Heippa!
Itselleni tehtiin sektio syksyllä. Sektio ei ollut suunniteltu, mutta paranemisesta kyselit ja sehän on sama homma olipa sitten suunniteltu tai ei. Leikkaus tehtiin spinaalipuudutuksessa. Tässä ainoa epämukavuus oli sen laitto, kun ison mahan kanssa on hankala olla siinä laittoasennossa. Neulanpisto ei tuntunut siinä tilanteessa oikein miltään. Leikkaus kesti noin tunnin ja olin siis hereillä koko ajan. Sain nähdä vauvan ennen kuin hänet vietiin pesulle. Tämän jälkeen minut ommeltiin kiinni ja vietiin teholle loppu yöksi. Aaamulla pääsin osastolle vauvan luokse. Pari ensimmäistä päivää olin täysin muiden armoilla. En päässyt sängystä mihinkään, koska olin useissa tipoissa sekä tietysti aika kipeä. Itse halusin kipupumpum mahdollisimman nopeasti pois ja särkylääkkeitäkin söin vain tarvittaessa, jotenkin tuntui että niistä tuli vaan sekava olo. Parin päivän makaamisen jälkeen lähdin hiljalleen liikkeelle ja olihin se toki tuskaa aluksi, mutta paraneminen kuitenkin eteni tosi nopeasti. Viikon päästä pääsin kotiin ja pystyin jo hoitamaan vauvaakin aivan hyvin. Kaikenkaikkiaan kokemus ei ollut lainkaan niin paha kuin olin etukäteen ajatellut mahdollisesta sektiosta. Kipu on hallittavissa lääkkeillä ja toipuminen tosi nopeaa. Ainoa todella huonomuisto jäi tuosta kohdun painamisesta. Siellä teholla ollessa kävi lääkäri tunnin välein painamassa kohtua jotta se saadaan kunnolla supistelemaan. Se kipu oli aivan järkyttävää, kun leikkaushaavan päältä paineltiin.
Nyt useita kuukausia synnytyksen jälkeen haava on toki iso ja näkyy todella selvästi, mutta on arka vain jos esim. vauva potkii siihen hoitopöydällä ollessaan. Muuten ei synnytyksestä merkkejä ole.
Onnea sinulle matkaan ja kysy jos haluat tietää jotain lisää/ tarkemmin... :flower: