys oli niin pitkä ja vaikea.. auttoi tunnin kerrallaan,vei kivut kokonaan pois,mutta en silti pystynyt nukkumaan koska paineen tunne oli valtava varsinkin loppumetreillä..

 

[dddd]

Sain epiduraalin ja kivut hävisivät samantien. Synnytys oli muutenkin nopea(3h) ja ponnistusvaihe kesti n.15min. Paineen tunne oli ainoa mikä tuntu, repesin myös pahasti mutta sekään ei tuntunut.
Jos joskus vielä synnytän niin otan silloinkin epiduraalin jos se on vain mahdollista.

 

[piprane ema]

Itsestään alkaneet kaksi synnytystäni eivät olleet niin kivuliaita kuin käynnistetty. Ekassa ja tokassa käytin vain ilokaasua ja osittaista kohdunkaulanpuudutetta ja hyvin meni.
Kolmannessa sain kaikkia mahdollisia piikkejä epiduraalia myöden ja kyllä se epiduraali teki autuaan olon ku alkoi tehoamaan =)

 

[Koivunkäpy]

Tuo oksitosiinitippa kyllä voimistaa kipuja aika hiton paljon.
Mutta miksi haluat ehdottomasti synnyttää luomuna?
Miksi et kokeile esim. kohdunkaulan puudutusta? se on mulla toiminu kahdessa synnytyksessä oikein hyvin. jotkut vannovat aquarakkuloiden nimeen.
Itse olen kipupiikeistä kieltäytynyt, juurikin siksi että niillä on vauvaan aika suuret vaikutukset.

 

["kahden äiti"]

Itselleni laitettiin epiduraali ensimmäisessä synnytyksessä. Aivan kuten joku mainitsikin selvää kipua ei tuntunut, mutta paineen tunne ainoastaan . Muistan että tuntui kuin alapää olisi meinannut "räjähtää", kun tuntui niin kova paine siellä. Supistukset muuttuivat epiduraalin laiton jälkeen sellaisiksi, että supistuksen alun tunsi, mutta sitten se ikäänkuiin hävisi ennen supistuksen huippua.

 

[Maijamehi]

ekan synnytin pelkällä ilokaasulla, niin ja kait käytännössä tän toisenkin vaikka tuo kohdunkaulapuudute annettiinkin, mut ei menny 5min ku jo oli tarve ponnistaa ja neiti syntyi 1min ponnistuksen jälkeen. Omalla kohdalla toka oli ehkä kipeempi, mut johtu kai siitä, että eteni nopeammin kuin eka synnytys. Molemmista lapsista oon ollu 4-5cm auki ku oon sairaalaan menny, esikoisesta kerkesin olemaan 4,5tuntia ennenkuin poika syntyi ja tästä nuoremmasta 2,5 tuntia

 

[humpss]

Ekassa sain epipuraalin. Se vei kivulta terävimmän kärjen. Tosin en enää halua synnytyksissä sitä. Kävi nimittäin niin, että se vaimensi ponnistusvaiheessa supistuksia ja en itse asiassa siinä vaiheessa itse enää tunnistanut supistusta. Joten ponnistusvaihe pitkittyi ja lopulta jouduttiin avittamaan imukupilla ja lääkityksellä suoneen.

Kaksoset syntyivät ilokaasun voimalla. Täysin erilainen kokemus ponnistusvaiheen osalta. Tunsin koska piti ponnistaa ja tunsin lapsen liikkuvat synnytyskanavassa. Kipeäähän se teki, mutta toisin kuin esikoisen synytyksessä, nyt tiesin mitä piti tehdä ja milloin.
Kun A-oli syntynyt. Oli hetken pieni suvanto vaihe. Jolloin lääkäri ja kandi pitivät B:stä lujaa kiinni vatsanpeitteiden läpi. Hää yritti kovasti kääntyä sivuttain ja jos niin olisi käynyt, oli jouduttu leikkaamaan. Pikkuhiljaa saatiin kuitenkin 'suostuteltua' B alaspäin (hän oli melkoisen korkealla kohdussa) ja saatiin pysymään perätilassa. B syntyi siis peppu edellä ja A raivotarjonnasta. Mie en muista B:n ponnistuksesta kuin sen helpotuksen, että ei tarvinnut mennä leikkaussaliin Minusta se olisi ollut ärsyttävin vaihtoehto, ponnistaa ensin toinen alakautta ja toinen olisikin leikattu.

 

[Millenia]

Eipä se epiduraalikaan ihmeitä tee ja saattaa hidastaa synnytystä, ennemmin itse olisin kivun halunnut hallita liikkumalla, mutta eiei, kun sänkyyn makaamaan ja epiduraali selkään vaan, siinä sitten ponnistat selällään maaten kun muuhun ei lupaa anneta kun jalat ei kanna kiitos epiduraalin.

Olen kyllä kuullut siitä, että jotkut eivät suostu antamaan kivunlievitystä, mikä on ihan järkyttävää ammattitaidottomuutta ja empatiakyvyttömyyttä. Mutta että jossain pakotetaan ottamaan epiduraali?

Itselläni molemmissa synnytyksissä on olleet todella kivuliaat supistukset. Ensimmäisessä yritin pitkään kestää ilman kivunlievitystä, mutta ei sitä vaan loputtomiin kyennyt. Epiduraalin kun vihdoin ja viimein sain niin kyllä se olo oli melkein kuin taivaassa. Ja onnistui tosiaan vähän nukkuakin, oli sitä valvomista kyllä takanakin yli vuorokausi. Synnytys tosiaan ehkä vähän hidastui mutta ei se kyllä minua haitannut kun kivuista pääsi ja saattoi hetken levätä. Mielestäni tunsin supistukset vielä hyvin ja ponnistamisen kanssa ei ollut mitään ongelmia.

Toisessa supistukset tuntuivat vielä kammottavimmilta eikä kohdunsuu lähtenyt avautumaan paria senttiä enempää ennen kuin sain ihan piikillä kipulääkettä. Sitten siinä ei mennytkään montaa tuntia. Kivutonta se ei ollut ja ponnistaminenkin tuntui erilaiselta kun se sattui, mutta synnytyksestä ei olisi kyllä tullut yhtään mitään ilman kivunlievitystä.

 

[JKMS]

Ekalle sain kohdunkaulanpuudutteen joka vaikutti n. 2h jotka tuolloin nukuin. Loppu synnytys mentiin sitten luomuna ja hirveetähän se oli. Tosin olin tosi nuori silloin ja peloissani et uskon sen voimistaneen paljon kipukokemusta.

Toinen käynnistettiin oksitosiinitipalla ja kun supistukset lähti vauhtiin niin niitä tuli kahden minuutin välein. Olin kivun kanssa ihan omissa maailmoissani, makoilin sängyssä ja olin hiestä läpimärkä. Tuolloin olin siis 3cm auki ja kätilö ehdotteli epiduraalia tai kohdunkaulanpuudutetta. Valitsin sitten ensimmäisen ja sinä aikana kun puudute laitettiin ja se alkoi tehota (n.20min) avauduin siitä kolmesta sentistä kymmeneen Eli todella ainakin itseni kohdalla se epiduraali oli taivas ja vauhditti varmasti synnytystä mielettömästi. Ja mitään repeämiä ei tullut vaikka ponnistusvaiheessa tunsin vain paineen tunteen...

 

[h.]

olen synnyttänyt yhden epiduraalilla ja 3 ilman. toka ja neljäs ilman mitään, kolmas ilokaasun voimalla. sattuihan se perkeleesti ilman. ja se kipu ekan kanssa siihen asti että sain epiduraalin, huh..silmissä pimeni. kaksosten synnytyksestä ei kokemusta.

 

["vieras"]

Ensimmäisessä synnytyksessä sain petidin-piikin ja se helpotti kipuihin, tosin nuppi meni niin sekaisin ettei mitään rajaa! Synnytyksen nopeus yllätti kätilön ja tuskin olisi tuota piikkiä antanut jos olisi tiennyt että vajaan tunnin päästä on vauva jo sylissä. Ponnistaessakin olin ihan pihalla, mutta en tajunnut ollenkaan pelätä =)

Seuraavassa synnytyksessä ei petidiniä annettu vaan kohdunkaulanpuudute ja se oli ihan mahtava! Makoilin vain sängyssä ja katselin supistuskäyränhuippuja eikä mitään tuntunut =) Ponnistusvaiheessa kivut palasivat ja arastelin lähteä ponnistamaan kun ei ollut parempaa puudutetta alla, mutta apukätilön alkaessa kaivaa saksia välilihan leikkuuta varten sain äkkiä rohkeutta ja niin syntyi toinen tenava. Synnytyksen kesto oli tälläkin kertaa kolmisen tuntia

 

["vieras"]

[QUOTE="Pusse";23030435]Ekassa synnytyksessä kivut ennen epiduraalia oli ihan yhtä helvettiä, puudutuksen jälkeen tosiaankin pystyin nukkumaan ja puhumaan ja jopa nauramaan eikä ponnistamisessakaan tuntunut mitään kipua, ainoastaan tuota paineentunnetta. Synnytys käynnistettiin ja toivon että nuo superhirveän kamottavat kivut johtui siitä, en olis varmaan pysynyt tajuissani enää kauaa ilman epiduraalia...[/QUOTE]

Mulla meni käynnstetty synnytys just myös tuolla tavalla. Olin kivuista niin sekaisin etten osannut hengittää, niinpä vauvalle tuli myös hapenpuute ja lapsivesi meni vihreäksi. Epiduraalin ansiosta nukuin ja rentouduin niin, että avautuminen sujui vauhdilla. Vauva oli viisikiloinen, mutta ponnistusvaihe kesti alle 10 minuuttia eikä sattunut, tuntui vain siltä, ettei vauva sovi tulemaan ulos. Terve 9 pisteen poika kuitenkin oli.

 

["Katja"]

En tiedä millaista olisi synnyttää ilman kivunlievitystä, mutta itse sain spinaalin enkä tuntenut sen jälkeen ollenkaan edes lievääkään kipua. Täysin kivuton olin piikin jälkeen siis.