V
vierailija
Vieras
Suurmoskeija vahvistaa islamia, eikä keskitä toimintaa
22.8.2015 11:39 Henna Kajava
36 kommenttia
Suurmoskeijaa koskevia päätöksiä odotellaan syksyllä. Suurmoskeija-monitoimikeskus valtaisi laajan alueen, sillä sen pinta-alaksi on kaavailtu 15 000 - 20 000 m2! Suomen suurin kirkko on Kerimäen puukirkko ja sen pinta-ala on n. 1 890 m2. Jossain vaiheessa on kuulunut, että moskeija-monitoimikeskus tulisi todennäköisimmin Kalasatamaan. Arvokasta merenrantatonttia jopa 20 miljoonan edestä Helsingin kaupungilta lahjoituksena, jotta maahanmuuttajat voisivat kokea hyväksyntää. Ilmeisesti näillä näkymin tonttimaata ei luovutettaisi sittenkään ilmaiseksi, mutta tuskin kuitenkaan markkinahintaan.
Uskonnoilla on tapana eriyttää, eikä yhdistää ihmisryhmiä. Lisäksi monet uskonnot ovat ongelmallisia ihmisoikeuksien kannalta. Tästä syystä uskontoja ei tulisi tukea yleensä ottaen millään tavoin. Ainoastaan omia perinteisiä uskontoja on perusteltua tukea jonkin verran kulttuurihistoriallisista syistä. Yhteiskunnan kannalta sekulaarit, mahdollisimman integroituneet maahanmuuttajat edistävät parhaiten niin henkistä, kuin taloudellistakin hyvinvointia.
Jos hanketta ei subventoidakaan, niin merkittäväksi ongelmaksi jää hankkeen suunniteltu rahoitus radikaaleista muslimimaista. Raha ei ole koskaan ilmaista. Bahrainin ja Qatarin rahoituksen motiivina on oman uskontulkintansa levittäminen. Marseillessa jopa paikalliset imaamit ovat kieltäytyneet rahoituksesta, jota heille olisi ollut tarjolla Qatarista, Saudi-Arabiasta, Kuwaitista ja Algeriasta, jotta näiden maiden radikaali islam ei pääse vaikuttamaan toimintaan. Kieltäytyneet siitäkin huolimatta, että suurmoskeijaprojekti ei näytä onnistuvan juuri rahoitusvaikeuksien vuoksi.
http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2015/07/19/moskeija-vai-sairaala/
http://www.theguardian.com/cities/2015/mar/03/marseille-muslim-community-grand-mosque
Joidenkin suomalaisten päättäjien innostus suurmoskeijahankkeesta johtunee ajatuksesta, että radikaalit muslimiryhmät saataisiin paremmin valvontaan ja että maltillista sanomaa levittävä suurmoskeija pystyisi ehkäisemään radikalismin syntyä. Kuitenkin muslimit niin maailmalla, kuin Suomessakin edustavat erilaisia suuntauksia omine yhdyskuntineen ja rukoushuoneineen, joten suunniteltu suurmoskeija ei kokoaisi heitä. Tällöinkymmenet erilliset yhdyskunnat tulevat säilymään samalla, kun ulkomaiset radikaalit saarnaajavieraat tulevat lisääntymään. Moskeija palvelisi vain osaa muslimeista ja aiheuttaisi herkästi kitkaa muslimiryhmien välille - konflikteja on jo ollutkin. Suurmoskeija vahvistaisi myös islamin vaikutusvaltaa ja näkyvyyttä, sekä otetta sen vaikutuspiirissä oleviin uskonnonharjoittajiin. Moskeijat tukevat uskonnollisia valtarakenteita ja niissä levitetään myös poliittista agendaa.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1438228003618
http://elieelkhouri1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200196-moskeija-ylivallan-symbolina
Suurkulttuurikeskus osoittaisi hyväksyntää maahanmuuttajanuorille toisin, kuin heitä uskonnolla leimaava suurmoskeija. Monet musliminuoret ja etenkin osa tytöistä taistelee uskontonsa orjuuttavia käytäntöjä vastaan perheissään ja he tuskin kaipaavat suurmoskeijaa. Miksi siis haluamme maahanmuuttajille kädenojennuksena ensisijaisesti uskonnollisen maamerkin? Eikö maahanmuuttajille hyväksyntää osoittavan rakennuksen tulisi palvella kaikkia maahanmuuttajia, eikä vain tietyn suuntauksen uskonnollista osaa heistä?
Suurmoskeijan rakentaminen olisi alkua Ranskan kehityskululle. Ranskassa muslimiväestö on jo niin suuri, etteivät viranomaiset enää uskalla puuttua kovaäänisten käyttöön minareeteista. Jopa 40 % ranskalaisista on sitä mieltä, että rukoilevien muslimien levittäytyminen kaduille moskeijoiden ympäristössä muistuttaa miehitystä. Moskeijoita on Ranskassa jo enemmän, kuin kirkkoja. Sekularisoituminen on ollut heikkoa; jopa 75 % Ranskan muslimeista pitää itseään uskovina ja 45 % harjoittaa uskontoa aktiivisesti. Eroa selittää osin se, että nuoret muslimimiehet ajattelevat usein, että voivat viettää "raikuliaikaa" ja syventyä uskontoonsa vasta myöhemmin. Turkin presidentin, Erdoganin mukaan moskeijoiden rakentamisella pyritään tietoisesti valtaamaan islamilla Eurooppaa. (Kts. Gatestonen kansainvälisen politiikan instituutin linkki):
http://www.gatestoneinstitute.org/2355/france-islam-overtaking-catholicism
Jos hanke onnistuu ja saamme eurooppalaisessa mittakaavassa huomattavan moskeijan meille, niin se toimii kenties yhtenä uutena vetovoimatekijänä Euroopasta uutta kotimaata etsiville siirtolaisille - ja nimenomaan uskonnollisemmalle osalle heistä. Jos moskeija rakennetaan, niin Kalasatama tulisi ainakin säästää siltä, sillä Kalasatama on toiminut upeana alakulttuurien keitaana, jossa on tilaa hengittää ja jota ei ole "suunniteltu puhki". Aluetta tulisikin jalostaa edelleen alakulttuurien alueena, jota voisi markkinoida myös turisteille. Kalasatamasta avautuvat näkymät keskustan suuntaan vähemmän kuluneesta vinkkelistä ja Hanasaaren tehdasmiljöö on upea!
22.8.2015 11:39 Henna Kajava
36 kommenttia
Suurmoskeijaa koskevia päätöksiä odotellaan syksyllä. Suurmoskeija-monitoimikeskus valtaisi laajan alueen, sillä sen pinta-alaksi on kaavailtu 15 000 - 20 000 m2! Suomen suurin kirkko on Kerimäen puukirkko ja sen pinta-ala on n. 1 890 m2. Jossain vaiheessa on kuulunut, että moskeija-monitoimikeskus tulisi todennäköisimmin Kalasatamaan. Arvokasta merenrantatonttia jopa 20 miljoonan edestä Helsingin kaupungilta lahjoituksena, jotta maahanmuuttajat voisivat kokea hyväksyntää. Ilmeisesti näillä näkymin tonttimaata ei luovutettaisi sittenkään ilmaiseksi, mutta tuskin kuitenkaan markkinahintaan.
Uskonnoilla on tapana eriyttää, eikä yhdistää ihmisryhmiä. Lisäksi monet uskonnot ovat ongelmallisia ihmisoikeuksien kannalta. Tästä syystä uskontoja ei tulisi tukea yleensä ottaen millään tavoin. Ainoastaan omia perinteisiä uskontoja on perusteltua tukea jonkin verran kulttuurihistoriallisista syistä. Yhteiskunnan kannalta sekulaarit, mahdollisimman integroituneet maahanmuuttajat edistävät parhaiten niin henkistä, kuin taloudellistakin hyvinvointia.
Jos hanketta ei subventoidakaan, niin merkittäväksi ongelmaksi jää hankkeen suunniteltu rahoitus radikaaleista muslimimaista. Raha ei ole koskaan ilmaista. Bahrainin ja Qatarin rahoituksen motiivina on oman uskontulkintansa levittäminen. Marseillessa jopa paikalliset imaamit ovat kieltäytyneet rahoituksesta, jota heille olisi ollut tarjolla Qatarista, Saudi-Arabiasta, Kuwaitista ja Algeriasta, jotta näiden maiden radikaali islam ei pääse vaikuttamaan toimintaan. Kieltäytyneet siitäkin huolimatta, että suurmoskeijaprojekti ei näytä onnistuvan juuri rahoitusvaikeuksien vuoksi.
http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2015/07/19/moskeija-vai-sairaala/
http://www.theguardian.com/cities/2015/mar/03/marseille-muslim-community-grand-mosque
Joidenkin suomalaisten päättäjien innostus suurmoskeijahankkeesta johtunee ajatuksesta, että radikaalit muslimiryhmät saataisiin paremmin valvontaan ja että maltillista sanomaa levittävä suurmoskeija pystyisi ehkäisemään radikalismin syntyä. Kuitenkin muslimit niin maailmalla, kuin Suomessakin edustavat erilaisia suuntauksia omine yhdyskuntineen ja rukoushuoneineen, joten suunniteltu suurmoskeija ei kokoaisi heitä. Tällöinkymmenet erilliset yhdyskunnat tulevat säilymään samalla, kun ulkomaiset radikaalit saarnaajavieraat tulevat lisääntymään. Moskeija palvelisi vain osaa muslimeista ja aiheuttaisi herkästi kitkaa muslimiryhmien välille - konflikteja on jo ollutkin. Suurmoskeija vahvistaisi myös islamin vaikutusvaltaa ja näkyvyyttä, sekä otetta sen vaikutuspiirissä oleviin uskonnonharjoittajiin. Moskeijat tukevat uskonnollisia valtarakenteita ja niissä levitetään myös poliittista agendaa.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1438228003618
http://elieelkhouri1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200196-moskeija-ylivallan-symbolina
Suurkulttuurikeskus osoittaisi hyväksyntää maahanmuuttajanuorille toisin, kuin heitä uskonnolla leimaava suurmoskeija. Monet musliminuoret ja etenkin osa tytöistä taistelee uskontonsa orjuuttavia käytäntöjä vastaan perheissään ja he tuskin kaipaavat suurmoskeijaa. Miksi siis haluamme maahanmuuttajille kädenojennuksena ensisijaisesti uskonnollisen maamerkin? Eikö maahanmuuttajille hyväksyntää osoittavan rakennuksen tulisi palvella kaikkia maahanmuuttajia, eikä vain tietyn suuntauksen uskonnollista osaa heistä?
Suurmoskeijan rakentaminen olisi alkua Ranskan kehityskululle. Ranskassa muslimiväestö on jo niin suuri, etteivät viranomaiset enää uskalla puuttua kovaäänisten käyttöön minareeteista. Jopa 40 % ranskalaisista on sitä mieltä, että rukoilevien muslimien levittäytyminen kaduille moskeijoiden ympäristössä muistuttaa miehitystä. Moskeijoita on Ranskassa jo enemmän, kuin kirkkoja. Sekularisoituminen on ollut heikkoa; jopa 75 % Ranskan muslimeista pitää itseään uskovina ja 45 % harjoittaa uskontoa aktiivisesti. Eroa selittää osin se, että nuoret muslimimiehet ajattelevat usein, että voivat viettää "raikuliaikaa" ja syventyä uskontoonsa vasta myöhemmin. Turkin presidentin, Erdoganin mukaan moskeijoiden rakentamisella pyritään tietoisesti valtaamaan islamilla Eurooppaa. (Kts. Gatestonen kansainvälisen politiikan instituutin linkki):
http://www.gatestoneinstitute.org/2355/france-islam-overtaking-catholicism
Jos hanke onnistuu ja saamme eurooppalaisessa mittakaavassa huomattavan moskeijan meille, niin se toimii kenties yhtenä uutena vetovoimatekijänä Euroopasta uutta kotimaata etsiville siirtolaisille - ja nimenomaan uskonnollisemmalle osalle heistä. Jos moskeija rakennetaan, niin Kalasatama tulisi ainakin säästää siltä, sillä Kalasatama on toiminut upeana alakulttuurien keitaana, jossa on tilaa hengittää ja jota ei ole "suunniteltu puhki". Aluetta tulisikin jalostaa edelleen alakulttuurien alueena, jota voisi markkinoida myös turisteille. Kalasatamasta avautuvat näkymät keskustan suuntaan vähemmän kuluneesta vinkkelistä ja Hanasaaren tehdasmiljöö on upea!