Eilen selasin niitä Surin kuvia siitä "kenkäketjusta", ja mietin juuri tuota samaa, että kauhean paljon saa, mutta ei sitä mitä lapsi oikeasti tarvitsee, ja niitä kavereita mietin, kun kaikissa kuvissa oli vain aikuisten seurassa. Tuli vähän surullinen fiilis, mutta ajattelin sitten, että kuvat näyttävät kuitenkni vain pienen osan siitä elämästä mitä elää, ja että totuuden tietää kuitenkin vain lähipiiri.