Synnytyksen jälkeen ei osaa suhtautua parisuhteeseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti

Vieras
Tunnen olevani vain äiti. Edes seksiä en voi kuvitella. En ymmärrä mitä on tapahtunut raskausaikana. Synnytyksen jälkeen koen olevani vain vauvalleni enkä enää nainen parisuhteessa. Onko tämä normaalia vai ohimenevä vaihe??
 
Kauanko tälläinen voi jatkua? Jotenkin kauhistuttaa ajatus seksistä.. mies kaipaa ja tunnen olevani kuin joku neitsyt maria johon koskeminen tarkoittaa pyhäinhäväistystä. Joo, rankka vertauskuva, mutta ymmärrätte toivottavasti mitä tarkoitan.. se, että mies koskisi minuun, tuntuu ihan vallan kielletyltä.
 
Meillä oli myös noin, sitä kesti 10kk lapsen syntymän jälkeen.
Nyt lapsi melkein 1v ja todella vaikeaa on, hetkittäin tuntuu että ero tulee.

Kehoitankin nyt vaikka väkisin pitämään siitä parisuhteesta huolta, ettei mies kyllästy ja lähde. Tai ala etsiä lämmintä syliä jostain muualta..

Olen tosissani. Kyllä se siittä sitten taas luonnolliselta alkaa tuntua. :)
 
Kyllä kuullostaa ihan normaalilta :) Äidin huomio suuntautuu vauvaan, se on yksi vaihe elämässä. Kannattaa kuitenkin ihan tietoisestikin pikkuhiljaa hoitaa myös parisuhdetta, mutta kyllä terve parisuhde tuon kaiken kestää. Ja mieskin toivottavasti on tietoinen, että äidin hormoonit toimivat noin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Kehoitankin nyt vaikka väkisin pitämään siitä parisuhteesta huolta, ettei mies kyllästy ja lähde. Tai ala etsiä lämmintä syliä jostain muualta..

Tätä mä just pelkään. Yritän pakottaa itseni seksiin, vielä en ole onnistunut... kai se siitä lähtisi taas rullaamaan kun pääsee alkuun. Meillä vauva 8kk.
 
Kuinka sitä väkisin pystyy parisuhteesta huolta pitämään, kun etoo koko seksi- ajatus? Voiko tälläistä tuskaa aiheuttaa pieleen mennyt synnytys, kun tuntui että oma kroppa enää ollut minun hallinnassa vaan muut tekivät mitä lystäsivät?
Joskus tuntuu että olisi parempi jos mies lähtisi kun olen tälläinen.
 
Se täytyis miehenkin ymmärtää et synnytyksen jälkeen ensimmäinen rakastelukerta on oikeesti kuin neitsyyttä vietäis, se vaatii sen fiiliksen ja sen että tilanne on täysin oikea..Kun kumpikin on rento, yks asia johtaa toiseen jne jne..Ja kun siitä ekasta kerrasta pääsee ylitte, loppu hoituu kuin itsestään.. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maira:
Se täytyis miehenkin ymmärtää et synnytyksen jälkeen ensimmäinen rakastelukerta on oikeesti kuin neitsyyttä vietäis, se vaatii sen fiiliksen ja sen että tilanne on täysin oikea..Kun kumpikin on rento, yks asia johtaa toiseen jne jne..Ja kun siitä ekasta kerrasta pääsee ylitte, loppu hoituu kuin itsestään.. :)

Minä en ainakaan uskalla. Siis ajatus seksistä etoo ja vaikka mies ymmärtää mitä se on synnytyksen jälkeen.. en edes uskalla yrittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jk:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Kehoitankin nyt vaikka väkisin pitämään siitä parisuhteesta huolta, ettei mies kyllästy ja lähde. Tai ala etsiä lämmintä syliä jostain muualta..

Tätä mä just pelkään. Yritän pakottaa itseni seksiin, vielä en ole onnistunut... kai se siitä lähtisi taas rullaamaan kun pääsee alkuun. Meillä vauva 8kk.

Mustakin se seksi tuntui ylitsepääsemättömältä asialta ja suurimmaksi osaksi sitä pihtasinkin kun ei tehnyt mieli, mutta kun annoin miehen vain lämmitellä minut kunnolla, niin johan se alkoi maistua. :) Mutta ajatus tuntui siis aina aika etovalta, en tiedä edes miksi.

Meillä oli myöskin se ongelma, etten halunnut että mieheni koskettelee minua, rintojani, takapuoltani, suhtauduin siihen todella nyrpeästi vaikka nyt jälkeenpäin ajateltuna hän vain halusi osoittaa minulle huomiota. Ja sanoikin että koskettelee, koska olen niin haluttava, mutta minä tyhmä haukuin miehen siitä.. :(

No, eipähän koske enää, nyt kun sitä haluaisinkin, eikä liiemmin kotona viihdy. Toisista syistä tosin, mutta kuitenkin. Aluksi oli aina kotona.

Ymmärrän että hän kyllästyi jatkuvaan torjumiseen, itse en siedä sellaista lainkaan.

 
Ahdistaa jotenkin ajatus miehen kanssa kahdestaan olemisesta, kun murehdin koko ajan että onko pakko nyt yrittää ja esittää kun synnytyksestäkin on jo 4kk. Tunnen että kroppa ei ole enää "miehen käyttöä varten" vaan vain vauvan ruokintalaite..
 
No meillä lapsi jo 4v, enkä edelleenkään ikinä halua seksiä! Alettiin kyllä sitä harrastamaan kun vauva oli 8kk, mutta sitä tekee vaan koska se on "velvollisuus" ja sitä kuuluu parisuhteessa tehdä. Tuntuu että koko seksuaalisuus jäi sinne synnytyspöydälle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ahdistaa jotenkin ajatus miehen kanssa kahdestaan olemisesta, kun murehdin koko ajan että onko pakko nyt yrittää ja esittää kun synnytyksestäkin on jo 4kk. Tunnen että kroppa ei ole enää "miehen käyttöä varten" vaan vain vauvan ruokintalaite..

Etkö sanonut että vauvanne on 8kk?
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ahdistaa jotenkin ajatus miehen kanssa kahdestaan olemisesta, kun murehdin koko ajan että onko pakko nyt yrittää ja esittää kun synnytyksestäkin on jo 4kk. Tunnen että kroppa ei ole enää "miehen käyttöä varten" vaan vain vauvan ruokintalaite..

Etkö sanonut että vauvanne on 8kk?

En ollut minä.. joku muu kirjoitti ap- nikillä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
hoh hoh hoijaa on sullakin ongelma,mitä jos mietit liikaa moista.Nauti miehestäs ja tulokkaasta.

Hyvä jos sinulla on mennyt kaikki hyvin ja on hyvin. Toisilla se ei mene niin. Turha tulla tähän arvostelemaan jos ei ole mitään fiksua sanottavaa.
 

Yhteistyössä