Kaipaisin kovasti samassa elämän tilanteessa olevaa ihmistä jakamaan ajatuksia ja tunteita, kun yksin ei enään jaksaisi murheita pitää sisällään.
Parisuhde tuntuu olevan umpikujassa, lähinnä järjetön asuntovelka ja kaksi lasta pitää yhdessä..niin ja tietenkin se rakkaus joka ehkä jossain pinnan alla kytee tai sitten kyse on vain pelosta päästää irti.
Olemme olleet onnellisia ja eläneet mukavaa perhe arkea, mies on ollut aktiivinen lasten kanssa ja aina ihana minua kohtaan. Viimeinen vuosi on ollut jotain muuta, hän ei ole enään sama mies. Epäilen masennusta tai uupumusta mutta siitä mies ei halua kuullakaan, eipä hän mistään muustakaan halua puhua.
Olen ihan yksin vaikkakin kaksin. Välillä iskee päälle kauhea ahdistus ja masennus, epätoivokin joskus.
Työ, opiskelut ja lapset pitävät mukana menossa. Päällisin puolin olen aina iloinen ja pirteä ja muita auttamassa enkä ongelmia tutuille edes myöntäisi mutta sisällä ja omassa rauhassa tuntuu ettei jaksaisi enään.Kaipaisin kovasti ystävää jakamaan niin ne ilot kuin vaikeatkin asiat.(olen 24v ja Helsingistä)
Parisuhde tuntuu olevan umpikujassa, lähinnä järjetön asuntovelka ja kaksi lasta pitää yhdessä..niin ja tietenkin se rakkaus joka ehkä jossain pinnan alla kytee tai sitten kyse on vain pelosta päästää irti.
Olemme olleet onnellisia ja eläneet mukavaa perhe arkea, mies on ollut aktiivinen lasten kanssa ja aina ihana minua kohtaan. Viimeinen vuosi on ollut jotain muuta, hän ei ole enään sama mies. Epäilen masennusta tai uupumusta mutta siitä mies ei halua kuullakaan, eipä hän mistään muustakaan halua puhua.
Olen ihan yksin vaikkakin kaksin. Välillä iskee päälle kauhea ahdistus ja masennus, epätoivokin joskus.
Työ, opiskelut ja lapset pitävät mukana menossa. Päällisin puolin olen aina iloinen ja pirteä ja muita auttamassa enkä ongelmia tutuille edes myöntäisi mutta sisällä ja omassa rauhassa tuntuu ettei jaksaisi enään.Kaipaisin kovasti ystävää jakamaan niin ne ilot kuin vaikeatkin asiat.(olen 24v ja Helsingistä)