Kokoomus kasvatti valtion velkaa
Vanha lehtimies sanoi, että juttu on oikeutettu, jos on nimeksi totta ja nimet oikein. Mantilan pääkirjoituksessa 20.6. oli kuitenkin väittämiä, joita on syytä tarkastella lähemmin.
Mantila syyttää maan istuvaa hallitusta velanotosta ja kyvyttömyydestä hillitä kasvava inflaatiota. Saanen olla toista mieltä.
Valtion velka suhteessa BKT:hen kasvoi yli muiden pohjoismaiden Kataisen ja Stubbin (molemmat kok.) hallitusten aikana. Sipilä (kesk.) sai käännettyä velkaantumisen ja Rinne (sd.) sekä Marin (sd.) jatkoivat maltillisesti. Kaikkien velkaantuminen kääntyi nousuun koronan jälkeen, ei ainoastaan Suomen. Me emme vielä tiedä, mihin tämä vuosi Ukrainan sodan myötä päättyy.
Ennustajaeukoksi en ala mutta uskon, että euroalueen inflaatio kiihtyy ja lainojen takaisinmaksu viivästyy.
Mantila kirjoittaa, että Marinin hallitukselle inflaatiopiikki tuli puskista koronaelvytysten jälkeen. Tilastojen mukaan euroalueen inflaatio kiihtyi viime vuoden aikana 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin. Suomessa inflaatio kiihtyi yhdestä prosentista vain 3,4 %:iin. Minusta Marinin hallitus on pystynyt kohtalaiseen suoritukseen.
Marinin hallitus on pystynyt torjumaan myös Ukrainan sodan jälkeisestä inflaation nousua. Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 8.1 prosenttiin. Suomen luku on tilastokeskuksen mukaan 7,0 %, Ruotsin 7,2 %, Tanskan 7,7 % ja Saksan 8,7 %. Hurjimmat inflaatioluvut ovat Virossa, peräti 20 %.
Väite siitä, että hallitus kykenee vain sammuttamaan tulipaloja, ei perustu mihinkään. Esimerkiksi työttömyysaste oli toukokuussa yli 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten. Työttömyyden ennustetaan edelleen laskevan. Työllisyyden hoito on talouden peruspilareita, ei pikku tulipalon tukahduttamista.
Silti uutta velanottoa on hillittävä ja kokoomusvetoisten hallitusten ottamaa rapsakkaa velkaa on lyhennettävä. Sen velan maksu ei lopu vielä seuraavankaan hallituksen aikana.
Veronkevennykset on syytä suunnata pienituloisten ostovoiman kasvattamiseen. Lisäksi tarvitaan eläketason nostamista, nimittäin yli puolet saa alle 1 500 euroa kuukaudessa ja 30 %, yli puoli miljoonaa, eläkeläisistä elää köyhyysrajan alapuolella.