***** kun ottaa päähän tällä hetkellä.
Synnytin 5kk sitten ja minulta repesi siinä syssyssä emätin vain "2. asteen repeämän"
Ekoina viikkoina en pystynyt pidättämään ollenkaan ja jouduin käyttämään housuvaippoja.
Kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen jouduin ostamaan edelleen Tena-ladyja kaikkein paksuimpia tihuttamisen jälkeen.
Kolme kuukautta synnytyksen jälkeen pystyin siirtymään normaaliin yösiteisiin.
Viisi kuukautta myöhemmin mun pitäisi edelleen käyttää normaaleja päiväsiteitä tai vaihtoehtoisesti vaihtaa pikkuhousuja jokaisen vessakäynnin jälkeen kun en kehtaa haista virtsalta. Jatkuva siteiden käyttö kuivaa alapäätä.
Tämä on tosi iljettävää ja noloa.
Tää vaikuttaa ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin ulkona liikkumiseen, seksuaalisuuteen yms. Koko ajan saa miettiä, että enhän haise tai eihän mun vaatteet haise jos en ehtinyt juosta vessaan juuri h-hetkellä (koska kun tulee vessahätä mulla on se 5 sekkaa aikaa juosta vessaan tai lirahtaa).
Minulle sanottiin, että joo kyllä se paranee ja aika parantaa.
Vaan kun ei paranna.
Kun vähän googlettaa niin ne naiset joilla on virtsankarkailua lapsen saannin jälkeen kärsii siitä vielä 10 vuoden päästä.
Jälkitarkastuksessa ihmettelin vielä kun tuli jotain "keltaista töhnää" vielä tiputtelemalla housuihin ja lääkäri ei kehdannut/viitsinyt ehdottaa mahdollista inkontinenssia.¨
Oon käynyt jumpassa kuntouttamassa lantion pohjaa ja saanut tiputtelua vähän kuriin, mutta ei se kokonaan poistu vaan sitä pitäisi omakustanteisesti kuntouttaa vielä kuukausikaupalla. Kunnallinen terveydenhuolto ei auta tässä asiassa ellei sulla oikeesti oo mennyt kokonaan pidätyskyky.
Miksi tästä ei puhuta riittävästi? Äidin mielenterveys pahimmillaan kärsii tällaisesta nolosta ja iljettävästä vaivasta. Melkein käy mielessä, että äidit halutaan vaan laittaa synnyttämään miettimättä seurauksia.
V*tuttaa.
p.s. Tää viesti toimii siis varoituksena raskaana oleville äideille. Kuntouttakaa sitä lantionpohjaa aktiivisesti ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen sitten kun lääkäri näyttää vihreää valoa... Mulle ainoan varoituksen antoi työkaveri, joka vihjasi tähän asiaan epäsuorasti ja ymmärsin sen vasta nyt jälkikäteen.
Synnytin 5kk sitten ja minulta repesi siinä syssyssä emätin vain "2. asteen repeämän"
Ekoina viikkoina en pystynyt pidättämään ollenkaan ja jouduin käyttämään housuvaippoja.
Kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen jouduin ostamaan edelleen Tena-ladyja kaikkein paksuimpia tihuttamisen jälkeen.
Kolme kuukautta synnytyksen jälkeen pystyin siirtymään normaaliin yösiteisiin.
Viisi kuukautta myöhemmin mun pitäisi edelleen käyttää normaaleja päiväsiteitä tai vaihtoehtoisesti vaihtaa pikkuhousuja jokaisen vessakäynnin jälkeen kun en kehtaa haista virtsalta. Jatkuva siteiden käyttö kuivaa alapäätä.
Tämä on tosi iljettävää ja noloa.
Tää vaikuttaa ihan kaikkiin elämän osa-alueisiin ulkona liikkumiseen, seksuaalisuuteen yms. Koko ajan saa miettiä, että enhän haise tai eihän mun vaatteet haise jos en ehtinyt juosta vessaan juuri h-hetkellä (koska kun tulee vessahätä mulla on se 5 sekkaa aikaa juosta vessaan tai lirahtaa).
Minulle sanottiin, että joo kyllä se paranee ja aika parantaa.
Vaan kun ei paranna.
Kun vähän googlettaa niin ne naiset joilla on virtsankarkailua lapsen saannin jälkeen kärsii siitä vielä 10 vuoden päästä.
Jälkitarkastuksessa ihmettelin vielä kun tuli jotain "keltaista töhnää" vielä tiputtelemalla housuihin ja lääkäri ei kehdannut/viitsinyt ehdottaa mahdollista inkontinenssia.¨
Oon käynyt jumpassa kuntouttamassa lantion pohjaa ja saanut tiputtelua vähän kuriin, mutta ei se kokonaan poistu vaan sitä pitäisi omakustanteisesti kuntouttaa vielä kuukausikaupalla. Kunnallinen terveydenhuolto ei auta tässä asiassa ellei sulla oikeesti oo mennyt kokonaan pidätyskyky.
Miksi tästä ei puhuta riittävästi? Äidin mielenterveys pahimmillaan kärsii tällaisesta nolosta ja iljettävästä vaivasta. Melkein käy mielessä, että äidit halutaan vaan laittaa synnyttämään miettimättä seurauksia.
V*tuttaa.
p.s. Tää viesti toimii siis varoituksena raskaana oleville äideille. Kuntouttakaa sitä lantionpohjaa aktiivisesti ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen sitten kun lääkäri näyttää vihreää valoa... Mulle ainoan varoituksen antoi työkaveri, joka vihjasi tähän asiaan epäsuorasti ja ymmärsin sen vasta nyt jälkikäteen.
Viimeksi muokattu: