Suositelkaa pientä koirarotua!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gkjd
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
G

gkjd

Vieras
Suunnitelmissa siis hankkia(yhden lapsen) perheeseen koira ja pienikokoinen sellainen.
Arvaan että tämä saa jotkut palstalaiset raivon valtaan sillä eihän LAPSIperheeseen hankita PIENTÄ koiraa!!!!1
Näin kuitenkin aion tehdä, kokemusta minulla on vain terriereistä mutta sen haukkuherkkyyden ja valtavan energiantarpeen vuoksi harkitsen muitakin rotuja. :)
Lapsi(3 v.) on vauvasta asti tottunut koiriin(nimenomaan pieniin sellaisiin) ja osaa kyllä olla niiden kanssa.
 
Meillä on kuopus, kohta 2v ja meille tuli ranskanbulldog vuosi sitten. ei mitään vaivaa ja ei piittaa vaikka toinen välillä istuu päällä tai tutkii korvia.
 
[QUOTE="i-ronya";22246014]Meillä on kuopus, kohta 2v ja meille tuli ranskanbulldog vuosi sitten. ei mitään vaivaa ja ei piittaa vaikka toinen välillä istuu päällä tai tutkii korvia.[/QUOTE]

Vaikka ei piittaisi niin minusta on todella väärin "opettaa" lapsi siihen, että koiran päällä saa istua.
 
Minä suosittelisin welsh Corgi Pembrokea. On ollut kaksi ja molemmat pitäneet niin pienistä kuin isoista lapsista kun on heti pennusta asti ollut tekemisissä. On paimenkoira eikä ainakaan räksytä. Meillä tuo ensimmäinen eli 15 vuotiaaksi ja tämä uudempi on nytten 3-vuotias. Muutenkin olen kuullut hyviä kokemuksia tästä rodusta lapsiperheissä.
 
Paitsi nyt luettuani viestisi loppuun asti, ehkei kuitenkaan. Jos haluat siis koiran jolla ei olisi niin "paljon energiaa"? Oisko sitten joku ns. sylikoirarotu hyvä, kyllähän nekin liikuntaa vaatii, mutta ei ne niin energisiä ole kuin terrierit ja pinserit.. Niillä vaan on monilla tuo turkinhoito miinuksena, jos helppohoitoista meinaa.

Kääpiöpinseri on meillä ollut ihana lapsiperheen koira, jaksaa pitkiäkin lenkkejä ja energiaa kyllä on. Haukkuherkkyyttä on jonkin verran, eikä olla sitä koulutuksella saatu kokonaan pois. Ei ole dominoiva vaan hyvin miellyttämishaluinen.
 
Meillä kans ranskis,hyvä lapsiperheen koira.Puuhakas ja osallistuva luonne,mutta osaa olla rauhassakin,ainakin meillä rakastaa takan eessä tai sohvalla löhöilyä...
 
Kokorajaksi voisin sanoa tuon englanninspringerspanielin, mielellään pienempi. :)
Chihua en kuitenkaan halua ihan sen takia, että olen kuullut/nähnyt niin paljon chihujen varhaisia kuolemia ja varhain puhjenneita sairauksia ym.
Muunmuassa 3 tutultani on chihu kuollut tai sairastunut niin että on pitänyt lopettaa 2 ensimmäisen elinvuoden aikana ja ovat hankkineet chihunsa ihan "oikeilta", kunnollisilta kasvattajilta. :(

Shelttiä ja perhoskoiraakin olen miettinyt, molempien kohdalla lähinnä sitä että kuinka niin pitkää turkkia hoidetaan ja kuinka paljon vaivaa sen eteen saa esim. viikottain nähdä?
Kokemusta ainoastaan lyhytkarvaisista koirista, sileä- sekä karkeakarvaisista.

Ja tuo energiantarve on taas vähän kaksipiippuinen juttu, kun kuitenkin toisaalta koiran kanssa on mukava tehdä piteämpiäkin lenkkejä ja ollaan melko aktiivinen perhe, että jos jonkun aivan pienen sylikoiran ottaa niin eikai se jaksa sitten. :D
 
Perhoskoiran turkki ei ole mikään hankalahoitoinen. Kerran viikossa kun sen harjaa, niin pysyy ihan nättinä :). Itse asiassa meillä ei harjata välttämättä ihan niinkään usein...
 
Ei millään pahalla ranskisten omistajat, mut ap, älä nyt ranskista ainakaan ota. Sen suosio on kovassa kasvussa ja pentuja tehtaillaan. Myös ihan oikeilla rehellisillä kasvattajilla on ongelmia, koirat kärsivät hengitysongelmista ja silmävaivoista yms yms.

Tässä ammatissa tulee kyllä tosi kriittiseksi koirarotuja kohtaan... Jokaisesta ehdotetusta keksin jotain huonoa :( Sori. Corgi ei ois paha, mut niillä tuppaa jonkin verran olemaan jalka- ja selkävaivoja. Sheltit on suht terveitä, mut niistä on hankalaa löytää hyväluonteista eli ei arkaa yksilöä. Sheltin ottaisin itse jos löytäisin hyväluonteisen nartun. Nimenomaan nartun luonne ratkaisee paljon pentujen luonnetta ajatellessa. Turkkia kyllä joutuu hoitamaan enemmän kuin lyhytkarvaisella, mutta ei se mitenkään mahdotonta ole... Cavalier on kans lapsiperheeseen hyvä, ovat aina kilttejä, mut vähän "valopäitä" kyllä eli eivät ihan sieltä älykkäimmästä päästä ja sydän- ja silmävaivat yleisiä....
 
Sileäkarvainen kettuterrieri. On sopiva koira aktiiviseen perheeseen. Meillä on sellainen ja me harrastamme paljon ulkoilua niin se jaksaa olla aina mukana ja on tosi aktiivinen. Lisäksi harrastamme sen kanssa koirien omia harrastuksia paljon. Lapsia meillä on neljä ja kaikista tykkää paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eläinlääkäri;22246713:
Ei millään pahalla ranskisten omistajat, mut ap, älä nyt ranskista ainakaan ota. Sen suosio on kovassa kasvussa ja pentuja tehtaillaan. Myös ihan oikeilla rehellisillä kasvattajilla on ongelmia, koirat kärsivät hengitysongelmista ja silmävaivoista yms yms.

Tässä ammatissa tulee kyllä tosi kriittiseksi koirarotuja kohtaan... Jokaisesta ehdotetusta keksin jotain huonoa :( Sori. Corgi ei ois paha, mut niillä tuppaa jonkin verran olemaan jalka- ja selkävaivoja. Sheltit on suht terveitä, mut niistä on hankalaa löytää hyväluonteista eli ei arkaa yksilöä. Sheltin ottaisin itse jos löytäisin hyväluonteisen nartun. Nimenomaan nartun luonne ratkaisee paljon pentujen luonnetta ajatellessa. Turkkia kyllä joutuu hoitamaan enemmän kuin lyhytkarvaisella, mutta ei se mitenkään mahdotonta ole... Cavalier on kans lapsiperheeseen hyvä, ovat aina kilttejä, mut vähän "valopäitä" kyllä eli eivät ihan sieltä älykkäimmästä päästä ja sydän- ja silmävaivat yleisiä....
Entäs lunnikoira? Olen miettinyt lunnikoiraa, jos tuon alaskalaisen jälkeen vielä koiran otan.
 
coton de tuleur... aivan ihana perhekoiraksi!!! :) turkki on välillä vähän työläs hoitaa,mutta jos tulee ihan kotikoiraksi turkin leikkaaminen lyhyeksi tai trimmaaminen on hyväksi havaittu!! suosittelen tätä rotua...
 
Lunnikoiria ei juuri näe, koska rotu on niin pieni. Ja se juuri on ongelma, rotu on sisäsiittoinen ja sen vuoksi niillä esiintyy esim. lymfadenopatiaa eli imusuonten rakenteellista ongelmaa (puuttumista) johon osa menehtyy nuorella iällä... Muuta en lunnikoirista tiedä, luonteesta tai muuten.

Schipperket on muuten kans ollu kivoja, niitä joita oon nähny, muta paljoa ei niitäkään ole.
Cockereilla on paaaaaljon korvatulehduksia, todella hankalia hoitaa... Mitähän muuta vielä unohdin kertoa...
 

Yhteistyössä